Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Yleisin sydämen rytmihäiriö on onneksi myös helpoin hoitaa.

Kardiologin mukaan lääkärin pakeille tullaan hyvin erilaisten tuntemusten kanssa: yksi on peloissaan parista hassusta lisälyönnistä, toinen on sairastanut tietämättään eteisvärinää.

— Ihmiset ovat eri tavalla herkkiä. Jotkut tuntevat joka ikisen muljahduksen, toiset eivät havahdu merkittäviinkään rytmihäiriöihin, kardiologi Mika Lehto HYKSistä sanoo.

Pääsääntö rytmihäiriöissä on, että sydämen kammioihin liittyvät sairaudet ovat vaarallisia, eteisongelmien kanssa pärjätään. Tämä johtuu siitä, että kammiot pumppaavat veren kroppaan ja päähän. Jos ne työskentelevät liian kiihkeästi tai liian verkkaisesti, seuraukset voivat olla vakavat.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eteisvärinä eli flimmeri onkin varsinaisista rytmihäiriösairauksista yleisin. Sitä on parilla prosentilla suomalaisista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

— Jos iäkkäämpi ihminen tulee valittamaan, että sydän pompottaa, epäilen aina ensiksi eteisvärinää, Mika Lehto sanoo.

Beetasalpaajia ja verenohennusta

Eteisvärinää potee Suomessa sata-, ehkä jopa sataviisikymmentätuhatta ihmistä, joista valtaosa pystyy elämään lähes normaalisti.

Eteisvärinää lähdetään usein hoitamaan rytminsiirroilla ja lääkityksellä, joka tavallisimmin on beetasalpaaja. Suurimmalle osalle eteisvärinäpotilaista joudutaan aloittamaan verenohennus- eli antikoagulaatiohoito lisääntyneen aivohalvausriskin vuoksi.

Eteisvärinän yleisin syy on ikä. Yli 80-vuotiaista joka 10. sairastaa sitä satunnaisesti tai pysyvästi. Alle kolmekymppisillä sairautta on tuskin lainkaan. Eteisvärinäpotilaiden määrä tulee lisääntymään huomattavasti: koska väestö ikääntyy, myös useammat eteiset värisevät.

Ylipaino on toinen merkittävä syy eteisvärinän lisääntymiselle. Liikakilot kuormittavat koko elimistöä, myös sydäntä. Lisäksi ne altistavat sairauksille, joilla on yhteys rytmihäiriöihin, kuten korkea verenpaine, diabetes, sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla