Veikö kantapään kipu menohalut - hoida luupiikki kotikonsteilla

Se vihloo joka askeleella kantapäässä ja säteilee jalan keskiosaan tai sisäsivulle. Pahimmillaan sattuu levossakin. Ensin koskee toiseen kantapäähän ja muutaman kuukauden ontumisen jälkeen myös toiseen, jos jalkojaan ei pysty lepuuttamaan.

Nuori saa vaivan rankan rasituksen jälkeen, vanhemmalle kipua aiheuttaa jalkaterän rakenteiden rappeutuminen. Korkeiden korkojen käyttäjää jännekalvojen rappeuma odottaa melko varmasti siksi, että korkokengässä kehon paino osuu liiaksi jalan holvikaarelle ja se ylirasittuu.

Jotta toinen kantapää ei alkaisi vaivata, kipua kannattaa alkaa hoitaa ajoissa.

Fiksu pitää heti viikon rasitusvapaan sekä tulehduskipulääke- ja venyttelykuurit.

Hoidolla on kiire myös siksi, ettei aristavan kalvojänteen kiinnityskohtaan pääse kehittymään ns. luupiikkiä.

Kylmää ja etanahierontaa kipuun

Kivun kotihoito kannattaa aloittaa kylmällä. Kipukohtaa ei saa palelluttaa, mutta sen voi jäähdyttää kylmäpakkauksella hyvin kylmäksi vaikkapa viidesti päivässä. Muutaman minuutin jäähdytykset vilkastuttavat verenkiertoa. Tulehduskipulääke on järkevä käyttää kuurina.

Kantapääkipu on pahimmillaan aamuisin. Siksi jalkaterää on fiksua venyttää myös öisin. Hyväksi havaittu väline on venytyssukka, joka tukee varpaat kohti nilkkaa. Samaa yötyötä tekee venytyslastakin, mutta lastan kanssa on nukuttava selällään.

Päinvastoin kuin yleensä luullaan, plantaarifaskia ei oikeastaan veny, vaikka sitä venyttäisi. Erilaiset venytykset auttavat siksi, että ne parantavat kalvojen sisäistä nesteytystä ja liukua. Kudoksen elastisuus ja kimmovoima lisääntyvät.

Kannattaa myös kokeilla jalkapohjan hierontaa etanahitaasti terapiapallolla tai golfpallolla. Hitaus on tärkeää siksi, että muutokset kudoksissa ehtivät tapahtua.

Tukea ja pehmusteita jaloille

Kipeää kantapäätä hoitavat myös lepo. Jos kävelyä ja jalalle varaamista ei voi kokonaan välttää, kenkiin on hyvä hankkia kantapäiden alle pehmentävät pohjalliset.

Jotta kipu lievittyy, kenkien on tuettava jalkaholvia.

Yleensä kantapääkipuinen päätyy käyttämään pehmeitä tossuja, mutta holvia tukeva kenkä ja kantapääpehmike ovat parempi tapa vähentää kipua.

Ihminen ottaa noin 35 000 askelta viikossa. Jos kävelytekniikka on puutteellinen, se tarkoittaa puoltatoista miljoonaa väärää rasitusta vuodessa. Harvan jalan rakenteet kestävät moista rääkkiä.

Plantaarifaskiittia ehkäisevä kävely sujuu näin: kantapäästä varpaisiin rullaava askel niin, että suurin osa jalan työntövoimasta lähtee ukkovarpaasta.

Oman kävelytyylinsä voi parhaiten tarkistaa kuntosalin peilistä juoksumatolla kävellessä. Muutaman kilon painonpudotus voi estää muitakin jalkakipuja.

Pistos nopeuttaa toipumista

Jos omat keinot on kokeiltu eikä kipu asetu, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen.

Plantaarifaskiittiin on vuosikymmeniä kokeiltu PRP-verihiutaleplasmapistoksia (Platelet rich plasma, PRP). Potilaan omasta plasmasta rikastettu kollageenikasvutekijä ruiskutetaan jännekalvon rappeumakohtiin. Pistos ei poista kipua välittömästi, mutta se antaa vauhtia elimistön omille paranemistekijöille.

PRP on laajentunut huippu-urheilijoiden akillesvammojen, tenniskyynärpäiden ja hyppääjänpolvien korjaamisesta tavallisen kansan kantapääkipuihin. Nivelrikonkin hoitotulokset ovat PRP:llä lupaavia.

Tutkimusten mukaan verihiutaleplasmapistos helpottaa kahdeksalla potilaalla kymmenestä kantapään jännekalvon tulehdusta ja lyhentää sairauspoissaoloja huomattavasti. Lääkärin kanssa on järkevää jutella hoitojärjestyksestä: kannattaako pistos ottaa heti vai kokeilla ensin kaikki muut konstit.

Asiantuntijoina fysioterapeutti Saku Kallinen ja ortopedi Urho Väätäinen.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.