Kuva Shutterstock, Kuvitus Sanna-Maria Ek
Kuva Shutterstock, Kuvitus Sanna-Maria Ek

Pika-apua päänsärkyyn saat rentouttavasta jumpasta ja särkylääkkeestä. Lääkäriin on lähdettävä, jos kipuun liittyy muita oireita.

Päänsärky voi olla lähes kaikkea ohimenevän jännityspään­säryn ja jopa itsemurha-ajatuksiin houkuttelevan kivun väliltä. Useimmilla meistä päänsärky johtuu jännittyneistä niska-hartiaseudun lihaksista. Ennen särkylääkepurkkiin tarttumista kannattaakin venytellä ja rentouttaa niskaa. Kokeile vaikka tämän artikkelin vieressä olevia teholiikkeitä.

–Tulehduskipulääkkeisiin, parasetamoliin ja muihin särkylääkkeisiin ei ole hyvä totuttaa itseään, sillä niistä tulee helposti riippuvaiseksi. Vieroitusoireena voi saada särkylääkepäänsäryn, jossa lääkkeen käyttö ylläpitää särkyä, neurologi Marja Repo-Outakoski sanoo.

Särkylääkepäänsärky on paljon yleisempi ongelma kuin luullaan.

Sitä on syytä epäillä omankin päänsäryn syyksi, jos on käyttänyt särkylääkkeitä yli kolme kuukautta ja useammin kuin kolmena päivänä viikossa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Toisaalta, jos kipu on kova, lääke on syytä ottaa. Särky pahentaa hartioiden jännitystä, mikä taas lisää päänsärkyä, Repo-Outa­koski sanoo.
Vaikeaa lihasjännityspäänsärkyä hoidetaan myös botuliinilla, joka lamaa pingottuneita lihaksia. Botuliinia otetaan pistossarjoina kolmen kuukauden välein.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Niskajumin lisäksi jännityspäänsärkyä aiheuttavat myös ylityöllistetyt purentalihakset. Tämä jää aika usein huomaamatta, koska jännitys voi johtua hampaiden narskuttelusta yöllä, purentavirheestä tai sopimattomista proteeseista.

– Jos leukalihakset ovat kovin jännittyneet, särky jatkuu, vaikka kuinka hoitaisi hartioitaan, Repo-Outakoski sanoo.

Testaa narskutteletko

Hormonimigreeni helpottuu

Migreeni on toiseksi yleisin päänsärky. Sitä sairastaa yli puoli miljoonaa suomalaista. Naisia migreeni piinaa miehiä useammin, sillä kuukausittaiset hormonivaihtelut herkistävät kohtauksille.

Useimmiten migreenikohtaus hoituu levolla, tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla. Lääke kannattaa ottaa poretablettina, peräpuikkona tai annosjauheena, jotta vaikutus tulisi nopeasti. Kirkas valo ja kovat äänet pahentavat oloa.

Jos kohtaukset ovat voimakkaita, voidaan käyttää täsmälääkkeitä eli triptaaneja.

– Mikäli kohtauksia on paljon eikä täsmä­lääke hillitse niitä, voidaan aloittaa estolääkitys. On tavallista, että joudutaan kokeilemaan useita ennen kuin sopiva lääke löytyy.

Vanha myytti siitä, että migreeni hellittäisi iän myötä, ei pidä paikkaansa. Ainoastaan jos migreeni on vahvasti hormonikiertoon sidoksissa, sen oireet lievenevät kuukautisten jäädessä pois. Vaihdevuosiaika voi kuitenkin olla myös vaikea.

Lue lisää hormonien aiheuttamista PMS-oireista

Joskus varoitusmerkki

Päänsärky voi liittyä lukuisiin sairauksiin, kuten flunssaan, anemiaan, kasvaimiin tai aivoverenvuotoon, joka alkaa äkillisellä, räjähtävällä päänsäryllä. Kovan päänsäryn syynä voi olla myös aivokalvontulehdus.

Hälytysmerkkejä ovat päänsärkyyn liittyvä korkea kuume, oksentelu tai tajunnantilan muutos.

Lääkärin puoleen kannattaa kääntyä myös silloin, jos päänsärky pitkittyy.

–On parempi käydä lääkärissä kuin napsia määrättömästi tulehduskipulääkkeitä ja tulla niistä riippuvaiseksi. Päänsäryt kartoitetaan neurologisella tutkimuksella, jossa arvioidaan muun muassa refleksimuutoksia, raajojen toimintaa, silmien mustuaisia, silmänpohjia ja tasapainoa. Jos on aiheellista, tehdään aivo­kuvaus, Marja Repo-Outakoski sanoo.

 

Päänsärkyjumppa

Kun jumppaat niskan alueen pieniä lihaksia, särky lievittyy. Heikot lihakset vahvistuvat ja kireät venyvät. Kipu häviää, kun lihasten tasapaino palautuu. Erityisen hyvää jumppa tekee ruudun ääressä tai auton ratissa istujalle.

 

1. Pään nosto päinmakuulla
Asetu päinmakuulle. Venytä kädet vartalon vierellä pitkiksi, jätä
kämmenselät lattiaan. Nosta päätä niska pitkänä muutama sentti suoraan ylöspäin, pidä 5–10 sekuntia ja laske alas.
Toista viisi kertaa.

2. Pään nosto selinmakuulla
Asetu selinmakuulle. Voit taitella pyyhkeen niskan alle. Venytä kädet vartalon vierellä pitkiksi, jätä kämmenet lattiaan. Nosta päätä suoraan ylös, älä vedä leukaa rintaan. Pidä 5–10 sekuntia ja laske alas. Toista viisi kertaa.

 

3. Kaulan etupuolen lihasten venytys
Taivuta päätä takaviistoon kohti olkapäätä, kierrä leukaa venytet­tävälle puolelle ja venytä kättä suorana alaviistoon. Venytys tuntuu kaulan etupuolisella sivulla. Venytä molemmin puolin 2–3 kertaa puoli minuuttia kerrallaan.

4. Niskarusetin vahvistus
Seiso selkä, hartiat ja pää seinää vasten. Vedä leukaa sisäänpäin, kunnes tunnet venytyksen niskan yläosassa. Venytä 2–3 kertaa 20–30 sekuntia kerrallaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla