Ystävien seura tuottaa meille iloa, mutta sillä on suuri merkitys myös terveydellemme. Se ei vaikuta vain mielialaan, vaan koko kehon hyvinvointiin. Silti yksinoloakin tarvitaan.
ONKO sinulla yksi tai kaksi hyvää ystävää, joiden kanssa voit jakaa elämän ilot ja surut? Entä onko sinulla jokin porukka, johon koet kuuluvasi ja josta voit tarvittaessa pyytää apua?
Kasvatuspsykologi Niina Junttilan mukaan tarvitsemme näitä molempia.
Läheiset ystävät torjuvat emotionaalista yksinäisyyttä, yhteisö puolestaan sosiaalista yksinäisyyttä.
– Emotionaalisella yksinäisyydellä – sillä tunteella, että kukaan ei kuuntele, ymmärrä tai välitä – on vahvemmat vaikutukset myöhempään psyykkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen.
Myös yhteisöllisyyttä tarvitaan: tunnetta siitä, että meidän ei tarvitse aina pärjätä yksin.
Tuntuu koko kehossa
Niina Junttilan mukaan ystävien seura ei vaikuta vain mielialaan, vaan koko kehon hyvinvointiin.
– Se tuottaa aivoissamme oksitosiinia ja serotoniinia, mielihyvähormoneja, jotka pitävät aivojen toiminnan virkeänä ja hidastavat ikääntymisen vaikutuksia, hän kertoo.
Ihmiset, joilla on paljon sosiaalisia suhteita, elävät keskimäärin muita pidempään. He huolehtivat usein muita paremmin terveydestään. Tämä on loogista, tuleehan muiden seurassa lähdettyä helpommin lenkille ja kulttuuririentoihin.
Jos taas eristäytyy kotiinsa, tulee liikuttua vähemmän ja syötyä huonommin. Yksinäisyys nostaa kehon stressihormonin, kortisolin tasoja. Jos kortisoli on pitkään koholla, se voi heikentää kehon puolustuskykyä ja altistaa esimerkiksi ylipainolle, diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille.
Tästä seuraa noidankehä, joka lisää yksinäisyyttä ja heikentää terveyttä.
Yksin, vaan ei yksinäinen
Vaikka ihminen olisi yksin, hän ei välttämättä ole yksinäinen. Toisaalta joukossakin voi kokea itsensä yksinäiseksi, jos ei tule nähdyksi ja kuulluksi.
Jokainen meistä kaipaa myös aikaa olla yksin, jotta jaksamme viettää aikaa muiden kanssa. Toisilla tämä tarve on pienempi, toisilla suurempi.
Mitä sitten voi tehdä, jos tuntee itsensä yksinäiseksi?
Ainakin kannattaa hakeutua toisten seuraan ja rohkaistua juttelemaan, Junttila kannustaa.
– Kaikki ovat joskus yksinäisiä, siinä ei ole mitään hävettävää tai noloa. Jos sanot ääneen, että olen yksinäinen, kynnys hakea apua on matalampi, hän pohtii.
Täällä voit tavata muita
LÄHDE-HANKE pyrkii yhdistämään järjestöjen, yritysten, organisaatioiden, valtionhallinnon ja yksittäisten ihmisten voimat yksinäisyyttä vastaan. Osoitteessa lahdemukaan.fi löytyy tietoa toiminnasta, jossa voi helposti tavata muita.
Asiantuntija: Niina Junttila, kasvatuspsykologian apulaisprofessori, Turun yliopisto.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
