Moni puntaroi hyötyjä ja riskejä. Gynekologilla on rauhoittavaa tietoa.
Estrogeeni on hormoni, joka vaikuttaa naisen kehossa kaikkialla. Estrogeenireseptoreita on rinnoissa, kohdussa, nivelissä, verisuonissa, ihossa, limakalvoilla, luustossa, lihaksissa ja aivoissa. Sitä kautta vaikutus ulottuu myös tunteisiin, ajatuksiin ja muistiin. Kun munasarjojen estrogeenin tuotanto hiipuu ja loppuu, seuraukset ulottuvat kirjaimellisesti päästä varpaisiin – ja aiheuttavat useille elämää hankaloittavia oireita.
Onko hormonikorvaushoidoista enemmän hyötyä vai haittaa juuri minulle? Tätä moni pohtii lääkärin vastaanotolla.
– Naiset haluavat keskustella lääkityksen aloittamisesta paljon enemmän kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Monet ottavat asioista selvää paljon itsekin, mutta lääkärin velvollisuus on arvioida kokonaisuus, Ritva Hurskainen sanoo
Fimean verkkojulkaisun artikkelissa Vaihdevuosien hormonikorvaushoito naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Päivi Polo listaa hyödyt ja haitat. Hyötyjä on 13, haittoja 11. Haitoista rintasyöpä on edelleen listalla. Nykyisen tutkimustiedon perusteella näkemys kuitenkin on, että hormonikorvaushoito ei juuri lisää rintasyövän riskiä ensimmäisten viiden vuoden aikana.
Suomalaisessa tutkimuksessa 10 vuotta kestäneeseen estrogeeni- ja keltarauhashormonikorvaushoitoon liittyi 34 rintasyöpää tuhatta naista kohti. Vertailuryhmässä, joka ei käyttänyt lainkaan hormonikorvaushoitoa, sairastuneita oli 26 tuhatta naista kohti.
Omilla elintapamuutoksilla rintasyöpäriskiä voi vähentää jopa 20–30 prosenttia, eli enemmän kuin mitä hormonihoito riskiä lisää.
Sydänterveys on iso hyöty
Haitoista mainitaan myös se, että etenkin tabletteina käytetty hoito nostaa laskimotukoksen riskiä.
Toisaalta hoidolla on tutkimusten myötä osoitettu olevan paljon selkeitä terveyshyötyjä. Estrogeeni suojaa luontaisesti verisuonia, mutta menopaussissa tämä suoja menetetään ilman hormonikorvaushoitoa. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat vaihdevuodet ohittaneiden naisten yleisin kuolinsyy.
– 2010-luvulla tehdyissä tutkimuksissa kävi ilmi, että ajoissa aloitetulla hormonikorvaushoidolla on selkeä hyöty sydämen ja verisuonten terveydelle, sillä estrogeeni suojaa suonia kovettumismuutoksilta. Se alkoi rauhoittaa ihmisiä, Hurskainen sanoo.
Kun verisuonet pysyvät estrogeenin ansiosta kimmoisina, myös dementia ja kakkostyypin diabetes pysyvät loitolla pidempään.
– Hormonikorvaushoito vahvistaa myös luita ja on siksi hyödyksi naisille, joilla on osteopenia tai osteoporoosi.
Pienin toimiva annos
Suositukset turvallisesta hormonikorvaushoidosta ovat nykyään selkeät. Sitä ei anneta ennaltaehkäisyyn, vaan sillä hoidetaan oireita. Suositukset ovat Suomessa pysyneet samoina jo parinkymmenen vuoden ajan. Hoidon aloittamisen perusteena ovat elämää haittaavat vaihdevuosioireet, etenkin hikoilu, kuumat aallot ja unettomuus.
Vaikka hormonikorvaushoidon hyödyistä esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelimistön terveydelle on vahvaa näyttöä, hoitoa ei aloiteta sydänsairauksien ennaltaehkäisyyn.
Tärkeä on myös ajoitus. Artikkelissa Vaihdevuosien hormonihoidon vaikutukset lääketieteen tohtorit Hanna Savolainen-Peltonen ja Tomi Mikkola toteavat, että kansainvälisen tutkimusnäytön perusteella terveyshyödyt ylittävät haitat, kun hoito aloitetaan alle 60-vuotiaalle terveelle naiselle tai 10 vuoden kuluessa menopaussista. Hoidossa suositaan pienintä annosta, jolla oireet pysyvät poissa.
– 1990-luvulla suosittiin 2 milligramman annoksia. Nykyisin lähdetään 1 milligrammasta, ja jopa puolen milligramman tabletteja on saatavilla, Hurskainen sanoo.
Lopetus pikku hiljaa
Myös loppuelämän kuurit ovat historiaa. Nykyisin suositellaan, että hormonikorvaushoitoa käytettäisiin mahdollisimman lyhyen aikaa: vain silloin, kun vaihdevuosioireet ovat voimakkaimmillaan. Joskus oireet voivat tosin kestää yli kymmenen vuotta.
Kontrolleissa on hyvä käydä 2–3 vuoden välein, etenkin jos taustalla on joku krooninen sairaus. Kontrolleja on syytä tiivistää, jos uusia kroonisia sairauksia puhkeaa.
– Käynneillä voidaan myös suunnitella annoksen vähentämistä. Jos hoidon lopettaa yhtäkkiä, oireet voivat palata kovina. Pikku hiljaa lopettaminen toimii usein paremmin.
Asiantuntija Ritva Hurskainen naistentautien erikoislääkäri.
