Testaa narskutteletko?

Ainakin moni narskuttelijan vieressä nukkuva tietää heti, mistä puhutaan. Narskuttelu on hampaiden tarkoituksetonta yhteenpuremista, josta lähtevä rutina ja jyrske voi olla selkäpiitä karmivaa kuultavaa. Läheskään aina narskutusääntä ei toki kuulu eikä narskuttelu rajoitu vain yöhön, vaan ihminen voi tiedostamattaan purra hampaitaan yhteen myös päiväsaikaan.        

Jokainen narskuttelee joskus, eikä ajoittainen hampaiden kiristely anna aihetta huoleen. Osalla ihmistä narskuttelu eli bruksaaminen on niin jatkuvaa ja voimakasta, että siitä alkaa vähitellen koitua terveyshaittoja.  Emeritusprofessori Pentti Kirveskarin arvio on, että kaikista narskuttelijoista noin kymmenen prosenttia saa niin hankalia oireita, että he hakeutuvat vaivojen takia lääkäriin.

– Yleisin oire on päänsärky, mutta myös kasvokivut, leukanivelen äänet, hampaiden arkuus ja korvakivut ovat melko tavallisia narskutuksen aiheuttamia vaivoja, Kirveskari kertoo.

Purulihakset puuta

Narskutusdiagnoosi syntyy yleensä potilaan oman kertomuksen ja oireiden sekä hammaslääkärin potilaan suusta tekemien havaintojen yhdistämisestä. Puremalihasten yöllistä toimintaa voitaisiin myös mitata unilaboratoriossa, mutta menetelmä on melko kallis ja työläs.

Usein lääkäri voi tuntea jo käsiinsä potilaan puremalihasten jännityksen ja arkuuden. Potilaan voi myös olla vaikea liikuttaa leukaa sivuille ja avata suuta.
Hampaistossa narskutuksesta kielivät voimakkaat, kiiltävät kulumat. Jos kulumat ovat himmeitä, ovat ne eroosiota eli happamien juomien ja ruokien aiheuttaa syöpymistä hampaissa.

Kulumista, nivelrikkoa

Bruksaamisoireet ovat perimmältään hälytysmerkkejä purentaelimistön – hampaiden, leukaluiden ja leukalihasten – ylirasituksesta. Vaikka nykyihmisen leukojen lihasvoima on vain varjo siitä mitä se on joskus ollut, on leukaperissä vielä melkoisesti ytyä. Narskuttelija tekee puremalihaksillaan jopa tuntikausia turhaa työtä, joka väsyttää ja jäykistää lihaksia.

Jäykkyys saattaa joissakin tapauksissa levitä niska- ja hartiaseudulle. Pysyvimmät jäljet tyhjän pureminen jättää hampaisiin ja ennen pitkää leukaniveliin.

– Hampaisiin voi tulla huomattavia kulumia, lohkeamia ja halkeamia. Varsinkaan paikatut hampaat eivät tahdo kestää narskuttelua. Narskuttelu on melko tavallinen, mutta huonosti tunnistettu hampaiden tai toistuvien paikkojen murtumisen syy.

Leukaniveliin narskutus voi aiheuttaa nivelrikon. Leukanivel on siis rasittuessaan yhtä haavoittuvainen kuin esimerkiksi polvi- tai lonkkanivel on.  

Alkusyy tuntematon

Narskuttelun perimmäistä syytä ei tiedetä. Siksi on epäilty niin aivovauriota, allergioita kuin tulehduksiakin. Tutkijat ovat pohtineet, olisiko tapa kaikuja ihmiskunnan aamuhämäristä, jolloin lajimme on ehkä teroittanut joskus hampaitaan. Jotkut arvelevat, että narskuttelu on peräisin aivojen välittäjäaineiden toimintahäiriöstä, kun taas osa hammaslääkäreistä uskoo, että huono purenta on keskeinen tekijä bruksaamiselle.

Kiistatonta näyttöä on siitä, että stressi altistaa narskuttelulle. Moni silloin tällöin narskuttelija onkin voinut huomata, että vaiva pahenee työkiireiden, taloushuolien tai perhemurheiden myötä laantuakseen kun elämäntilanne helpottaa.

Liian hyvät hampaat?

Hammaslääketieteessä johtava käsitys on, että narskuttelulla ei ole tekemistä purennan kanssa, vaan sen syyt ovat keskushermostoperäisiä. Pentti Kirveskari taas edustaa koulukuntaa, jonka mukaan yksi narskuttelun tärkeistä syistä on puremaelimistön epätasapaino ja toimintahäiriö. Häiriöön johtaa se, etteivät ihmisen hampaat enää kulu siten kuin ne on tarkoitettu kulumaan.

– Kulumattomat hampaat ovat tämän päivän ihanne, mutta eivät kovin luonnollinen sellainen, Kirveskari selittää.

Hän muistuttaa, että ennen vanhaa ihmiset söivät niin karkeaa ja sitkeää ruokaa, että koko purentaelimistö sai tarvitsemaansa työtä, ja mikä tärkeintä, ravinto kulutti hampaita tasaisesti.  Kuluminen piti huolen siitä, että hampaat, jotka eivät ehkä sopineet syntyjään täysin yhteen, hioutuivat taloudelliseksi ja tehokkaaksi ruoan käsittelijäpariksi.

Hampaiden luonnollisen kulumisen teoriaa tukevat Kirveskarin mukaan sekä arkeologiset pääkallolöydöt että se, kuinka ihmiset hampaat puhkeavat eli kasvavat hitaasti koko ajan.

Hiomalla harmoniaa

– Jos narskutuksesta halutaan yrittää päästä lopullisesti yrittää eroon, hammaslääkärin pitäisi tehdä se, mitä luonto ei enää tee, eli hioa hampaat tasapainoiseksi kokonaisuudeksi, Kirveskari sanoo.

Hammaslääketieteen valtavirrassa ajatellaan, että tervettä hammaskudosta pitää aina säästää, siksi kaikki hammaslääkärit eivät ole suopeita hionta-ajatukselle. Hionta on myös toimenpide, joka muuttaa hampaistoa peruuttamattomasti, jos kohta niin tekevät monet muutkin hoitotoimet. Pentti Kirveskarin omat ja hänen oppilaidensa käytännön kokemukset hampaiden hionnasta ovat mainiot.

– Työssäni Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella ja yksityispraktiikassa tein itse satoja purennan tasapainotuksia. Useimmiten niillä loppuivat niin narskutus kuin se mukanaan tuomat vaivatkin. Silti on olemassa pieni joukko narskuttajia, joilla tapa jatkuu hoidosta huolimatta. Silloin tarvitaan yhteistyötä kivun hoitoon ja psykososiaalisen stressiin hallintaa erikoistuneen lääkärin kanssa.

Kirveskarikin on sitä mieltä, että ellei hammaslääkäri ole perehtynyt purenta-asioihin hyvin, on parempi jättää työ kollegalle, joka tietää mitä tekee. Väärin tehty tasapainotus kun voi myös pahentaa purentaelimistön tilaa.          

Ensiapuna kisko

Yleisin tapa hoitaa narskutusta on muotoilla potilaan suuhun purentakisko, joka vähentää hampaisiin kohdistuvaa voimaa. Kisko on hammaskaaren muotoinen irtokappale, jota käytetään lähinnä öisin. Jos kisko on hyvin tehty ja potilaalle sopiva, sitä on miellyttävä käyttää. Pentti Kirveskarin tavoin ajatteleville lääkäreille kisko on lähinnä narskutuksen ensiapu, mutta kisko saattaa lievittää potilaan oireita niin, että hän ei koe tarvitsevansa muuta hoitoa.

Bruksismin kipuja hoidetaan kipulääkkeillä ja joskus saatetaan käyttää myös lihaksia rentoutuvaa lääkitystä. osa masennuslääkkeistä saattaa vähentää kroonista kipua, mutta ei muuten niiden tehosta narskuttelun hoidossa ei ole näyttöä.  

Erittäin vaikeissa tapauksissa lihasjännitystä on lievitetty botuliinipistoksilla, jotka lamaavat lihastoiminnan. Pistosten ongelma on rajallinen vaikutusaika ja hoidon tehosta sekä riskeistä on tarjolla vain vähän tutkimustietoa. Apua puremalihasten turhaan käyttöön on haettu myös niin sanotusta biopalaute-menetelmästä, jossa erityisen varoitusjärjestelmä havahduttaa potilaan huomaamaan, että hän puree hampaitaan yhteen. Näin voi vähitellen ”oppia pois” narskuttelusta.

Narskuttajaa voidaan hoitaa myös fysioterapialla, vaikka senkin tehoista puuttuu näyttö. Fysioterapeutin työkalupakissa ovat muun muassa leukojen liikeharjoitukset, rentouttavat pehmytkudoskäsittelyt, lämpö- ja kylmähoidot, ultraäänihoito ja pehmytlaserhoito.

Lue lisää
Purentaelimistön toimintahäiriöt, Käypä Hoito -suositus
Purentaelimistön toimintahäiriöt