Hajuaisti suojelee ja tuoksut voivat ihastuttaa - mutta myös vihastuttaa

Mikä täällä tuoksuu?

Ilmassa leijailevat, pikkuruiset hajumolekyylit ovat tunkeutuneet nenääsi. Nenäontelon hajuepiteelin reseptorit aktivoituvat ja välittävät viestin kohti aivoja. Tieto aistimuksesta siirtyy hajuaivohermoa pitkin primaariselle aivokuorelle, joka havaitsee hajun tai tuoksun. Sen jälkeen viesti siirtyy sekundaariselle aivokuorelle, jossa hajun tunnistaminen tapahtuu.

Jos tunnistaminen on hankalaa, se voi stressata ja ahdistaakin. Voimme pitkäänkin ihmetellä outoa hajua. Jos olet törmännyt samaan hajuun aiemminkin, osaat yleensä nopeasti yhdistää hajun ja sen merkityksen. Mahtavaa, joku paistaa keittiössä lettuja! Tai nyt on kiire, jossain on varmasti kaasuvuoto.

Hajuaistin merkitystä arjessamme on pitkään vähätelty. Hajuaistilla on monta roolia: se suojaa meitä vaaroilta mutta on myös nautintojen lähde.

Tunteita ja muistoja

Tuoksut voivat laukaista mielessämme elävän muistikuvan, kuin kohtauksen elokuvasta. Usein tuoksuihin liittyvät muistot ovat hyvin voimakkaita ja henkilökohtaisia.

Tuoreen leivän tuoksu on useimmista ihana.

Toisilla sama ärsyke voi aktivoida lämpimän muiston lapsuudesta ja toisella taas todella ikävän ja pelottavan
kokemuksen. Tuoksut tuottavat meille myös elämyksiä, jotka edistävät hyvinvointia.

Mitä olisi keväinen metsä ilman tuoksuja, entä kukkakimppu tai höyryävä kuppi kahvia? Ihminen selviää kyllä ilman hajuaistiakin, mutta se vaikuttaa arjen hyvinvointiin.

Liikaa tuoksuja?

Hajujen merkitys voi vaihdella ihmisten välillä. Toiset havainnoivat ympäristöään enemmän hajuaistin, toiset esimerkiksi näköaistin perusteella.

Tuoksuyliherkälle ympäristön hajut voivat aiheuttaa jopa migreeniä tai pahoinvointia. Tuoksujen vaikutukselta on vaikea suojautua. Voimme sulkea silmämme tai laittaa tulpat korviimme, mutta hajuaistia emme oikein saa pois päältä.

Esimerkiksi hyasintin tuoksu on niin voimakas, että se ärsyttää tuoksuyliherkkää, ei tosin jokaista, mutta osaa heistä.

Tuoksuyliherkkyys on joillakin niin valikoiva, että vain yksi tai muutama tuoksu ärsyttää, joitakin kaikki voimakkaat tuoksut. Esimerkiksi tuoksukynttilät voivat olla monelle kauhistus, eikä vain astmaatikoille.

Haju paljastaa vaaran

• Haju voi varoittaa meitä vaarasta, kuten haitallisista kemikaaleista tai pilaantuneesta ruoasta. Kun haistamme jotain todella pahaa, kavahdamme vaistomaisesti kauemmaksi. Karoliinisen instituutin tutkijat selvittivät, että tämä tapahtuu hyvin nopeasti ja tiedostamatta, vain 300 millisekunnissa. Hyvät tuoksut eivät saa meissä aikaan yhtä nopeaa reaktiota.
• Koiran hajuaistin on arvioitu olevan jopa 100 000 kertaa herkempi kuin ihmisen. Koira voikin oppia tunnistamaan pelkästä hajusta esimerkiksi syövän, koronainfektion tai diabetesta sairastavan omistajansa alhaisen verensokerin.
• Jopa joka viidennellä aikuisella on heikentynyt hajuaisti. Tavallisimmat syyt ovat ylähengitystietulehdus, krooninen poskiontelotulehdus ja nenän polyyppitauti, pään vammat sekä altistuminen tupakansavulle. Haju- ja makuaistin menetys on myös tyypillinen koronainfektion oire.

Asiantuntija Mari Sandell, ruoan aistittavan laatututkimuksen professori, Helsingin yliopisto.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.