Hampaiden kiristely voi olla yhtä tiedostamatonta kuin jalan vispaaminen tai kynsien pureskelu. Ja sen voi tehdä päivälläkin. Oireet voimistuvat, kun elämään tulee ryppyjä, mutta myös silloin, jos keskivartalon lihasten tuki pettää.
Aamulla ruisleivän tai omenan pureskelu tuntuu työläältä, kasvoja pakottaa, päätä särkee ja hartiat ovat kivikovat.
Leukanivel saattaa naksua ja rahista ja suun avaaminen voi olla vaikeaa.
Myös korvakipu on tavallista, sillä leukanivel sijaitsee korvan tuntumassa.
Joskus hampaat ovat arat ja vihlovat kuumasta ja kylmästä.
Tai jomotus paikallistuu vasemmalle ylähampaisiin ja mieleen tulee, että hampaassa on reikä.
Kun hammaslääkäri tunnustelee puremalihaksia, ne saattavat tuntua jäykiltä ja kipeiltä. Usein jo potilaan ilmeet paljastavat aristuksen.
– Kaikki eivät sano suoraan, että sattuu. Joidenkin kulmakarvat saattavat värähtää tai he hätkähtävät ja tekevät väistöliikkeen, vaikka lihaksia palpoitaessa ei käytä voimaa, toteaa erikoishammaslääkäri Sari Ala-Hakkola.
Hammas vain halkeaa
Purennan häiriöt näkyvät hampaissa monin tavoin, esimerkiksi pieninä mikrohalkeamina. Paikat saattavat lohkeilla. Joku järsii jopa purentakiskon rikki.
– Moni potilas kertoo, että hammas vain yhtäkkiä halkesi.
Osa kiristelee ja nakuttelee hampaitaan yhteen myös päivisin, kun käsillä on jännittävä tai keskittymistä vaativa hetki.
– Hampaiden kiristely voi olla samankaltainen automatisoitunut, tiedostamaton tapa kuin vaikkapa kynän pyörittely. Oireet voimistuvat, kun elämässä on vekkiä.
Leuat alkavat jyystää, kun siirrymme syvästä unesta kevyeen ja lihakset aktivoituvat. Tai päivällä työelämän paineet tulkitaan aivojen syvissä osissa uhkana.
Tällöin keho alitajuisesti jännittyy.
– Nykyelämän uhat ovat kuitenkin täysin erilaisia kuin silloin, kun hermojärjestelmämme on kehittynyt. Aivojen syvät osat eivät ymmärrä, miksi syke on kiihtynyt ja hengitys pinnallista, vaikka ihminen on vain kiireinen ja naputtelee ylityötunneilla viimeisiä sähköpostejaan, kertoo fysioterapeutti Petri Korhonen.
Selkäkin voi jumittua leuoista
Moni tekeekin asioita kirjaimellisesti hammasta purren. Vaikka stressi vetää leuat jumiin, se on silti vain kolikon toinen puoli.
Toinen merkittävä asia on lihastasapaino.
Purentalihaksisto on osa meidät pystyssä pitävää lihaskalvojärjestelmää ja jos kehoa ei jaksa kannatella oikein esimerkiksi keskivartalosta, purentalihakset rientävät apuun.
Tämä on kehno menetelmä ja voi johtaa kaula-, niska- ja purentalihasten ylikuormittumiseen.
– Purentaongelmat ovat usein seurausta siitä, miten kehoa käytetään. Stressin, murehtimisen ja riitelyn lisäksi vähäinen liikkuminen ja unettomuus altistavat purentahäiriöille, Korhonen sanoo.
Stressijärjestelmän virittää myös vatsan reistailu tai nikotiinituotteet ja alkoholi, sillä ne voimistavat dopamiinin tuotantoa.
Jännitys pois rentoutumalla
Dopamiini tunnetaan välittäjäaineena, jolla on kiihdyttävää vaikutusta.
Tupakoivilla onkin selvästi enemmän purentaongelmia kuin tupakoimattomilla.
– Kannattaa kysyä itseltään, mikä pitää leukoja aktiivisina. Kun oppii tunnistamaan syy-seuraussuhteita, voi vaikuttaa helpommin myös oireiden ilmenemiseen.
Vastaanotolla tavataan harvoin purentaongelmaista, jonka muu keho on täysin rento. Jos alaselässä on ongelmia, lantionpohjan lihakset heikot tai polvikipu haittaa liikkumista, tuskin kaikki on kunnossa kehon ylimmissä osissakaan.
Purentaongelmissa lihasjärjestelmä on usein ylikuormittunut. Siksi lihaksia ei kannata jumpata lisää, vaan antaa ärsytyksen rauhoittua.
– Kaikki asiat, jotka rentouttavat, vaikuttavat myös purentaan positiivisesti. Syvävenyttely ja palleahengitys ovat tästä hyviä esimerkkejä, kertoo Petri Korhonen.
ENSIAPUA: Älä pure ilmaa!
”Huulet yhdessä, hampaat erillään” on hyvä muistisääntö esimerkiksi autoillessa tai läppärillä työskennellessä. Hampaat saisivat koskettaa toisiaan vain syödessä ja niellessä. Tavoitteena on opetella irti tavasta, jossa hampaiden kiristely iskee päälle.
HOITOA JA HILLINTÄÄ NARSKUTTELUUN
- PURENTAKISKO rentouttaa puremalihaksia, vähentää leukanivelen rasitusta ja suojaa hampaita narskuttelun aiheuttamilta vaurioilta ja kulumilta. Joillakin kisko saattaa jäädä yöpöydälle, koska se tuntuu epämukavalta. Kiskon istuvuus kannattaakin varmistaa säännöllisesti hammaslääkärillä. Parhaimmillaan kisko tuntuu niin rentouttavalta, että ihminen odottaa, että saa laittaa kiskon suuhunsa ja uppoutua kirjaan ennen nukahtamista.
- FYSIOTERAPIA on tärkeää purentavaivojen hoidossa ja usein fysioterapeutit tekevät yhteistyötä hammaslääkärien kanssa. Fysioterapiassa käytetään lihaskalvokäsittelyä ja hierontaa sekä rentoutus- ja mindfulness-tyylisiä harjoituksia. Myös toiminnallista tinnitusta voidaan hoitaa fysioterapian keinoin. Yhtä ongelmakohtaa ei kannata ”remontoida” erikseen, sillä se helpottaa oireita vain hetkellisesti.
- LÄÄKEHOITO on akuutissa kipuvaiheessa kivunlievitystä, yleensä parasetamolia tai ibuprofeenia. Joskus saatetaan käyttää lihaksia rentouttavia lääkkeitä eli lihasrelaksantteja. Jos tarvitaan hermokipulääkitystä, hammaslääkäri voi tehdä yhteistyötä neurologin kanssa. Joillakin hammaslääkäreillä on myös kivunhoidon erityispätevyys.
- BOTULIINI tunnetaan lamaavana hermomyrkkynä, mutta pieninä määrinä ja osaavissa käsissä se on todella turvallista. Botuliinipistos rentouttaa puremalihaksia. Lääkkeen vaikutus kestää 2–3 kuukautta, mutta toisen pistoskerran jälkeen narskuttelu saattaa merkittävästi vähentyä kokonaan.
Asiantuntijat: Sari Ala-Hakkola, erikoishammaslääkäri, Oral Hammaslääkärit. Petri Korhonen, fysioterapeutti, Aktiivi Fysioterapia.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
