Huimaus on yleensä ohimenevä ja vaaraton. Kyse on usein stressivaivasta.
SE ON PELOTTAVA hetki: silmissä sumenee ja tunnet kaatuvasi tällä sekunnilla. Huimaus säikäyttää etenkin, jos vaiva ei ole ennestään tuttu. Ehdit jo miettiä, että tämä on jotain vakavaa, vaikka useimmiten syy on harmiton.
– Lähes kaikki sairaalaan huimauksen takia tulleet pelkäävät aivoinfarktia. Se on kuitenkin äärimmäisen harvoin syynä. Aivoverenkiertohäiriöissä on aina muitakin oireita kuin huimaus, kuten suupielen roikkumista, puheen puuroutumista tai käsien tai jalkojen kömpelyyttä, neurologi Anne-Mari Kantanen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo.
Yleisimmät syyt huimaukseen ovat stressistä alkanut niskajumi ja vanhenemiseen liittyvä aistien heikkeneminen. Ne kumpikin horjuttavat tasapainoa mutta eivät uhkaa henkeä. Haittaa niistä toki on, joten niitä kannattaa hoitaa.
Millainen huimaus ja milloin?
Huimauksen syy löytyy useimmiten lääkärin vastaanotolla tehtävillä pienillä tutkimuksilla. Pään kuvausta tarvitaan vain harvoin.
– Ihmiset osaavat yleensä hyvin kertoa huimauksen syystä. He ovat kartalla elämästään, Kantanen sanoo.
Lääkäri tarkentaa kertomusta kysymyksillä, jotka johdattavat huimauksen syyn jäljille. Tärkeää on esimerkiksi se, millaisessa tilanteessa huimaus alkoi ja kauanko se kesti. Lääkäri pyytää myös kuvailemaan huimauksen laatua: oliko se pyörittävää, huojuttavaa vai sumentavaa. Tarvittaessa tehdään lisätutkimuksia, kuten mitataan verenpaine, tehdään neurologisia testejä tai kuunnellaan sydäntä.
Matala verenpaine on yleistä etenkin nuorilla, iäkkäämpiä saattaa vaivata äkillinen verenpaineen heilahtelu. Taipumusta verenpaineen nopeaan laskuun kutsutaan ortostatismiksi.
– Jos ottaa aamukahdeksalta kolme verenpainelääkettä, ei ole ihme, jos yhdeksältä hetken huimaa, Kantanen toteaa.
Samanlaisen huippauksen voi tuntea, kun nousee sängystä tai tuolista äkisti. Jos tällaisissa tilanteissa huimaa, lääkäri neuvoo hidastamaan tahtia.
– Oikein säpäköille ihmisille jarruttelu voi olla vaikeaa.
Uusi lääke ja flunssakin huippaa
Verisuonien lisäksi huimaus voi alkaa korvasta, sydämestä, hermostosta tai mielestä. Ja pakkaa sekoittaa se, että yhteen päähän mahtuu useita eri huimauksia.
Sängyssä asentoa vaihtaessa tuntuva kiertävä huimaus on todennäköisesti hyvänlaatuista asentohuimausta. Sitä hoidetaan lääkärin opastamilla liikesarjoilla, jotka palauttavat korvan kaarikäytäviin eksyneet kalkkikivet oikeille paikoilleen korvan tasapainoelimeen.
Joskus kiertävän huimauksen taustalta löytyy tasapainohermoston tulehdus, vestibulaarineuroniitti. Taudin syytä ei tunneta, ja se paranee useimmiten itsekseen parissa viikossa.
Harvinainen Meniérèn tauti saattaa aiheuttaa jopa useita tunteja kestäviä kiertohuimauskohtauksia. Huimaukseen voi liittyä pahoinvointia, tinnitusta tai kuulon heikkenemistä. Meniérèn tautia hoidetaan vähäsuolaisella ruokavaliolla, tasapainoharjoituksilla ja joskus lääkkeillä.
Huimaus alkaa joskus vaivata sen jälkeen, kun on aloittanut uuden lääkkeen. Vaiva menee yleensä ohi muutamassa viikossa, kun elimistö tottuu lääkkeeseen. Lääkäri ja apteekki kertovat lääkkeiden mahdollisista sivuvaikutuksista. Tiedot löytyvät myös pakkausselosteesta.
Mikä tahansa virusinfektio voi pitkään kestettyään aiheuttaa huimausta. Oire häviää, kunhan toivut kunnolla. Huimaus saattaa olla oire myös muista sairauksista, kuten migreenistä, MS-taudista tai epilepsiasta.
Vajavaista asentotietoa aivoille
Aina huimaukselle ei löydetä yhtä syytä vaan monia. Monisyinen huimaus on varsinkin ikääntyneiden vaiva. Silloin huimauksen osatekijöinä ovat sairaudet ja niihin määrätyt lääkkeet sekä iän myötä heikenneet aistit.
Näkö-, kuulo- ja tuntoaistimme ovat tärkeitä tasapainon kannalta. Silmät kertovat aivoillemme tietoa ympäristön muodoista, sisäkorva pään asennosta. Asentoa ja liikettä tarkkailevat myös tuntoreseptorit niskan ja kaulan alueella sekä jalkapohjissa.
– Aivot saavat vajavaista tai jopa väärää tietoa, jos silmiin tulee kaihia tai jalkapohjien tuntoaisti heikkenee, Kantanen kertoo.
Tällöin kaihileikkaus tai kuulolaite vie todennäköisesti suuren osan huimauskohtauksista.
Tasapainon parantaminen harjoitellen on hyvä apu kaikille huimauksesta kärsiville.
Stressi tuntuu niskassa
Yleisimmäksi huimauksen syyksi on noussut nykyinen elämäntapamme ruutujen ääressä. Eikä johtoasema ole heti uhattuna. Moni meistä viettää erilaisten digilaitteiden parissa valtaosan hereilläoloajasta – ja yleensä huonossa asennossa.
Niskan ja hartian seudusta lähtevä huimaus on luonteeltaan huojuttavaa. Se on kuin seisoisi laivan kannella vaikka alusta on tukeva.
Usein keinuntaan liittyy kipua ja jännitystä niskan ja hartioiden alueella. Lisäksi voi olla pipomaista kiristystä ja silmien väsymistä.
Niskaperäinen huimaus on harvoin pelkkä mekaaninen jumi. Siihen liittyy yleensä stressiä, kiirettä, huonoa unta tai ahdistusta, kiropraktikko Jani Mikkonen toteaa. Hän on tehnyt väitöskirjan pitkittyneen selkäkivun vaikutuksesta tasapainoon.
– Niskajumista johtuva huimaus on etenkin keski-ikäisten vaiva. Se iskee tavallisimmin ruuhkavuosina, kun on samanaikaisesti tekeillä kaikkea eikä aikaa huolehtia itsestä. Niskoista johtuva huimaus on luonteeltaan jatkuvaa eli sitä tulee päivästä toiseen, viikkojen ja kuukausien ajan. Joskus siitä kärsitään jopa vuosia ennen avun hakemista. Oireet lisääntyvät tyypillisesti iltaa kohti.
Leppoista ja nuku
Niska- ja hartiaseudulla on tärkeä rooli tasapainon pitämisessä, varsinkin kun suljet silmäsi.
– Kun näköaisti on poissa pelistä, niskan ja kaulan lihakset kertovat aivoillesi, missä asennossa olet, Mikkonen sanoo.
Perusohje niskojen vetreyttämiseksi on pysähtyä ja miettiä, mitkä asiat ovat johtaneet jumien syntymiseen. Yleensä kannattaa keskittyä elämän perusasioihin eli siihen, että syö hyvin, liikkuu säännöllisesti ja saa riittävästi lepoa.
– Lievimmät niskajännitykset ja niiden myötä huimaus saattavat hävitä lyhyessäkin ajassa, kun ottaa rennosti, vähentää ruutuaikaa ja nukkuu hyvin.
– Huimauksia tulee ja menee, mutta kun et keskity niihin, vähennät ahdistusta. Ahdistuneisuus voi osaltaan lisätä ja pitkittää huimausta. Harmittelun sijaan huomaa, että elämässä on paljon hyvää ajoittaisesta huimauksesta huolimatta, Jani Mikkonen muistuttaa.
Asiantuntijat neurologi Anne-Mari Kantanen kiropraktikko Jani Mikkonen.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
