Koska verenpaineesi on viimeksi tarkistettu? Kohonnut verenpaine on paha tauti vaikka ei juuri tunnu. Jos elämäntapojen korjaaminen ei riitä, apuun tulevat tehokkaat lääkkeet.

Verenpaineen mittaamista on helppo vältellä, sillä kohonnut verenpaine on pitkään oireeton. Niinpä vain puolet verenpainetautia sairastavista tietää taudistaan, ja heistä alle puolet on hoidossa.

Hoidon tuloksissakaan ei ole hurraamista: verenpaine pysyy toivotuissa lukemissa vain noin joka neljännellä hoidetuista.

Verenpainetta täytyy seurata ja hoitaa. Jos lukemat pysyvät säännöllisen lääkityksen aikanakin korkeina, hoitoa on suunniteltava uudelleen. Lääkeyhdistelmissä on valinnanvaraa.

Miksi oireetonta hoidetaan?

Kolesteroliarvojen hoitamisen tarpeellisuudesta kiistellään, mutta korkean verenpaineen hoidon hyödyllisyydestä ollaan yksimielisiä. Jatkuvasti koholla oleva paine rasittaa sydäntä ja vaurioittaa ajan myötä valtimoiden seinämiä.

Tehokas verenpainetaudin hoito pienentää vaaraa sairastua sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen. Normaalin verenpaineen ylärajoina pidetään arvoja alle 130/85 mmHg. Ihanteellinen verenpaine on alle 120/80 mmHg.

Jos on muita riskitekijöitä – korkeat veren rasva-arvot, lihavuus, tupakointi, diabetes, lähisukulaisten sydän- ja verisuonitaudit – verenpainetaudin hoito on entistä tärkeämpää.

Lääkkeitä suositellaan viimeistään silloin, jos verenpaine on toistetuissa mittauksissa yli 160/100 mmHg. Hoito aloitetaan jo pienemmilläkin paineilla, jos henkilöllä on yllämainittuja riskitekijöitä.

Mikä kohottaa painetta?

Verenpaine kohoaa yleensä jonkin verran iän myötä. Perintötekijöillä on suuri osuus, mutta myös elintavoilla voi vaikuttaa verenpainelukemiin. Ylipainosta eroon pääseminen ja liian suolan välttäminen voivat riittää tasaaman paineet. Suolan saannin tavoite on alle 5 g päivässä, kun miehet käyttävät keskimäärin 12 g ja naiset 8 g.

Liikunnan lisääminen on jo laihtumisyrityksen takia suotavaa, mutta reipas alentaa verenpainetta, vaikka paino ei heti alenisikaan. Sillä ei ole väliä liikkuuko luonnossa tai kuntosalilla.

Pienten alkoholimäärien on esitetty olevan hyväksi sydämelle, mutta runsas alkoholin käyttö kohottaa verenpainetta. Kohtuullisen käytön rajaksi on määritelty miehillä alle 21 ja naisilla alle 14 ravintola-annosta viikossa. Ravintola-annos on noin 12 grammaa alkoholia, minkä verran saa yhdestä keskiolutpullosta tai viinilasillisesta.

Tulehduskipulääkkeiden jatkuva käyttö saattaa aiheuttaa nesteen kertymistä elimistöön ja verenpaineen kohoamista. Ne voivat myös vähentää verenpainelääkkeiden tehoa. Muista lääkkeistä muun muassa laihdutuslääke sibutramiini saattaa aiheuttaa sydämen sykkeen nopeutumista ja lievää verenpaineen nousua. Tämän takia verenpainetta on syytä seurata etenkin sibutramiinihoidon alussa.

Kuinka lääke vaikuttaa?

Verenpainelääkkeiden vaikutus perustuu pääasiassa kolmeen seikkaan: ne poistavat elimistöstä suolaa ja nestettä, vähentävät sympaattisen eli elimistöä aktivoivan, ”sydäntä piiskaavan”, hermoston toimintaa ja laajentavat verisuonia. Tällöin kiertävä verimäärä vähenee, sydämen kuormitus kevenee, syketiheys alenee ja ääreisverenkierron vastus pienenee. Näiden muutosten seurauksena verenpaine laskee.

Verenpainelääkkeet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia, eikä ensimmäisenä kokeiltu lääke aina ole sopivin. Verenpainelääkitystä ei kuitenkaan saa lopettaa äkillisesti, varsinkaan beetasalpaajia. Liian nopea lopettaminen voi johtaa verenpaineen nousuun ja sepelvaltimotaudin oireiden pahenemiseen, kun sydäntä liialliselta rasitukselta suojaava lääkitys äkkiä häviää.

Miten lääke valitaan?

Verenpainepotilaan muut sairaudet vaikuttavat hänen verenpainelääkkeensä valintaan. Esimerkiksi sydämen vajaatoiminnan yhteydessä ACE:n estäjä ja diureetti ovat ensisijaisia vaihtoehtoja, kun taas sepelvaltimotautipotilaalla beetasalpaaja voi olla ensisijaisvalinta. Astmaatikolle taas ei yleensä määrätä beetasalpaajaa, koska se vaikuttaa myös keuhkoputkiin.

Lääkehoidon aloittaminen voi olla ongelmallista, jos aikaisemmin on tuntenut itsensä täysin terveeksi ja oireettomaksi. Kaikilla lääkkeillä on haittavaikutuksia, ja usein haitat ovat hankalimmillaan hoidon alussa. Lieviä haittoja voi vähän aikaa kuulostella, mutta jos lääkitys aiheuttaa jatkuvia ongelmia, kannattaa keskustella vaihtoehdoista.

Miksi montaa lääkettä?

Nykyään ollaan usein huolestuneita monen lääkkeen käytöstä ja niiden yhteisvaikutuksista. Verenpainetauti on yksi esimerkki sairaudesta, jossa yhdistelmähoito lisää tehoa ja vähentää haittavaikutuksia.

Yli puolella potilaista pieni annos yhtä lääkettä ei riitä alentamaan verenpainetta riittävästi. Silloin on haitattomampaa ja tehokkaampaa lisätä pieni annos toisella tavalla vaikuttavaa lääkettä kuin suurentaa yhden lääkkeen annosta.

Samasta syystä käytössä on myös useita yhdistelmävalmisteita, joissa samassa tabletissa on esimerkiksi diureetti ja ACE:n estäjä tai diureetti ja beetasalpaaja.

Lue lisää:

Sydämelle huomiota

Verenpaine ja kolesteroli syyniin

Verenpaine kannattaa mitata kotona

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.