Kesän nautintojen jälkeen maksan kunto voi mietityttää. Alkoholin lisäksi sitä kuormittaa sokeri ja kova rasva. Onneksi on paljon keinoja kohentaa maksan terveyttä.
RASVAMAKSAN YLEISTYMISESTÄ suon uutisoitu paljon, ja se voi nostaa pintaan huolen. Mitä jos minunkin maksani on pilalla?
Gastroenterologian erikoislääkäri, professori Perttu Arkkilalla on helpottava viesti.
– Vaikka maksa olisi rasvoittunut ja tauti edennyt pitkällekin, maksa voi tervehtyä täysin.
Ennen maksasairaudet liittyivät useimmiten alkoholin liikakäyttöön, mutta nykyisin länsimaissa yleisempi on rasvamaksa, joka johtuu runsaasti sokeria ja kovaa rasvaa sisältävästä ruokavaliosta. Käänne on tapahtunut hiljalleen 2000-luvun aikana.
Liika sokeri muuttuu maksassa rasvaksi, joka alkaa kertyä maksasolujen sisään. Rasvamaksataudista puhutaan, kun rasvaa on yli viisi prosenttia maksakudoksesta. Se on joka neljännellä suomalaisella aikuisella.
– Etenkin ylipaino ja aikuistyypin diabetes lisäävät riskiä maksan rasvoittumiseen.
Suojaako normaali paino?
Kaikilla ylipainoisilla ei ole rasvamaksaa, mutta normaalipainoisista 10–20 prosentilla on. Se voi kehittyä virustaudin, kuten C-hepatiitin, seurauksena tai joidenkin lääkkeiden tai luontaistuotteiden käytöstä.
– Aina ei löydy selittävää syytä. Toiset ovat herkempiä saamaan rasvamaksan käyttäessään makeita elintarvikkeita. On myös geenimuutoksia, joihin on yhdistetty rasvamaksan ilmentyminen, Arkkila sanoo.
Työikäisistä naisista ylipainoisia tai lihavia on 63 prosenttia ja miehistä 72 prosenttia, kertoo FinTerveys 2017 -tutkimus.
Erityisen haitallisia kilot ovat vyötäröllä, sillä tiedetään, että jopa 80 prosentilla vyötärölihavista on rasvamaksa.
Alkoholi puolestaan rasvoittaa maksaa painosta riippumatta. Riski kasvaa, kun päivittäinen kulutus ylittää naisilla kaksi ja miehillä kolme ravintola-annosta.
– Alkoholi vaikuttaa maksan kykyyn hajottaa rasvoja, lisää triglyseridirasvan kertymistä maksaan ja ruokkii tulehdusta. Jos maksa on ennestään rasvoittunut, alkoholin haitat lisääntyvät. Kahden ravintola-annoksen päivittäinen juominen kaksinkertaistaa riskin saada maksakirroosi.
Tiedätkö, mitä maksalle kuuluu?
Maksan rasvoittumista ei itse huomaa. Se paljastuukin usein sattumalta laboratoriokokeissa.
– Jos maksa-arvot ovat koholla, lääkäri arvioi riskin laskurilla, jossa huomioidaan paino ja se, onko potilaalla aikuistyypin diabetes. Tuloksen perusteella tilannetta jäädään joko seuraamaan tai tehdään lisätutkimuksia esimerkiksi uudenaikaisella ultraäänilaitteilla. Koepaloja ei juuri enää oteta.
Viidenneksellä rasvamaksaan liittyy tulehduksellinen tila, jossa maksaan alkaa kertyä rasvan lisäksi sidekudosta. Tämä tautimuoto on vakavampi, sillä se voi johtaa ensin lievään ja sitten parantumattomaan maksakirroosiin.
Suurimmalla osalla tauti jää lieväksi, eli maksaan kertyy rasvaa, mutta ei tulehdusta tai sidekudosta.
– Tarkkaa syytä siihen, miksi tauti toisilla etenee, ei tiedetä. Perinnöllisillä tekijöillä voi olla merkitystä, samoin alkoholilla, virustulehduksella tai lääkkeillä.
Painonpudotus hissun kissun
Parantavaa lääkettä rasvamaksaan ei vielä ole. Toistaiseksi tehokkain parannuskeino on laihdutus. Se toimii niin erinomaisesti, että jopa lievän kirroosin asteelle edennyt tauti voi parantua.
– Kun painoa pudottaa maltillisesti, maksaan kertynyt rasva- ja sidekudos vähenee. Nopea laihdutus voi sen sijaan lisätä rasvoittumista. Pikadieetti säikäyttää elimistön, jolloin se säilöö rasvaa pahan päivän varalle maksaan.
Sopiva vauhti on pudottaa painosta kymmenen prosenttia vuodessa. Esimerkiksi 80-kiloisella tavoite olisi 8 kiloa vuodessa eli noin 0,7 kiloa kuukaudessa. Viikossa se on alle 200 g.
– Maltillinen vauhti myös auttaa säilyttämään uuden, pienemmän painon. Jos paino jojoilee takaisin entisiin lukemiin, maksa tuppaa rasvoittumaan uudelleen.
– Lihavilla henkilöillä laihdutusleikkaus on yksi ratkaisu, samoin laihdutuslääkkeet, joita käytetään aikuistyypin diabeteksen hoitoon.
Liikunta vähentää rasvan määrää maksassa, vaikka paino ei putoaisikaan. Rasvamaksalle on olemassa oma liikuntasuositus: reippaasti 3–5 kertaa viikossa yhteensä 150–200 minuuttia, eli puolisen tuntia viitenä päivänä viikossa.
Keventämisen ja liikunnan ansiosta maksa alkaa tervehtyä jo muutamassa kuukaudessa.
Sydänkin kiittää
Maksa on ahkera elin, jolla on satoja tehtäviä hormonituotannossa ja aineenvaihdunnassa.
– Kaikki kiertävä veri kulkee maksan kautta, jossa sieltä suodattuvat pois elimistön kannalta turhat aineet, Arkkila kertoo.
Rasvamaksa tulee harvoin yksin. Se kuuluu joukkoon sairauksia, jotka ylläpitävät metabolista oireyhtymää.
– On tärkeä huolehtia kolesterolin, verenpaineen ja diabeteksen hyvästä tasapainosta. Näin voidaan vaikuttaa terveyteen paremmin kuin jos keskityttäisiin pelkästään maksa-arvojen seuraamiseen.
Kun hoidat maksasi terveyttä, hoidat samalla sydänterveyttä.
Asiantuntija Perttu Arkkila gastroenterologian professori, Helsingin yliopisto.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
