Pitkät hoitojonot ja kalliit leikkaushinnat saavat yhä useamman hakemaan apua ulkomailta. Virossa korjataan jo silmiä, hampaita ja kauneutta, mutta tulevaisuudessa terveysturisti suuntaa Aasiaan.

Kun 1900-luvun alussa keuhkotauti iski tehtailijan tyttäreen, hänet lähetettiin Sveitsiin parantolaan. Köyhemmät jäivät kotiin yskimään.

Nyt voi jopa säästää matkustamalla ulkomaille lääkäriin. Kuitenkin uutuushoito kansainvälisellä huippuklinikalla maksaa edelleen  paljon. Suuret ikäluokat ovat asuntovelkansa maksaneet, elävät pidempään mutta myös sairastavat. Samalla julkinen terveydenhuolto säästää ja jonot pitenevät. Ne, joilla on varaa valita, maksavat siitä, että saavat hoitoa heti.

Monilla on rahaa matkustaa, englannin taito ja internet, jossa vertailla hintoja ja erilaisia hoitoja.

Millaisen näön tahdot?

HYKS Silmätautien klinikan apulaisylilääkäri Ilpo Tuisku uskoo, että Virossa ja Intiassakin on ihan varmasti päteviä lääkäreitä, jotka osaavat hyvin taittovirhekirurgiaa. Ongelma voi olla se, ymmärtääkö leikkaukseen tullut huonolla suomen kielellä tai englanniksi sen, mitä hän voi saada ja mitä tehdään. Tuiskun mielestä on hyvä muistaa, että päätös vaikuttaa koko loppuelämään.

– Haluaako esimerkiksi nähdä vain mahdollisimman hyvin kauas vai päästä kokonaan eroon laseista ?

On myös mahdollista jättää pieni ero silmien taittovoimakkuuksien välille, jolloin toisella silmällä näkee kauas ja toisella lähelle.

– Koska taittovirhekirurgia on ylellisyystuote, vain parhaan mahdollisen lopputuloksen pitäisi kelvata, Ilpo Tuisku sanoo.

– Kun esitutkimus tehdään tarkasti ja siihen käytetään aikaa, se vähentää korjausleikkausten tarvetta.

Ongelmiakin tulee, vaikka harvoin. Sarveiskalvoon tehtävä LASIK-läppä voi mennä sijoiltaan tai leikattu silmä voi tulehtua. Lopputulos on aina parempi, jos leikkaava lääkäri hoitaa myös mahdolliset ongelmat.

Syöpähoitoon Viroon

Suomen Potilasliitto ry:n toimistoon otetaan viikoittain yhteyttä ja kysytään, mistä esimerkiksi kohtuuhintaisia syöpähoitoja voisi saada heti.

– Yksityisiä syöpäklinikoita on esimerkiksi Tallinnassa ja niistä kysellään. Menemme tammikuussa yhteen yksityiseen klinikkaan tutustumaan ja katsomaan, millaiset kuvantamismenetelmät heillä on, ennen kuin voimme sanoa mitään niiden tutkimuksista ja hoidoista, Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Paavo Koistinen kertoo.

Hän kuitenkin kehottaa syöpähoitoihin hakeutuvaa keskustelemaan  hoitavan lääkärin kanssa kotimaassa. Syöpähoitoihin hakeutuvat vain rohkeimmat tai epätoivoisimmat, mutta hammashoitoihin ulkomaille mennään jo tavallisella lomamatkalla. Koistisen mukaan virolaisesta hammashoidosta ei ole enää vuosiin kuulu valituksia.

– Viime kesänä teetin kolmen hampaan sillan ja vaihdatin yhden vanhan amalgaamipaikan keraamiseen tallinnalaisella hammaslääkärillä. Sama lääkäri rakensi nelisen vuotta sitten implantin alaleukaani, kertoo 55-vuotias suomalaisnainen.

Hän kertoo myös käyneensä hampaiden valkaisussa Intiassa, hotellin yhteydessä olevalla hammaslääkärinvastaanotolla.

Matkaa jälkitarkastukseen

Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry uskoo, että hoidon taso EU-maissa on periaatteessa sama kuin Suomessa. Ongelmaksi hammasmatkalla voi tulla lähinnä aika, sillä esimerkiksi puuttuvan  hampaan tai hammassillan rakentaminen suuhun joudutaan lomalla tekemään tavallista nopeammin. Nopeasti tehtävässä hoidossa saatetaan oikaista potilaan edun vastaisesti.

Suun pitäisi silloin ainakin olla ehdottoman terve, vailla tulehduksia.
Entä kuka vastaa jälkihoidosta? Viroon vielä pääsee helposti uudestaan, mutta Puolaan, Romaniaan tai Intiaan ei tule ehkä joka vuosi lähdettyä.

Dosentti Kimmo Suomalainen Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitokselta muistuttaa, että hygieniakäytännöt ja materiaalit voivat vaihdella.

– Kun korvataan puuttuvia hampaita, käytettävät materiaalit voivat vaikuttaa kustannuksiin, hän sanoo.

Julkisen hammashoidon pitkät jonot eivät houkuttele odottamaan. Viron-matka maksaa halvimmillaan 9–12 euroa.

Magneettikuvaan Thaimaahan

Thaimaassa asuu jo ympäri vuoden suomalaisia, jotka hoidattavat itseään suurissa yksityissairaaloissa. Niissä käyvät kuitenkin myös lyhyemmällä lomalla olevat turistit esimerkiksi terveystarkastuksissa, magneettikuvauksissa ja pienissä leikkauksissa.

Kylpylä- ja virkistäytymismatkoja lämpimiin maihin tekevät myös monet reumaa tai psoriaasia sairastavat sekä kroonisista kivuista tai keuhkosairauksista kärsivät.

Terveysturismiksi voi laskea myös 1990-luvun loppupuolen huumevieroitusmatkat, kun Subutex-korvaushoitoa haettiin Pariisista. Luxembourgin puiston lähellä oli lääkäri, jonne vieroitettavat tulivat suoraan lentokentältä. Vieressä oli apteekki, josta vieroituslääkkeen pystyi heti ostamaan.

Kauneusleikkaukseen Aasiaan

Terveysturismista ei ole tilastoja, mutta näppituntuma on, että suurin ryhmä lähtee ulkomaille kauneusleikkaukseen. Syynä on raha. Jo Virossa leikkausten hinnat saattavat olla puolet Suomen tasosta. Tallinnassa joidenkin kauneusleikkausklinikoiden asiakkaista jopa 90 prosenttia on suomalaisia.
Myös Thaimaassa käy suomalaisia leikkauttamassa itselleen esimerkiksi isommat rinnat. Thaimalaisia kirurgeja pidetään erittäin näppärinä ja ammattitaitoisina.

Plastiikkakirurgi Timo Pakkasen mukaan ihmiset usein kuvittelevat lähtevänsä samalla lomamatkalle.

– Todellisuudessa leikkauksen jälkeinen aika ei ole lomailua vaan toipumista, Pakkanen muistuttaa.

Plastiikkakirurgia on villi bisnes, eikä aina ole varmaa, onko leikkauksen tekijällä kunnon koulutusta. Ulkomaille kasvojenkohotukseen tai rintojen suurennukseen lähtevän kannattaa tarkistaa, että kyseisen klinikan kirurgi on kansainvälisen plastiikkakirurgien yhdistyksen jäsen. Pakkasen mukaan yhdistyksen jäsenyys ei vielä takaa hoidon laatua mutta varmistaa, että kyseessä on koulutuksen saanut kirurgi.

Timo Pakkanen uskoo, että ulkomailla voi saada hyvää hoitoa, mutta muistuttaa myös, että jotakin voi sattua. Haava voi tulehtua niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Missä haava hoidetaan, jos ollaan reissussa?

– Kokonaishintaan voi joutua leikkauksen hinnan lisäksi laskemaan matkat, vakuutukset, ylimääräisen olemisen paikan päällä ja mahdolliset muut ongelmat, Pakkanen sanoo.

Kantasoluhoidot kiinnostavat

Kantasoluhoidoilta odotetaan paljon ja niitä on kokeiltukin monien sairauksien hoidossa. Pääasiassa eläimillä. Kantasoluhoitoklinikoita löytyy ympäri maailmaa, eniten kehittyvistä maista.

Nettisivuillaan klinikat lupaavat parantavaa hoitoa esimerkiksi hermosoluja rapauttaviin Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin ja selkäydinvammasta johtuviin halvauksiin.

Ihmisen kantasolututkimuksen professori Timo Otonkoski kertoo, että monien klinikoiden kantasoluhoidot perustuvat ajatukseen, että ihmisen omilla kantasoluilla voitaisiin hoitaa sairauksia ruiskuttamalla niitä vaurioalueelle. Esimerkiksi diabeteksen hoidoksi tarjotaan luuydinsolujen ruiskutuista haimaan.
Kantasoluhoidoista puhutaan paljon, mutta tehokkaaksi todistettuja kantasoluhoitoja ei ole vielä olemassa. Ainoastaan veren kantasoluhoidot ovat jo syövän käypää hoitoa.

Otonkoski muistuttaa, että yksityisklinikoiden kantasoluhoidot ovat aina kokeellisia, eikä niillä ole tieteellistä näyttöä. Hoitoihin voi myös liittyä huomattavia riskejä.

– Jos hoidoissa käytetään eläinten tai muiden ihmisten kantasoluja, on riski saada jokin virus, kasvain tai hyljintäreaktio.

Teoriassa kantasoluilla voidaan korvata elimistön tuhoutuneita soluja, ja monia lupaavia kantasolututkimuksia on suunnitteilla.

Hedelmöityshoitoon Venäjälle

Suomesta ei käydä synnyttämässä ulkomailla, mutta tänne houkutellaan rikkaita venäläisiä synnyttämään. Monet hakevat Suomesta myös hedelmöityshoitoja, koska hoito meillä on korkeatasoista.

Hoitoihin liittyy lähinnä eettisiä ja periaatteellisia kysymyksiä, joita voi kiertää menemällä ulkomaille. Suomessa ja monessa muussa länsimaassa ei anneta hedelmöityshoitoja lähemmäs viisikymppisille, koska ikään liittyvät riskit sekä äidille että lapselle ovat niin isot.

– Yli 45-vuotiaita äidiksi haluavia hakeutuu ulkomaille hedelmöityshoitoihin, kertoo AVA-lapsettomuusklinikan ylilääkäri Liisa Häkkinen.

Eniten hedelmöityshoitoihin mennään Venäjälle, Viroon ja Latviaan. Yksi syy lienee tällä hetkellä se, että jotkut eivät halua rekisteröityä luovuttajaa. 2007 Suomessa voimaan tulleen hedelmöityshoitolain mukaan sukusolujen luovuttajat rekisteröidään, jotta hedelmöityshoitojen avulla syntynyt lapsi voi halutessaan selvittää perimänsä.

– Mielestäni se on lapsen oikeuksien kannalta hyvä asia, Häkkinen sanoo.
Suurin osa hoitoihin käytettävistä luovutetuista siittiöistä tulee meille Tanskasta. Jos haluaa suomalaisia siittiöitä, sopivan luovuttajan löytymistä voi joutua odottamaan.

Kohdunvuokraus on Suomessa kiellettyä, kuten useissa EU-maissa. Maailmanlaajuisesti on iso eettinen ongelma, että esimerkiksi Intiaan matkustetaan hakemaan vuokrakohtua naiselta, joka ei voi muutakaan.

Naiseksi Thaimaassa

Aiemmin suomalaiset kävivät teettämässä sukupuolen korjausleikkauksia ainakin Tanskassa ja Englannissa, mutta nykyään suurin osa leikkauksista tehdään Suomessa, koska 2003 tuli voimaan laki, joka ohjaa hoitoprosessia.

Sukupuolivähemmistöjen yhdistys Trasek ry:n tietojen mukaan osa käy leikkauksissa Thaimaassa hakeakseen parempaa työn laatua ja ohittaakseen jonoja. Sukupuolielinten korjausleikkaus maksaa Thaimaassa 8 000–
10 000 euroa, kasvojen korjausleikkaus uuden sukupuolen mukaiseksi voi maksaa 15 000–20 000 euroa.

– Thaimaassa käydään lisäksi kasvojen naisellistamisleikkauksissa, koska niitä ei Suomessa tehdä, kertoo Johanna Pihlajamäki Trasek ry:stä.

Jotkut käyvät myös laitattamassa rintaimplantit Ruotsissa tai Virossa, koska niitä on suomalaisesta transhoitojärjestelmästä vaikeaa saada.

Asiantuntijat
puheenjohtaja Paavo Koistinen, Suomen Potilasliitto ry, toiminnanjohtaja Matti Pöyry, Suomen Hammaslääkäriliitto, dosentti Kimmo Suomalainen, Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos, plastiikkakirurgi Timo Pakkanen, Sairaala Siluetti, silmäkirurgi Ants Haavel, KSA Silmä­keskus Tallinna, apulaisylilääkäri Ilpo Tuisku, HYKSin silmätautien klinikka, professori Timo Otonkoski, Helsingin yliopisto, hallituksen jäsen Johanna Pihlaja­mäki,Trasek ry, ylilääkäri Liisa Häkkinen, AVA-lapsettomuus­klinikka, Tampere, hallinnollinen osastonylilääkäri Anders Albäck, HYKSin verisuoni­kirurgian klinikka, neurologian dosentti Markus Färkkilä, HYKSin neurologian klinikka

Ulkomailta hoitoa hakevan kannattaa tutustua klinikan tietoihin. Yleensä suuri kansainvälinen sairaala on laadukas.

Pitää kysyä etukäteen, mitä tapahtuu ja kuka korvaa, jos jotain menee pieleen. Onko hoitopaikalla vakuutukset kunnossa, jos tapahtuu hoitovirhe tai muu potilasvahinko? Suomalainen potilas-vakuutus kun ei ulkomailla tehtyä hoitovirhettä korvaa.

Jos hakeutuu ulkomaille hoitoon, on pääsääntöisesti maksettava hoitokulut itse.
Kela korvaa kuitenkin jälkikäteen lääkärin palkkion, tutkimuksen ja hoidon kustannuksia EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä. Ehto on, että kustannukset ovat Suomen sairausvakuutuslain nojalla ylipäätään korvattavia.

Kelan tukea on mahdollista hakea ennen hoitoon hakeutumista, jos oma sairaan-
hoitopiiri ei pysty antamaan hoitoa hoitotakuun lupaamassa ajassa.

Lue lisää potilasdirektiivistä

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Otat ratkaisevan askelen kohti parempaa unta, kun tunnistat, mikä sinua valvottaa. Sopivatko nämä oireet sinun unettomuuteesi?

KATKEILEEKO UNI?

Uniapnea on hengityshäiriö, jossa nukkujan ylemmät hengitystiet sulkeutuvat kymmeniäkin kertoja yön aikana eri pituisiksi ajoiksi ja hän havahtuu tai herää monta kertaa yössä.

Uniapnean tunnistaminen voi olla hankalaa, sillä moni ei aamulla muista havahtuneensa vähän väliä hereille. Katkonainen uni vaikuttaa kuitenkin siten, että väsymys jää päälle. Monilla myös päätä särkee ja muisti pätkii. Joskus uniapneasta kertovat vain yöhikoilu tai tihentynyt yöllinen virtsaamistarve.

Jos voimakas väsymys jatkuu, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Ensisijaisena hoitona uniapneassa on painonhallinta. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa myös ylipainehoito (CPAP) on yleensä tarpeen.

Lue lisää Uniapnea pilaa yön

KUTITTAAKO JALKOJA?

Arviolta 5–15 prosenttia suomalaisista kärsii ajoittain levottomat jalat -oireyhtymästä. Jalkoja kihelmöi, polttelee tai kutittaa levossa ja nukahtaminen vaikeutuu. Reilu 20 prosenttia raskaana olevista naisista kärsii levottomista jaloista etenkin raskauden loppuvaiheessa.

Vaikka oireet olisivat lieviä, moni nukkuu jatkuvasti huonosti. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa samalla unen saantia.

Oireyhtymän sukulaista, periodista raajaliikehäiriötä (PLMD) on vaikeampi tunnistaa, sillä se oireilee pelkästään unen aikana jalkojen liikahduksina. Oireet eivät vaikeuta nukahtamista, mutta rikkovat yöunta ja voivat siten aiheuttaa voimakasta väsymystä päiväsaikaan.

Lue lisää Levottomat jalat – misten rauhaa yöksi?

HERÄTTÄÄKÖ HIKOILU?

Vaihdevuosien alkaessa 45–55 vuoden iässä unen rakenne muuttuu. Jotkut saavat hormonikorvaushoidosta apua uniongelmiin, mutta eivät kaikki. Gynekologi voi määrätä unilääkkeitä, mutta pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon ne eivät sovi.

Menopaussi voi laukaista myös uniapnean. Jos vaihdevuosi-ikäisen naisen uni on katkonaista, hän hikoilee öisin, kuorsaa tavallista enemmän ja myös verenpaine nousee, kannattaa tarkistaa voisiko kyseessä olla uniapnea. Oireet voivat olla lieviäkin.

Lue lisää Mistä yöhikoilu keertoo?

VALVOTKO LIIKAA?

Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset kärsivät usein unirytmin viivästymisestä. He saattavat valvova pikkutunneille, vaikka aamulla on menoa. Nuoret elävät eri rytmissä arkena ja viikonloppuna, ja rytmin kääntäminen joka maanantai on haastavaa. Jatkuvan univajeen takia moni nuori pilkkii koulussa eikä pysty keskittymään opetukseen.

Melatoniini auttaa tutkitusti vuorokausirytmin säätelyssä, mutta siitäkään ei ole apua ilman unenhuoltoa eli elämäntapojen muutosta. Vaikka melatoniini on reseptivapaa lääke, sen käytöstä olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Lue lisää Unirytmi sekaisin – tee korjausliike

KERTYYKÖ UNIVAJE?

Riittävä unensaanti on usein priorisointikysymys. Moni kärsii kroonisesta unenpuutteesta, koska nipistää jatkuvasti aikaa yöunista. Suurin osa aikuisista tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä, mutta harva suo sen itselleen. Teinien unentarve on 9 tuntia ja peruskoululaisen 10 tuntia. Tarhaikäisten lasten tulisi nukkua 10–11 tuntia yössä ja välillä päiväunet päälle.

Unen määrästä ja laadusta huolehtimisen pitäisi olla arkista rutiinia. Jos viikolla kertyy parina yönä univajetta, tutkimusten mukaan univelkoja ei pysty kuittaamaan viikonlopun aikana. ■

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti