Jos mukana on suoranaisia harhaluuloja tai harha-aistimuksia, mustasukkaisuus on osa ohimenevää tai pysyvää psykoosia. Keinoja päästä eteenpäin on silti olemassa, sanoo psykologi.

Mieheni on alkanut käydä rasittavan mustasukkaiseksi ja "harhaluuloiseksi". Jos tervehdin hänelle vierasta miestä, sitä hän on tämän 28 yhteisen vuoden aikana kommentoinut vain "ai toi idiootti", mutta nykyään alkaa tivaaminen: kuka? mistä tunnen? Seksikään ei suju, ja hän pitää sisällään omituisia harhoja minusta. Hän väittää, että olisin pettänyt häntä, milloin kaverin, naapurin, kerran jopa appivainaan kanssa! Minusta tämä ei ole enää normaalia. Onko kyseessä huono itsetunto, sairas mustasukkaisuus vai harhat? Pelottaa ja voimat alkavat olla loppu.

Psykologi vastaa

MISSÄ kulkee raja normaalin ja sairaalloisen mustankipeyden välillä? Pieni määrä mustasukkaisuutta kertoo välittämisestä. Patologista se on silloin, kun todellisuudentaju on hämärtynyt ja ihminen on pakkomielteisten kuvitelmiensa vanki. Jos mukana on suoranaisia harhaluuloja tai harha-aistimuksia, mustasukkaisuus on osa ohimenevää tai pysyvää psykoosia.

Lievemmissä tapauksissa raja ei ole selvä. Yksi tapa erottaa sairaalloinen ja ei-sairaalloinen ongelma toisistaan on arvioida, kuinka paljon se haittaa elämää. Tuo määritelmä sopii moniin psyykkisiin vaikeuksiin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Mielialan ongelmat, ahdistukset ja poikkeavat luonteenpiirteet eivät usein ole tarkkarajaisia häiriöitä. Ne ovat kokemisen muotoja, joiden diagnostiset kriteerit täyttyvät kun ne korostuvat riittävästi ja aiheuttavat haittoja itselle tai muille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Terveeseen itsetuntoon kuulu kyky arvostaa itseään heikkouksineen ja valmius kehittää itseään. Heikolla itsetunnolla varustettu ei uskalla nähdä itsessään puutteita. Siksi hän saattaa kokea erilaisten vaikeuksiensa johtuvan vain toisista ihmisistä.

Itsetunnon perusta luodaan lapsuudessa, mutta se muovautuu läpi elämän. Mustasukkaisuus ja itsetunnon hauraus liitetään usein yhteen. Siinä voikin olla perää. Sen, joka ei arvosta itseään, voi olla vaikea uskoa muidenkaan arvostavan.

Joskus mustasukkaisuuden ytimessä on kumppanin menettämisen pelko. Syntyy helposti noidankehä: omistushaluisuus ja perättömät epäilyt ruokkivat toisessa ärtymystä ja lisäävät todennäköisyyttä tulla jätetyksi. Myös paranoidiset taipumukset ja kokemukset petetyksi tulemisesta voivat altistaa mustasukkaisuudelle.

Toisinaan ajatellaan, ettei psyykkisen ongelman määrittämisellä ole väliä. Siinä mielessä ei olekaan, että tärkeimmät auttamisen keinot ovat aina kuuntelua, kohtaamista, tukemista ja uusiin ajattelutapoihin haastamista. Varsinkin pahempien vaikeuksien kohdalla diagnoosi on kuitenkin tarpeen oikeanlaisen ammattiavun saamiseksi. Siksi kysymyksesi on paikallaan.

Toisen mustasukkaisuutta voi lievittää omaa käytöstään muuttamalla silloin, kun on itse antanut siihen aihetta. Jos mustasukkaisuus on perusteetonta, sen pohtiminen yhdessä vain hankaloittaa tilannetta. Perusteettomat syytökset ärsyttävät. Mustasukkaisuus saatetaan myös ohittaa viemällä huomio muihin, todellisiin tai tekaistuihin ongelmiin. Parhaiten helpotusta omistushaluisiin ajatuksiinsa mustasukkainen saattaa saada puhumalla niistä jollekulle muulle kuin kumppanilleen.

Näin eteenpäin

Kerro, miltä miehesi käytös sinusta tuntuu.

Jos et ole antanut aihetta mustasukkaisuudelle, pyydä häntä keskustelemaan siitä kaverinsa tai ammattiauttajan kanssa.

Ehdota tarvittaessa käyntiä pariterapeutilla.

Hyväksy se, että mustasukkaisuuden voi saada hallintaan vain jos siitä kärsivä itse sitä haluaa.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.

Psykologi ja psykoterapeutti Sanna Aulankoski vastaa lukijoidemme kysymyksiin.

Lähetä oma kysymyksesi hyvaterveys.fi/kysy

Sisältö jatkuu mainoksen alla