Olen 39-vuotias nainen, minua vaivaa paniikintunne, jonka äänet laukaisevat. Kohtaus saattaa tulla vaikkapa baarissa tai elokuvan alussa, jos musiikki on kovalla, joku puhuu kovaäänisesti, kone pitää meteliä tai lasit helisevät. Kohtaus ilmenee pelon- ja ahdistuksentunteena ja joudun pakottamaan itseäni etten lähtisi paikalta. Oloa helpottaa, jos luen vaikka viestiä puhelimesta tai kykenen keskittymään muuhun. Myös korvatulpat auttavat, mutta yritän välttää niiden käyttöä etten ahdistuisi siitä, jos eivät olekaan mukana.
Kohtaus on lyhyt ja menee ohi muutamassa minuutissa, mutta on todella epämiellyttävä säikähdyksen ja ahdistuksen takia.
Mistä tässä voisi olla kysymys ja mitä voin tehdä? Olen sairastanut masennuksen joitakin vuosia sitten, muuten olen ollut terve. Hakeutuessani depressiohoitajalle elämäntilanne oli uuvuttava. Elämäni on nykyään kaikin puolin hyvää, tykkään kovasti työstäni ja minulla on hyvä parisuhde. Kumppanini ymmärtää minua, mutta vaivan takia itseäni pelottaa uusien ihmisten tapaaminen ja tilanteet, joihin tuoreen parisuhteen takia joudun. Se vähän varjostaa onneani.

Kyse voi olla paniikkihäiriöstä, jolle on ominaista tiheästi ilmenevät äkilliset ja kuitenkin suhteellisen nopeasti ohimenevät pelkotilat. Paniikkihäiriön hoidossa hyödynnetään tilanteesta riippuen kognitiivista käyttäytymisterapiaa tai paniikkikohtauksia lientäviä tai niiden ilmenemistä estävää lääkehoitoa. Keskeistä on estää paniikkikohtausten pelon seurauksena usein kehittyvä sosiaalinen eristäytyminen.  

Paniikkihäiriössä paniikkikohtaukset ilmenevät äkillisesti ja yleensä ilman mitään selvää tai samaa ärsykettä. Tässä suhteessa paniikkikohtauksesi poikkeavat yleisestä kaavasta, koska säikähdystäsi edeltää aina voimakas ja odottamaton ääni.

Tämä sinun oireesi toistuva laukeamistapa tuo minulle mieleen mahdollisuuden, että kuulut monien muiden (ehkä noin 10–15 % ihmisistä) tavoin ääni- ja muille aistinärsykkeille erityisen herkkien (engl. highly sensitive persons, ks. Google) joukkoon.

Kahvi- ja muut kofeiinipitoiset juomat lisäävät erityisherkkien ihmisten herkkyyttä äänille, tupakka taas saattaa vähentää ääniherkkyyttä. Jos olet jo vuosia pelästynyt odottamattomia ääniä, niin ehkä taustalla on elämäsi aikaisempi tapahtuma. Tätä mahdollisuutta voisit tutkia trauma- tai EMDR-terapiaan perehtyneen psykoterapeutin kanssa.

Joskus aikuisiällä kehittyneiden paniikkikohtausten taustalla on kilpirauhasen tai lisämunuaisen ydin­kerroksen liikatoiminta tai alkava sokeritauti, jotka lisäävät paniikkiherkkyyttä.

Matti Huttunen
psykiatri, psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

 

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.