Heikottaa, naama on kalpea ja päätäkin särkee. Kun aina vaan väsyttää, kannattaa selvittää olisiko kyse raudanpuuttesta.

Väsymyksen ohella aivotkin ovat kuin sumussa ja keskittyminen on vaikeaa. Voisikohan minulla olla anemia, kun flunssakin iskee vähän väliä?

Oireet sopivat moneen vaivaan, mutta kyse voi tosiaan olla raudanpuutteesta. Siitä kärsii maailmassa arviolta 20 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista.

Raudanpuutteen tyypillisiä oireita ovat väsymys, päänsärky ja vastuskyvyn heikkous.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Mistä anemiassa oikeastaan on kyse? Ja miksi se on yleistä varsinkin naisilla?

Anemian aiheuttaja: runsaat kuukautiset

Kaikki solumme tarvitsevat rautaa, mutta eniten sitä tarvitaan veren punasoluissa olevan hemoglobiinin valmistamiseen. Hemoglobiini on tärkeää taas siksi, että sen avulla happi, jota jokainen solumme tarvitsee, kulkeutuu keuhkoista kaikkialle elimistöön.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos rautaa on liian vähän, veren hemoglobiiniarvo on normaalia alhaisempi ja seurauksena on anemia. Anemiaksi kehittyneen raudanpuutteen oireita ovat nimenomaan voimakas uupumus, kalpeus ja hengästyminen.

Anemiaa sairastavat voivat kokea myös keskittymiskyvyn puutetta, eräänlaista aivosumua ja muistihäiriöitä. Joillakin on hiusten lähtöä, ihon kutinaa

yskää ja levottomien jalkojen -oireita. Koska raudanpuute heikentää vastustuskykyä, tulehdukset iskevät helpommin.

Samankaltaisia oireita tulee monessa sairaudessa, esimerkiksi kilpirauhasvaivoissa.

Anemiankin taustalla saattaa olla monta syytä, mutta riskiryhmään kuuluvat erityisesti naiset, jotka kärsivät runsaista kuukautisista.

Naiset usein arvioivat, etteivät heidän kuukautisensa ole erityisen runsaat, mutta tarkemmassa keskustelussa käy ilmi, että verenvuoto on kuin onkin anemian syynä. Kuukautisten loppuminen vaihdevuosien jälkeen pienentää anemian riskiä, mutta vaihdevuosien aikana voi olla runsaitakin vuotoja.

Suolistovuodot, toinen syyllinen

Raudanpuute voi kehittyä muidenkin verenvuotojen kuten vatsahaavan seurauksena. Miehillä raudanpuute on harvinaisempaa, mutta heillä juuri vatsahaavat, muut suolistovuodot ja suolistokasvaimet ovat epäiltyjen listalla.

Esimerkiksi piilevässä suoliston tihkuvuodossa anemia kehittyy hitaasti ja huomaamatta ilman oireita.

Syynä saattaa olla mahahaava, mahan tai suoliston kasvain, suoliston verisuoniepämuodostuma tai peräpukamat.

Tihkuvuoto on melko yleinen anemian aiheuttaja. Vuoto todetaan ulostenäytteestä, ja jos on syytä, tehdään tähystystutkimus.

Naisillakin vaihdevuosien jälkeen suolistoverenvuodon mahdollisuus anemian syynä täytyy pitää mielessä.

Aliravitsemus on harvoin syynä

Anemian aiheuttajana saattaa olla myös jokin sairaus. Sellaisia ovat esimerkiksi nivelreuma tai tulehdukselliset suolistosairaudet, munuaisten vajaatoiminta, verisyövät ja muut veritaudit.

Myös imeytymishäiriöt, kuten keliakia sekä B12-vitamiinin ja foolihapon puute, altistavat anemialle.

Suomen oloissa on harvinaista, että anemian aiheuttaisi aliravitsemus. Niukka kasvisruokavalio voi johtaa raudanpuutteeseen, mutta monipuolisesti kasviksia syövä saa rautaa riittävästi. Raudansaantiin on syytä kiinnittää huomiota esimerkiksi laihduttaessa.

Sen sijaan normaali kuntoliikunta ei vaikuta rauta-arvoihin. Eikä anemia koskaan johdu stressistä, vaikka sekin usein oireilee väsymyksenä.

Verenkuva paljastaa anemian

Ensimmäinen askel anemian tutkimisessa on perusverenkuva. Lääkäri kiinnittää hemoglobiiniarvon lisäksi huomiota punasolujen kokoon: ne pienenevät. Se on merkki, joka viittaa raudanpuutteeseen.

Lääkäriin lähteminen usein viivästyy, jos elimistö on ehtinyt tottua raudan vähyyteen.

Kun hemoglobiini on alle sadan, se aiheuttaa sen verran selviä oireita, kuten hengenahdistusta, että ihminen osaa hakea apua. Anemian syy täytyy aina selvittää, jotta oikea hoito löytyy.

Anemian rajana pidetään naisilla hemoglobiiniarvoa alle 117 g/litra ja miehillä 134 g/litra. Lääkitys on yleensä 100 mg:n rautatabletti kahdesti päivässä.

Asiantuntija: Maija Itälä-Remes, dosentti, ylilääkäri, vastuualuejohtaja TYKS, kliininen hematologia ja kantasolusiirtoyksikkö, Turun yliopisto.

Tämä artikkeli on julkaistu Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla