Rinnassa muljahtelee ikävästi tai sydän lyö epäsäännöllisesti. Laukkaava tykytyskin on tyypillinen rytmihäiriö. Tuntuu pelottavalta, mutta onko se vaarallista?
Jokaisella meistä on elämänsä jossakin vaiheessa rytmihäiriöitä. Sykkeen sekoilun lisäksi häiriöön saattaa liittyä rintakipua, huimausta ja jopa hetken tajuttomuus.
Sydän on kuin hälytyskello, se reagoi ahdistukseen ja sairauksiin.
Lisälyöntejä likarasituksesta
Useimmiten rytmihäiriöt ovat yksittäisiä, merkityksettömiä muljahduksia. Silloin sydän tekee lisälyönnin. Sydän haluaa ehkä kertoa liikarasituksesta, elämän liian kovasta rytmistä. Rinnassa voi olla ikään kuin ontto olo.
Lisälyöntejä tulee jos on väsynyt tai stressaantunut. Kyse ei yleensä ole vaarallisesta oireesta, valtimotaudit tai läppävika eivät liity näihin muljahduksiin. Jos asia kuitenkin vaivaa, lääkäriin kannattaa hakeutua. Alkuvaiheessa hoidetuilla rytmihäiriöillä on parempi ennuste.
Jos voimakkaat rytmihäiriöt jatkuvat pitkään, ne rasittavat sydäntä. Kovat, useita päiviä kestävät tykytyskohtaukset voivat altistaa sydämen vajaatoiminnalle. Vaikka rytmihäiriöitä ei saataisi kokonaan pois, hoito helpottaa oireita.
Tiheää tahtia nuorillakin
Kun sydän lyö hyvin tiheästi, kyseessä on takykardia. Se on yleensä muuten terveiden nuorten vaiva. Sydämen eteisen ja kammion välillä voi olla ylimääräinen johtorata, jonka vuoksi sydän saa liikaa sykekäskyjä.
Tykytystä voi tulla kohtauksittain vaikka vain kerran vuodessa tai useinkin. Sydän alkaa yhtäkkiä hakata kovaa, mutta spurtti tasaantuu yhtä nopeasti kuin alkoikin.
Näitä kohtauksia joudutaan joskus hoitamaan sairaalassa. Silloin poistetaan katetroimalla rytmihäiriökeskus sydämen seinämästä. Hengenvaara ei kuitenkaan ole, jos potilas on muuten terve.
Tutkiminen on vaivatonta
Jos koet rytmihäiriöiden rajoittavan elämääsi, niiden syy pitää selvittää. Tarjolla on helppoja ja yleensä vaivattomia tutkimuksia. Itsensä kuuntelemista suositellaan lääkäriin hakeutumisessa.
Sydänkäyrälle pitäisi päästä rytmihäiriön ollessa käynnissä. Näin käy harvoin, joten EKG-mittauksella voidaan sydänkäyrää tallentaa koko vuorokauden ajan.
Sykemittareita on paljon käytössä, mutta oman sykkeenmittaus ei kerro koko totuutta, vaikka pulssi olisikin hetkittäin yli 200. Ainoa luotettava mittaustapa on sydänkäyrä.
Urheilijan syytä selvittää taipumus
Polkupyörärasituskokeilla saadaan myös kiinni rytmihäiriöitä.
Osalla meistä on synnynnäisiä rytmihäiriöitä, jotka eivät ehkä tulisi koskaan esiin ilman urheiluharrastusta. Kun veressä on paljon adrenaliinia, rytmihäiriöt tulevat helpommin.
Urheilu ei ole silloin rytmihäiriön syy vaan liikkeelle paneva voima. Jos urheilee aktiivisesti, rytmihäiriöt kannattaa tutkituttaa.
Asiantuntija kardiologi Hannu Parikka.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
