Päänsärkyä, korvakipuja ja hampaiden viiltelyä. Narskuttelu on vaiva, joka saattaa tehdä elämästä kivulloista. Onneksi hammaslääkäri voi auttaa.

Ainakin moni narskuttelijan vieressä nukkuva tietää heti, mistä puhutaan. Narskuttelu on hampaiden tarkoituksetonta yhteenpuremista, josta lähtevä rutina ja jyrske voi olla selkäpiitä karmivaa kuultavaa. Läheskään aina narskutusääntä ei toki kuulu eikä narskuttelu rajoitu vain yöhön, vaan ihminen voi tiedostamattaan purra hampaitaan yhteen myös päiväsaikaan.        

Jokainen narskuttelee joskus, eikä ajoittainen hampaiden kiristely anna aihetta huoleen. Osalla ihmistä narskuttelu eli bruksaaminen on niin jatkuvaa ja voimakasta, että siitä alkaa vähitellen koitua terveyshaittoja.  Emeritusprofessori Pentti Kirveskarin arvio on, että kaikista narskuttelijoista noin kymmenen prosenttia saa niin hankalia oireita, että he hakeutuvat vaivojen takia lääkäriin.

– Yleisin oire on päänsärky, mutta myös kasvokivut, leukanivelen äänet, hampaiden arkuus ja korvakivut ovat melko tavallisia narskutuksen aiheuttamia vaivoja, Kirveskari kertoo.

Purulihakset puuta

Narskutusdiagnoosi syntyy yleensä potilaan oman kertomuksen ja oireiden sekä hammaslääkärin potilaan suusta tekemien havaintojen yhdistämisestä. Puremalihasten yöllistä toimintaa voitaisiin myös mitata unilaboratoriossa, mutta menetelmä on melko kallis ja työläs.

Usein lääkäri voi tuntea jo käsiinsä potilaan puremalihasten jännityksen ja arkuuden. Potilaan voi myös olla vaikea liikuttaa leukaa sivuille ja avata suuta.
Hampaistossa narskutuksesta kielivät voimakkaat, kiiltävät kulumat. Jos kulumat ovat himmeitä, ovat ne eroosiota eli happamien juomien ja ruokien aiheuttaa syöpymistä hampaissa.

Kulumista, nivelrikkoa

Bruksaamisoireet ovat perimmältään hälytysmerkkejä purentaelimistön – hampaiden, leukaluiden ja leukalihasten – ylirasituksesta. Vaikka nykyihmisen leukojen lihasvoima on vain varjo siitä mitä se on joskus ollut, on leukaperissä vielä melkoisesti ytyä. Narskuttelija tekee puremalihaksillaan jopa tuntikausia turhaa työtä, joka väsyttää ja jäykistää lihaksia.

Jäykkyys saattaa joissakin tapauksissa levitä niska- ja hartiaseudulle. Pysyvimmät jäljet tyhjän pureminen jättää hampaisiin ja ennen pitkää leukaniveliin.

– Hampaisiin voi tulla huomattavia kulumia, lohkeamia ja halkeamia. Varsinkaan paikatut hampaat eivät tahdo kestää narskuttelua. Narskuttelu on melko tavallinen, mutta huonosti tunnistettu hampaiden tai toistuvien paikkojen murtumisen syy.

Leukaniveliin narskutus voi aiheuttaa nivelrikon. Leukanivel on siis rasittuessaan yhtä haavoittuvainen kuin esimerkiksi polvi- tai lonkkanivel on.  

Alkusyy tuntematon

Narskuttelun perimmäistä syytä ei tiedetä. Siksi on epäilty niin aivovauriota, allergioita kuin tulehduksiakin. Tutkijat ovat pohtineet, olisiko tapa kaikuja ihmiskunnan aamuhämäristä, jolloin lajimme on ehkä teroittanut joskus hampaitaan. Jotkut arvelevat, että narskuttelu on peräisin aivojen välittäjäaineiden toimintahäiriöstä, kun taas osa hammaslääkäreistä uskoo, että huono purenta on keskeinen tekijä bruksaamiselle.

Kiistatonta näyttöä on siitä, että stressi altistaa narskuttelulle. Moni silloin tällöin narskuttelija onkin voinut huomata, että vaiva pahenee työkiireiden, taloushuolien tai perhemurheiden myötä laantuakseen kun elämäntilanne helpottaa.

Liian hyvät hampaat?

Hammaslääketieteessä johtava käsitys on, että narskuttelulla ei ole tekemistä purennan kanssa, vaan sen syyt ovat keskushermostoperäisiä. Pentti Kirveskari taas edustaa koulukuntaa, jonka mukaan yksi narskuttelun tärkeistä syistä on puremaelimistön epätasapaino ja toimintahäiriö. Häiriöön johtaa se, etteivät ihmisen hampaat enää kulu siten kuin ne on tarkoitettu kulumaan.

– Kulumattomat hampaat ovat tämän päivän ihanne, mutta eivät kovin luonnollinen sellainen, Kirveskari selittää.

Hän muistuttaa, että ennen vanhaa ihmiset söivät niin karkeaa ja sitkeää ruokaa, että koko purentaelimistö sai tarvitsemaansa työtä, ja mikä tärkeintä, ravinto kulutti hampaita tasaisesti.  Kuluminen piti huolen siitä, että hampaat, jotka eivät ehkä sopineet syntyjään täysin yhteen, hioutuivat taloudelliseksi ja tehokkaaksi ruoan käsittelijäpariksi.

Hampaiden luonnollisen kulumisen teoriaa tukevat Kirveskarin mukaan sekä arkeologiset pääkallolöydöt että se, kuinka ihmiset hampaat puhkeavat eli kasvavat hitaasti koko ajan.

Hiomalla harmoniaa

– Jos narskutuksesta halutaan yrittää päästä lopullisesti yrittää eroon, hammaslääkärin pitäisi tehdä se, mitä luonto ei enää tee, eli hioa hampaat tasapainoiseksi kokonaisuudeksi, Kirveskari sanoo.

Hammaslääketieteen valtavirrassa ajatellaan, että tervettä hammaskudosta pitää aina säästää, siksi kaikki hammaslääkärit eivät ole suopeita hionta-ajatukselle. Hionta on myös toimenpide, joka muuttaa hampaistoa peruuttamattomasti, jos kohta niin tekevät monet muutkin hoitotoimet. Pentti Kirveskarin omat ja hänen oppilaidensa käytännön kokemukset hampaiden hionnasta ovat mainiot.

– Työssäni Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella ja yksityispraktiikassa tein itse satoja purennan tasapainotuksia. Useimmiten niillä loppuivat niin narskutus kuin se mukanaan tuomat vaivatkin. Silti on olemassa pieni joukko narskuttajia, joilla tapa jatkuu hoidosta huolimatta. Silloin tarvitaan yhteistyötä kivun hoitoon ja psykososiaalisen stressiin hallintaa erikoistuneen lääkärin kanssa.

Kirveskarikin on sitä mieltä, että ellei hammaslääkäri ole perehtynyt purenta-asioihin hyvin, on parempi jättää työ kollegalle, joka tietää mitä tekee. Väärin tehty tasapainotus kun voi myös pahentaa purentaelimistön tilaa.          

Ensiapuna kisko

Yleisin tapa hoitaa narskutusta on muotoilla potilaan suuhun purentakisko, joka vähentää hampaisiin kohdistuvaa voimaa. Kisko on hammaskaaren muotoinen irtokappale, jota käytetään lähinnä öisin. Jos kisko on hyvin tehty ja potilaalle sopiva, sitä on miellyttävä käyttää. Pentti Kirveskarin tavoin ajatteleville lääkäreille kisko on lähinnä narskutuksen ensiapu, mutta kisko saattaa lievittää potilaan oireita niin, että hän ei koe tarvitsevansa muuta hoitoa.

Bruksismin kipuja hoidetaan kipulääkkeillä ja joskus saatetaan käyttää myös lihaksia rentoutuvaa lääkitystä. osa masennuslääkkeistä saattaa vähentää kroonista kipua, mutta ei muuten niiden tehosta narskuttelun hoidossa ei ole näyttöä.  

Erittäin vaikeissa tapauksissa lihasjännitystä on lievitetty botuliinipistoksilla, jotka lamaavat lihastoiminnan. Pistosten ongelma on rajallinen vaikutusaika ja hoidon tehosta sekä riskeistä on tarjolla vain vähän tutkimustietoa. Apua puremalihasten turhaan käyttöön on haettu myös niin sanotusta biopalaute-menetelmästä, jossa erityisen varoitusjärjestelmä havahduttaa potilaan huomaamaan, että hän puree hampaitaan yhteen. Näin voi vähitellen ”oppia pois” narskuttelusta.

Narskuttajaa voidaan hoitaa myös fysioterapialla, vaikka senkin tehoista puuttuu näyttö. Fysioterapeutin työkalupakissa ovat muun muassa leukojen liikeharjoitukset, rentouttavat pehmytkudoskäsittelyt, lämpö- ja kylmähoidot, ultraäänihoito ja pehmytlaserhoito.

Lue lisää
Purentaelimistön toimintahäiriöt, Käypä Hoito -suositus
Purentaelimistön toimintahäiriöt  
 

Onko sinulla?

[ ] toispuoleista päänsärkyä, joka ei ole migreeniä
[ ] selittämättömiä niska- ja hartiakipuja
[ ] kasvokipuja
[ ] kipua korvassa tai korvaseudussa
[ ] leukanivelen naksahtelua ja rahinaa
[ ] tinnitusta
[ ] korvien tukkoisuutta tai lukkoon menemistä
[ ] tunnetta, että kuulosi on heikentynyt
[ ] leukojen väsymistä
[ ] näennäisesti syyttä aristavia hampaita
[ ] viiltelyä hampaissa
[ ] hampaiden tai paikkojen murtumista

Mitä useamman kohdan merkitsit, sitä suuremmalla todennäköisyydellä kärsi narskuttelusta.

Apua narskuttajalle

  • purentakisko
  • kipulääkkeet
  • lihaksia rentoutuvat lääkkeet
  • masennuslääkkeet
  • hampaiden hionta
  • botuliinipistokset
  • fysioterapia
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.