Kun vauvavuosi loppuu ja lapsi saa jalat alleen, moni asia on pysyvästi toisin. Edessä on uhmaa, mutta myös kaikkea ihanaa. Vanhemmat kertovat, mikä pikkutaaperoissa on mainiota.
1. Hän puhuu ja kommunikoi
”Ihanaa huomata, että meillä ei ole enää pientä vauvaa vaan aika touhukas taapero. Hän oppii jatkuvasti uusi sanoja ja selittää juttuja ihan itse ja täysin ymmärrettävästi!”
”Puheen kehitys vahvistuu päivä päivältä. Ja se, kuinka hän ymmärtää asioita: että jos tippuu, niin sattuu, ja että hepan kanssa tarvitsee kypärän. Tyttö on nyt 1 v ja 9 kk.”
”Hän on kuitenkin vielä niin pieni, hauras ja viaton – nukkuessaan.”
2. Hän on yhtä aikaa iso ja pieni
”Se kehityksen, oppimisen ja oivaltamisen nopeus! Kuinka taitava 1 v 5 kk poika on matkimaan, ja uusia asioita tulee hurjaa tahtia. Omapäisyys ja päättäväisyys ei ihan yllätyksenä tule, mutta kuinka se oma tahto ilmeneekään nykyään: esimerkiksi päiväkodissa pitää saada itse leimata itsensä saapuneeksi/poistuneeksi – auta armias, jos joku tekeekin sen pienen puolesta! Nukkuessaan hän on kuitenkin vielä niin pieni, hauras ja viaton.”
3. Hän ilmaisee iloa ja kiintymystä
”Iloinen 1-vuotias tyttömme hymyilee ja kikattaa paljon, halailee ja antaa pusuja. On suunnattoman iloinen nähdessään äidin tai isin pienen hetken poissaolon jälkeen. Tekee monia asioita isosiskon (4 v) perässä, muun muassa kiipeilee, tanssii, auttaa kokkailuissa ja kuuntelee hyvin sujuvasti satuja.”
4. Hän oppii uutta joka päivä
”Ihanaa nähdä huimaa kehitystä! Tuntuu, että joka päivä tulee uusia asioita: Eilen hän nousi ensimmäisen rappusen. Tyttö on alkanut myös halimaan sylissä. Aina jos jossain kuuluu hei hei alkaa käsi heiluttamaan.”
”Voi sitä ylpeyttä, kun onnistuu.”
5. Hän opettelee omatoimisuutta
”Poikani täytti tänään 1 v 4 kk ja on maailman ihaninta huomata, miten hänestä on kasvanut jo iso poika. Poikani ’laittaa’ minulle pörrösukat jalkaan (asettaa jalkojen päälle) joka aamu, kun täytyisi nousta sängystä. Hän yrittää pukea itselleen kengät jalkaan, ja voi sitä ylpeyttä kun onnistuu (vaikka menisi väärään).”
6. Hän tutkii maailmaa jo itsekin
”Poikani on todella kiinnostunut ympäristöstä ja kysyy ulkona ollessamme jokaisen puun, eläimen, auton ja pyörän. Hän etsii ja löytää, tietää milloin tekee väärin ja on ylpeä itsestään, kun oppii uutta.”
”Ihaninta on että poika tutkii omatoimisesti asioita, opettelee kävelyä ja leikkii jo itsekseen. Toisaalta hirvittää, jos yllättäen pääseekin kiellettyihin paikkoihin, kuten saunanlauteille tai sähköjohtoihin käsiksi.”
Entä se uhma?
Mikä sitten on taaperossa hankalaa? No se oma tahto, joka ilmenee vaikka näin:
”Poika on uhmakas äitiä kohtaan. Äidille kitistään ja heittäydytään lattialle, kun jotain kielletään, isälle ei niinkään.”
”Yksi hankalammista asioista on karkuun juokseminen. Tätä ei tapahdu kotona, vaan kun olemme jossain. Juna-asema oli pelottavin paikka, jossa lapsi ryntäsi karkuun, onneksi saimme hänet ajoissa kiinni.”
”Vanhempien uhmaaminen saa välillä hermot kireälle. Poikani kieltää minua, jos minä kiellän häntä, osaa jopa matkia sitä: taputan käsiä kaksi kertaa saadakseni hänen huomionsa ja kiellän. On vaikea pitää pokkaa, kun hän on niin hellyttävä matkiessaan.”
Sitaatit ovat lainauksia Vauva.fin kyselyyn tulleista vastauksista
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.
