Hyvä olo rakentuu siitä, mitä syöt, miten liikut ja millä mielellä olet. Aloitetaan helpoimmasta.

Tee kuntotesti. Vastaa muutamaan kysymykseen rehellisesti.

1. Tunnen itseni fyysisesti terveeksi.
A) Kyllä. Minulla ei ole mitään kipuja tai vaivoja.
B) Voin kohtuullisesti. Minulla on kipuja ja vaivoja vain silloin tällöin.
C) En voi oikein hyvin. Minulla on lähes päivittäin joitain kipuja tai vaivoja.

2. Aerobinen kestävyys­kuntoni on hyvä eli jaksan liikkua reippaasti pitkiäkin matkoja.
A) Kyllä, tunnen itseni hyväkuntoiseksi. Liikun melko säännöllisesti yli 3 kertaa viikossa.
B) Arvioisin kuntoni olevan kohtuullinen. Liikun keskimäärin 1–2 kertaa viikossa, mutta liikuntani on epäsäännöllistä.
C) Uskon, että kuntoni on melko heikko. Liikuntani jää pääasiassa kevyeen arkiliikuntaan.

3. Minulla on hyvä lihaskunto eli jaksan nostaa raskaitakin taakkoja ja nousta kevyesti ylös.
A) Kyllä, tunnen itseni melko vahvaksi ja hyväkuntoiseksi.
B) Uskon lihaskuntoni olevan kohtuullinen.
C) Arvioisin lihaskuntoni olevan melko heikko.

4. Minulla on hyvä ryhti.
A) Kyllä. Huolehdin, että ryhtini ja työasentoni on hyvä ja huollan muutenkin kehoa tarvittaessa taukojumpalla, venytyksillä tai kehonhallintaliikkeillä.
B) Arvioisin ryhtini olevan kohtuullinen. Hoidan sitä epäsäännöllisesti silloin tällöin.
C) Ryhtini on painunut eteenpäin, enkä tee juuri mitään sen korjaamiseksi.

Jokaisessa saa A-vastauksesta 3 pistettä, B-vastauksesta 2 ja C-vastauksesta 1 pisteen.

Pisteitä 10–12.
▶ Onneksi olkoon! Fyysinen kuntosi vaikuttaa hyvältä.
Olet löytänyt liikunnan elämääsi ja huolehdit kehostasi. Pyri pitämään liikunta jatkossakin säännöllisenä ja käy kuntoilemassa useamman kerran viikossa. Muista monipuolisuus eli huomioi aero­binen kestävyys, lihasvoima ja ryhti. Kaikilla niillä luodaan hyvä perusta terveydelle ja jaksamiselle. Mitä enemmän nautit liikunnasta, sitä varmemmin se pysyy elämässäsi.

Pisteitä 7–9.
▶ Kuntosi on kohtuullinen, mutta ripaus lisää liikuntaa tekisi hyvää.
Hienoa, että liikunta kuuluu
jo elämääsi, vaikka se on vähäistä tai epäsäännöllistä. Pyri jatkossa kuntoilemaan säännöllisemmin ja lisää hieman liikuntakertoja viikkoon. Kun kuntoilusta tulee rutiini, se liittyy helpommin osaksi elämääsi ja pääset nauttimaan liikunnan tuomista terveyshyödyistä. Jokainen liikkeellelähtö vie tavoitetta kohti.

Pisteitä 4–6.
▶ Olet väsynyt, joten kunnon kohennus olisi paikallaan.
Varmaan tiedät itsekin, että sinun pitäisi liikkua enemmän. Nyt siis tuumasta toimeen. Muista, että vähästäkin on hyötyä eli jo 15–30 minuutin kävely, uinti, pyöräily, jumppa tai joku muu kevyt liikunta 1–2 kertaa viikossa tekee hyvää. Kivut hellittävät, mieli virkistyy, uni paranee ja saat lisäenergiaa muista terveyshyödyistä puhumattakaan.

Näin kohti parempaa oloa!

Liikuntavalmentaja Eija Holmala:”Arkiliikunta vaikuttaa eniten”

"Liikunnasta saa energiaa arkirumban pyörittämiseen. Kun liikut tunnin, saat energiaa kahdeksi. Liikkuminen on myös parasta stressinhallintaa.
Kannattaakin merkitä kalenteriinsa oma kohta liikuntaa varten.

Unohda verenmakuinen pakkoliikunta, sillä se stressaa entisestään. Suorittajatyypeillä onkin iso haaste olla tekemättä ylenpalttisesti kaikkea, mihin ryhtyy. Suosituksen mukaisesta puolen tunnin hikijumpasta kolme kertaa viikossa voi hyvin joskus joustaa. Se ei romahduta kuntoa. Kaksi liikuntakertaakin riittää ja yksi on parempi kuin ei mitään. Myös vartin tai kymmenen minuutin rupeamat ovat hyödyksi. Liikuntahetken kestoon ei pidä takertua.

Arkiliikunta voi olla jaksamisen kannalta tärkeämpää kuin kuntoliikunta. Kävelemällä päivittäin neljän kilometrin työmatkan tai pyöräilemällä parikymmentä kilometriä kunto pysyy hyvänä kuin itsestään. Myös rappujen käyttäminen hissin sijaan on oikotie hyvään kuntoon ilman, että asiaan tarvitsee panostaa ylimääräistä aikaa.

Käy treenaamassa samalla kun viet lapset liikuntaharrastuksiin. Tee vaikka puolen tunnin kävelylenkki lähistöllä. Näin pääset positiiviseen, nousujohteiseen kehitykseen. Jo se, että voitit itsesi ja sait ryhdyttyä, tuottaa hyvän mielen ja motivoi liikkumaan uudelleen.

Säännölliset iltakävelyt tai koiralenkit takaavat kohtuullisen pohjakunnon säilymisen. Tehokas siivoaminen tai rivakka lehtien haravointi käyvät myös hikijumpasta.  

Kun asian tiedostaa, liikuntahetken voi lohkaista muiden rutiinien kärsimättä. Liikuntapeli Wii on tehokas koko perheen liikuttaja ja kunto­pyörää voi polkea lempisarjansa ajan. Samalla unohtuu napostelu. Liikunta vie meidät helposti pois lihapatojen ääreltä, joten saat tuplahyödyn.

Myös lihaskunnon parantamiseen pitäisi kiinnittää huomiota. Vanhat kunnon jalkakyykyt sekä selkä- ja vatsalihasliikkeet makuulta  auttavat alkuun. Käsipainoilla voi harjoitella vaikka TV:n ääressä tai ennen saunaa.
Eläkeiässä varsinkin naisten lihaskunto alkaa rapistua. Treenaaminen auttaa: jopa kasikymppisen reidet saadaan taas nojatuolistanousukuntoon kotijumppaohjelmalla.  

Liikunnan aloittanut alkaa usein kuin itsestään tarkkailla myös sitä mitä syö. Kun ruokavalio muuttuu terveellisemmäksi, liiat kilotkin alkavat karista. Tulos pysyy, kun jatka säännöllistä liikuntaa.”

  • Saat aikaa liikunnalle, kun merkitset liikuntahetket kalenteriin.
  • Säännöllisyys on tärkeämpää kuin yhden session kesto.
  • Hyödynnä työmatkat ja tee arkiaskareet reippaasti.
  • Anna lihaksille töitä: se auttaa pitämään kilot kurissa ja kropan kunnossa.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.