Kaikki luonnosta saatava ei tee automaattisesti hyvää ihmiselle. Keskustelua herättävät esimerkiksi luontaislääkkeet ja luomukosmetiikka. Mitä vastaavat asiantuntijat?
Ovatko luontaislääkkeet turvallisempia kuin tavalliset lääkkeet?
Ravintolisät, joita myös luontaislääkkeiksi kutsutaan, voivat olla tabletteja, kapseleita, jauheita tai tippoja ja muistuttaa siten ulkonäöltään lääkkeitä. Tavallisesti ne sisältävät vitamiineja, kivennäisaineita, rasvahappoja, kuituja, maitohappobakteereita tai lääkekasveista uutettuja aineita. Tunnettuja ravintolisiä ovat esimerkiksi D-vitamiini ja omega-3-kalaöljykapselit.
Ravintolisä ei saa sisältää esimerkiksi kivunhoitoon tarkoitettua lääkeainetta. Ravintolisää ei saa myöskään markkinoida lääkkeellisin väittein. Ennen kuin lääke saa myyntiluvan, sen pitää läpäistä tiukat turvallisuusseulat.
– Kaikkia lääkevalmisteita koskevat samat laatuvaatimukset riippumatta siitä, onko vaikuttava aine kasviperäinen vai laboratoriossa valmistettu. Lääke on tarkoitettu sairauden hoitoon tai sen oireiden lievittämiseen, kun taas elintarvikkeisiin luokiteltavat ravintolisät ruokavalion täydentämiseen ja terveyden tasapainottamiseen, kuvailee ylilääkäri Eeva Sofia Leinonen Fimeasta.
On myös kasvirohdosvalmisteita, joista osaa saa myydä vain apteekeissa. Jotkut niistä ovat reseptivalmisteita. Sekä kasvirohdoslääkkeistä että ravintolisistä kannattaa mainita lääkärille, sillä niillä saattaa olla arvaamattomiakin sivuvaikutuksia ja yhteisvaikutuksia muiden lääkevalmisteiden kanssa.
Esimerkiksi mäkikuisma voi viedä e-pillereiltä tehon ja kalaöljykapselit lisätä verenohennuslääkitystä käyttävien verenvuotovaaraa.
Allergisoiko luonnonkosmetiikka vähemmän kuin muu kosmetiikka?
Tällainen mielikuva on yleinen. Ihminen voi kuitenkin allergisoitua mille tahansa kosmetiikan raaka-aineelle, myös luonnosta saatavalle.
Yleisimmin kosmetiikassa allergisoivat hajusteet, hiusvärit sekä säilöntäaineet.
– Luonnonkosmetiikassa käytetään muun muassa kukista, lehdistä ja siemenistä saatavia eteerisiä öljyä, joissa on runsaasti hajusteita. Eteeriset öljyt ovat monen aineen seoksia, ja ne sisältävät usein luontaisesti herkistäviä hajusteita, kertoo asiantuntija Eeva-Mari Karine Teknokemian Yhdistyksestä.
– Teepuuöljyä sisältävät kosmetiikkavalmisteet ja muita eteerisiä öljyjä sisältävät sauna- ja kylpyöljyt ovat laimentamattomina myrkyllisiä, joten lapsen ei pitäisi päästä niihin käsiksi, Eeva Sofia Leinonen täydentää.
Kosmetiikkatuotteet voivat sisältää joko synteettisiä tai luonnosta lähtöisin olevia raakaaineita tai molempia.
– Niin luonnon- kuin tavallistakin kosmetiikkaa koskee sama lainsäädäntö. Kosmetiikan sisältämät ainesosat pitää merkitä pakkaukseen. Näin allerginen kuluttaja osaa välttää aineita, joille hän on allergisoitunut, Karine sanoo.
Kovia myrkkyjä saa niin laboratoriosta kuin luonnosta
IHMISET usein intuitiivisesti ajattelevat, että synteettisesti valmistettu on luonnotonta ja siksi pahasta ja kaikki luonnosta saatava turvallista, sillä luonto on elinympäristömme.
LUONNOSSA on kuitenkin paljon myrkyllisiä kasveja, sieniä, homeita ja muita haitta-aineita. Esimerkiksi sormustinkukka, näsiä ja ukonhattu sekä valkokärpässieni ovat tappavan myrkyllisiä.
KÄYTÄNNÖSSÄ ei ole merkitystä, onko jokin aine luonnosta eristetty vai synteettisesti laboratoriossa valmistettu. Jos molemmat ovat puhtaita aineita, kyseessä on täysin sama molekyyli.
Asiantuntijat: Eeva-Mari Karine, asiantuntija, Teknokemian Yhdistys ry. Eeva Sofia Leinonen, ylilääkäri, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
