Voiko laboratoriossa otattaa syöpäkokeen?

Asiantuntija vastaa:

SANALLA ”syöpä” tarkoitetaan kaikkia pahanlaatuisia kasvaintauteja. Kyseessä voi olla kiinteä syöpäkasvain, joka leviää ympäristöönsä tervettä kudosta tuhoten ja lähettää etäpesäkkeitä eri puolille elimistöä. Syöpiin kuuluvat myös verisyövät (leukemiat).

Suomessa tavallisimmat syövät ovat miehillä eturauhassyöpä ja naisilla rintasyöpä, muita tavallisia ovat ihosyövät ja etenkin tupakoitsijoilla keuhkosyöpä.

Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossakin elämänsä vaiheessa, heistä suuri osa parantuu kokonaan.

Koska syövät yleistyvät iän mukana, väestön vanhetessa uusien syöpätapausten määrä lisääntyy. Toisaalta hoidotkin kehittyvät jatkuvasti, joten syöpäkuolemien määrä kasvaa kuitenkin vain vähän.

Vuosittain Suomessa todetaan yli 30 000 uutta syöpätapausta. Syövät ovat meillä kuolemansyissä toiseksi yleisimpiä verisuonielimistön sairauksien jälkeen.

Syöpää epäiltäessä lääketieteelliset tutkimukset lähtevät liikkeelle potilaan oireista ja löydöksistä, joiden perusteella tutkimukset kohdistetaan niihin sairauksiin, joihin oireet sopivat.

Tutkimuksiin kuuluu lääkärin tekemän haastattelun ja tutkimuksen lisäksi yleensä laboratoriokokeita yleistilan ja tiettyjen elinten toiminnan selvittämiseksi, mahdollisesti kuvantamistutkimuksia, koepaloja, tähystyksiä jne.

Joihinkin syöpätyyppeihin liittyy laboratoriokokeita, jotka kertovat pahanlaatuisten solujen olemassaolosta ja määrästä, mutta tällaiset merkkiaineet sopivat paremmin jo havaitun syöpätaudin seurantaan kuin varhaiseen toteamiseen.

Lisäksi on olemassa perinnöllisiä syöpätyyppejä, jolloin geenikokeista on hyötyä sukulaisten riskin arvioinnissa.

Terveiden ihmisten seulontatutkimukset syöpien havaitsemiseksi ovat yleensä tarpeettomia, koska ei ole yhtä ja ainoaa testiä kaikille syöville.

Poikkeuksia ovat kuntien järjestämät rintasyövän joukkotarkastukset mammografiatutkimuksilla ja kohdunkaulasyövän havaitsemiseksi tarkoitetut näytteet. Tänä vuonna on alkanut kokeiluluonteinen suolistosyövän seulonta muutamilla paikkakunnilla kahden vuoden välein 60–66-vuotiailta otettavalla ulostenäytteellä, josta etsitään piilevää verta.

Seulontaohjelmaa suunnitellaan jatkossa laajennettavan kansalliseksi.

Syöpä voi siis olla peräisin lähes mistä vain elimistön solukosta tai kudoksesta, joten ei ole olemassa laboratoriokoetta, jolla syövän voisi todeta tai sulkea pois.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta