Kentän laidalla räyhäävä vanhempi ei auta lasta yltämään parhaimpaansa. Sen sijaan kehuminen auttaa, urheilupsykologi Sari Honkanen sanoo.
Valmentaminen ei kuulu katsomoon, urheilupsykologi ja lentopallojunioreiden valmentaja Sari Honkanen sanoo.
Vanhemman ohjeistus kentän laidalta ei auta urheilevaa lasta keskittymään, vaan pahimmillaan se saa lapsen tekemään virheitä ja käyttäytymään aggressiivisesti omia joukkuetovereitaan kohtaan. Siksi lapsen peliä seuraavan vanhemman tärkein homma on kannustaminen.
– Vanhemman tärkein tehtävä on nähdä lapsen onnistumiset ja antaa niistä palautetta, Honkanen toteaa.
Hän antaa kolme konkreettista vinkkiä, joilla vanhempi voi kannustaa lasta parhaimpaansa:
1. Fiilistele jo ennakkoon
”Tee treeni- tai pelitilanteesta mukava etukäteen. Kerro lapselle, että tulossa on kiva tapahtuma. Nyt pääsemme yhdessä katsomaan, mitä olet oppinut ja mitä kaikkea osaatte joukkueena.”
2. Hehkuta kaikkia onnistumisia
”Pelin aikana keskity myönteisiin asioihin. Hehkuta sekä oman lapsen että koko joukkueen onnistumisia tunteella! Positiivista puhetta saa kuulua paljon kentän laidalta, sillä se tuntuu lapsista hyvältä ja tsemppaa heitä parhaimpaansa.”
3. Mokista nopeasti eteenpäin
”Pelin jälkeen aikuisen tehtävä on auttaa lasta nollaamaan tilanne. Jos peli on mennyt huonosti ja lasta harmittaa, aikuinen auttaa käsittelemään pettymystä ja luomaan perspektiiviä: nyt me tiedetään, mitä kannattaa treenata. Mokat kannattaa käsitellä, mutta aina lapsen lähtökohdista, ei koskaan aikuisen pettymyksen vuoksi. Kotona tilannetta ei tarvitse enää vatvoa, vaan elämässä siirrytään eteenpäin.”
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.
