Pitkät hoitojonot ja kalliit leikkaushinnat saavat yhä useamman hakemaan apua ulkomailta. Virossa korjataan jo silmiä, hampaita ja kauneutta, mutta tulevaisuudessa terveysturisti suuntaa Aasiaan.

Kun 1900-luvun alussa keuhkotauti iski tehtailijan tyttäreen, hänet lähetettiin Sveitsiin parantolaan. Köyhemmät jäivät kotiin yskimään.

Nyt voi jopa säästää matkustamalla ulkomaille lääkäriin. Kuitenkin uutuushoito kansainvälisellä huippuklinikalla maksaa edelleen  paljon. Suuret ikäluokat ovat asuntovelkansa maksaneet, elävät pidempään mutta myös sairastavat. Samalla julkinen terveydenhuolto säästää ja jonot pitenevät. Ne, joilla on varaa valita, maksavat siitä, että saavat hoitoa heti.

Monilla on rahaa matkustaa, englannin taito ja internet, jossa vertailla hintoja ja erilaisia hoitoja.

Millaisen näön tahdot?

HYKS Silmätautien klinikan apulaisylilääkäri Ilpo Tuisku uskoo, että Virossa ja Intiassakin on ihan varmasti päteviä lääkäreitä, jotka osaavat hyvin taittovirhekirurgiaa. Ongelma voi olla se, ymmärtääkö leikkaukseen tullut huonolla suomen kielellä tai englanniksi sen, mitä hän voi saada ja mitä tehdään. Tuiskun mielestä on hyvä muistaa, että päätös vaikuttaa koko loppuelämään.

– Haluaako esimerkiksi nähdä vain mahdollisimman hyvin kauas vai päästä kokonaan eroon laseista ?

On myös mahdollista jättää pieni ero silmien taittovoimakkuuksien välille, jolloin toisella silmällä näkee kauas ja toisella lähelle.

– Koska taittovirhekirurgia on ylellisyystuote, vain parhaan mahdollisen lopputuloksen pitäisi kelvata, Ilpo Tuisku sanoo.

– Kun esitutkimus tehdään tarkasti ja siihen käytetään aikaa, se vähentää korjausleikkausten tarvetta.

Ongelmiakin tulee, vaikka harvoin. Sarveiskalvoon tehtävä LASIK-läppä voi mennä sijoiltaan tai leikattu silmä voi tulehtua. Lopputulos on aina parempi, jos leikkaava lääkäri hoitaa myös mahdolliset ongelmat.

Syöpähoitoon Viroon

Suomen Potilasliitto ry:n toimistoon otetaan viikoittain yhteyttä ja kysytään, mistä esimerkiksi kohtuuhintaisia syöpähoitoja voisi saada heti.

– Yksityisiä syöpäklinikoita on esimerkiksi Tallinnassa ja niistä kysellään. Menemme tammikuussa yhteen yksityiseen klinikkaan tutustumaan ja katsomaan, millaiset kuvantamismenetelmät heillä on, ennen kuin voimme sanoa mitään niiden tutkimuksista ja hoidoista, Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Paavo Koistinen kertoo.

Hän kuitenkin kehottaa syöpähoitoihin hakeutuvaa keskustelemaan  hoitavan lääkärin kanssa kotimaassa. Syöpähoitoihin hakeutuvat vain rohkeimmat tai epätoivoisimmat, mutta hammashoitoihin ulkomaille mennään jo tavallisella lomamatkalla. Koistisen mukaan virolaisesta hammashoidosta ei ole enää vuosiin kuulu valituksia.

– Viime kesänä teetin kolmen hampaan sillan ja vaihdatin yhden vanhan amalgaamipaikan keraamiseen tallinnalaisella hammaslääkärillä. Sama lääkäri rakensi nelisen vuotta sitten implantin alaleukaani, kertoo 55-vuotias suomalaisnainen.

Hän kertoo myös käyneensä hampaiden valkaisussa Intiassa, hotellin yhteydessä olevalla hammaslääkärinvastaanotolla.

Matkaa jälkitarkastukseen

Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry uskoo, että hoidon taso EU-maissa on periaatteessa sama kuin Suomessa. Ongelmaksi hammasmatkalla voi tulla lähinnä aika, sillä esimerkiksi puuttuvan  hampaan tai hammassillan rakentaminen suuhun joudutaan lomalla tekemään tavallista nopeammin. Nopeasti tehtävässä hoidossa saatetaan oikaista potilaan edun vastaisesti.

Suun pitäisi silloin ainakin olla ehdottoman terve, vailla tulehduksia.
Entä kuka vastaa jälkihoidosta? Viroon vielä pääsee helposti uudestaan, mutta Puolaan, Romaniaan tai Intiaan ei tule ehkä joka vuosi lähdettyä.

Dosentti Kimmo Suomalainen Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitokselta muistuttaa, että hygieniakäytännöt ja materiaalit voivat vaihdella.

– Kun korvataan puuttuvia hampaita, käytettävät materiaalit voivat vaikuttaa kustannuksiin, hän sanoo.

Julkisen hammashoidon pitkät jonot eivät houkuttele odottamaan. Viron-matka maksaa halvimmillaan 9–12 euroa.

Magneettikuvaan Thaimaahan

Thaimaassa asuu jo ympäri vuoden suomalaisia, jotka hoidattavat itseään suurissa yksityissairaaloissa. Niissä käyvät kuitenkin myös lyhyemmällä lomalla olevat turistit esimerkiksi terveystarkastuksissa, magneettikuvauksissa ja pienissä leikkauksissa.

Kylpylä- ja virkistäytymismatkoja lämpimiin maihin tekevät myös monet reumaa tai psoriaasia sairastavat sekä kroonisista kivuista tai keuhkosairauksista kärsivät.

Terveysturismiksi voi laskea myös 1990-luvun loppupuolen huumevieroitusmatkat, kun Subutex-korvaushoitoa haettiin Pariisista. Luxembourgin puiston lähellä oli lääkäri, jonne vieroitettavat tulivat suoraan lentokentältä. Vieressä oli apteekki, josta vieroituslääkkeen pystyi heti ostamaan.

Kauneusleikkaukseen Aasiaan

Terveysturismista ei ole tilastoja, mutta näppituntuma on, että suurin ryhmä lähtee ulkomaille kauneusleikkaukseen. Syynä on raha. Jo Virossa leikkausten hinnat saattavat olla puolet Suomen tasosta. Tallinnassa joidenkin kauneusleikkausklinikoiden asiakkaista jopa 90 prosenttia on suomalaisia.
Myös Thaimaassa käy suomalaisia leikkauttamassa itselleen esimerkiksi isommat rinnat. Thaimalaisia kirurgeja pidetään erittäin näppärinä ja ammattitaitoisina.

Plastiikkakirurgi Timo Pakkasen mukaan ihmiset usein kuvittelevat lähtevänsä samalla lomamatkalle.

– Todellisuudessa leikkauksen jälkeinen aika ei ole lomailua vaan toipumista, Pakkanen muistuttaa.

Plastiikkakirurgia on villi bisnes, eikä aina ole varmaa, onko leikkauksen tekijällä kunnon koulutusta. Ulkomaille kasvojenkohotukseen tai rintojen suurennukseen lähtevän kannattaa tarkistaa, että kyseisen klinikan kirurgi on kansainvälisen plastiikkakirurgien yhdistyksen jäsen. Pakkasen mukaan yhdistyksen jäsenyys ei vielä takaa hoidon laatua mutta varmistaa, että kyseessä on koulutuksen saanut kirurgi.

Timo Pakkanen uskoo, että ulkomailla voi saada hyvää hoitoa, mutta muistuttaa myös, että jotakin voi sattua. Haava voi tulehtua niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Missä haava hoidetaan, jos ollaan reissussa?

– Kokonaishintaan voi joutua leikkauksen hinnan lisäksi laskemaan matkat, vakuutukset, ylimääräisen olemisen paikan päällä ja mahdolliset muut ongelmat, Pakkanen sanoo.

Kantasoluhoidot kiinnostavat

Kantasoluhoidoilta odotetaan paljon ja niitä on kokeiltukin monien sairauksien hoidossa. Pääasiassa eläimillä. Kantasoluhoitoklinikoita löytyy ympäri maailmaa, eniten kehittyvistä maista.

Nettisivuillaan klinikat lupaavat parantavaa hoitoa esimerkiksi hermosoluja rapauttaviin Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin ja selkäydinvammasta johtuviin halvauksiin.

Ihmisen kantasolututkimuksen professori Timo Otonkoski kertoo, että monien klinikoiden kantasoluhoidot perustuvat ajatukseen, että ihmisen omilla kantasoluilla voitaisiin hoitaa sairauksia ruiskuttamalla niitä vaurioalueelle. Esimerkiksi diabeteksen hoidoksi tarjotaan luuydinsolujen ruiskutuista haimaan.
Kantasoluhoidoista puhutaan paljon, mutta tehokkaaksi todistettuja kantasoluhoitoja ei ole vielä olemassa. Ainoastaan veren kantasoluhoidot ovat jo syövän käypää hoitoa.

Otonkoski muistuttaa, että yksityisklinikoiden kantasoluhoidot ovat aina kokeellisia, eikä niillä ole tieteellistä näyttöä. Hoitoihin voi myös liittyä huomattavia riskejä.

– Jos hoidoissa käytetään eläinten tai muiden ihmisten kantasoluja, on riski saada jokin virus, kasvain tai hyljintäreaktio.

Teoriassa kantasoluilla voidaan korvata elimistön tuhoutuneita soluja, ja monia lupaavia kantasolututkimuksia on suunnitteilla.

Hedelmöityshoitoon Venäjälle

Suomesta ei käydä synnyttämässä ulkomailla, mutta tänne houkutellaan rikkaita venäläisiä synnyttämään. Monet hakevat Suomesta myös hedelmöityshoitoja, koska hoito meillä on korkeatasoista.

Hoitoihin liittyy lähinnä eettisiä ja periaatteellisia kysymyksiä, joita voi kiertää menemällä ulkomaille. Suomessa ja monessa muussa länsimaassa ei anneta hedelmöityshoitoja lähemmäs viisikymppisille, koska ikään liittyvät riskit sekä äidille että lapselle ovat niin isot.

– Yli 45-vuotiaita äidiksi haluavia hakeutuu ulkomaille hedelmöityshoitoihin, kertoo AVA-lapsettomuusklinikan ylilääkäri Liisa Häkkinen.

Eniten hedelmöityshoitoihin mennään Venäjälle, Viroon ja Latviaan. Yksi syy lienee tällä hetkellä se, että jotkut eivät halua rekisteröityä luovuttajaa. 2007 Suomessa voimaan tulleen hedelmöityshoitolain mukaan sukusolujen luovuttajat rekisteröidään, jotta hedelmöityshoitojen avulla syntynyt lapsi voi halutessaan selvittää perimänsä.

– Mielestäni se on lapsen oikeuksien kannalta hyvä asia, Häkkinen sanoo.
Suurin osa hoitoihin käytettävistä luovutetuista siittiöistä tulee meille Tanskasta. Jos haluaa suomalaisia siittiöitä, sopivan luovuttajan löytymistä voi joutua odottamaan.

Kohdunvuokraus on Suomessa kiellettyä, kuten useissa EU-maissa. Maailmanlaajuisesti on iso eettinen ongelma, että esimerkiksi Intiaan matkustetaan hakemaan vuokrakohtua naiselta, joka ei voi muutakaan.

Naiseksi Thaimaassa

Aiemmin suomalaiset kävivät teettämässä sukupuolen korjausleikkauksia ainakin Tanskassa ja Englannissa, mutta nykyään suurin osa leikkauksista tehdään Suomessa, koska 2003 tuli voimaan laki, joka ohjaa hoitoprosessia.

Sukupuolivähemmistöjen yhdistys Trasek ry:n tietojen mukaan osa käy leikkauksissa Thaimaassa hakeakseen parempaa työn laatua ja ohittaakseen jonoja. Sukupuolielinten korjausleikkaus maksaa Thaimaassa 8 000–
10 000 euroa, kasvojen korjausleikkaus uuden sukupuolen mukaiseksi voi maksaa 15 000–20 000 euroa.

– Thaimaassa käydään lisäksi kasvojen naisellistamisleikkauksissa, koska niitä ei Suomessa tehdä, kertoo Johanna Pihlajamäki Trasek ry:stä.

Jotkut käyvät myös laitattamassa rintaimplantit Ruotsissa tai Virossa, koska niitä on suomalaisesta transhoitojärjestelmästä vaikeaa saada.

Asiantuntijat
puheenjohtaja Paavo Koistinen, Suomen Potilasliitto ry, toiminnanjohtaja Matti Pöyry, Suomen Hammaslääkäriliitto, dosentti Kimmo Suomalainen, Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos, plastiikkakirurgi Timo Pakkanen, Sairaala Siluetti, silmäkirurgi Ants Haavel, KSA Silmä­keskus Tallinna, apulaisylilääkäri Ilpo Tuisku, HYKSin silmätautien klinikka, professori Timo Otonkoski, Helsingin yliopisto, hallituksen jäsen Johanna Pihlaja­mäki,Trasek ry, ylilääkäri Liisa Häkkinen, AVA-lapsettomuus­klinikka, Tampere, hallinnollinen osastonylilääkäri Anders Albäck, HYKSin verisuoni­kirurgian klinikka, neurologian dosentti Markus Färkkilä, HYKSin neurologian klinikka

Ulkomailta hoitoa hakevan kannattaa tutustua klinikan tietoihin. Yleensä suuri kansainvälinen sairaala on laadukas.

Pitää kysyä etukäteen, mitä tapahtuu ja kuka korvaa, jos jotain menee pieleen. Onko hoitopaikalla vakuutukset kunnossa, jos tapahtuu hoitovirhe tai muu potilasvahinko? Suomalainen potilas-vakuutus kun ei ulkomailla tehtyä hoitovirhettä korvaa.

Jos hakeutuu ulkomaille hoitoon, on pääsääntöisesti maksettava hoitokulut itse.
Kela korvaa kuitenkin jälkikäteen lääkärin palkkion, tutkimuksen ja hoidon kustannuksia EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä. Ehto on, että kustannukset ovat Suomen sairausvakuutuslain nojalla ylipäätään korvattavia.

Kelan tukea on mahdollista hakea ennen hoitoon hakeutumista, jos oma sairaan-
hoitopiiri ei pysty antamaan hoitoa hoitotakuun lupaamassa ajassa.

Lue lisää potilasdirektiivistä