Miksi olen aina kipeä?

Olen 25-vuotias nainen. Urheilen vähintään 4 kertaa viikossa, teen myös säännöllistä työtä, jonka ansiosta vuorokausi- rytmini on säännöllinen. Olen normaalipainoinen, syön monipuolisesti kasvisruokavalion mukaan ja nautin päivittäin A-, B-, C- ja D-vitamiineja, sinkkiä, magnesiumia jne. Nukun vähintään 8 tuntia yössä. En tupakoi ja alkoholia nautin kohtuudella kerran pari kuukaudessa. En sairasta mitään perussairautta. Kaikesta tästä huolimatta olen yhtenään kipeänä. Olen talvikauden (loka-huhtikuu) aikana yleensä 3–5 kertaa vähintään viikon mittaisen flunssan tai ylähengitystieinfektion kourissa. Sairastelen myös kesällä ja saan ensimmäisten joukossa myös kaikki vatsataudit. Miten voisin parantaa immuniteettiani? Voinko enää tehdä mitään? Pitäisikö asia tutkituttaa?

Voisikohan juuri tuota terveellisemmin elää? Ja silti toistuvat flunssat vaivaavat.

Herää kyllä lisäkysymyksiä. Onko tilanne ollut samanlainen lapsuudesta saakka, vai onko tilanne muuttunut viime aikoina? Onko muita muutoksia terveydentilassa: laihtumista, epäsäännölliset kuukautiset, muita oireita? Onko flunssien väliaikoina nenän tukkoisuutta tai kutinaa mahdollisen hengitystieallergian aiheuttamana? Ovatko kaikki flunssat olleet vain viikon mittaisia ylähengitystietulehduksia vai onko ollut toistuvia vakavampia tulehdussairauksia, esimerkiksi keuhkokuumetta?

Viisikin viikon mittaista flunssaa vuodessa katsotaan vielä kuuluvaksi normaaliin elämänrytmiin, vaikkeivät kaikki niinkään monta sairasta. Jos ei edellä kuvattuja lisäongelmia ei ole, ei tuollaiselle määrälle ylähengitystietulehduksia yleensä löydy sellaista syytä, joka selviäisi esimerkiksi laboratoriotutkimuksilla.

Puutteellisen immuniteetin (siis vajavaisen vasta-aineiden muodostumisen tai valkosolujen välittämän vastustuskyvyn puutteen) tutkimukset ovat aiheellisia melko harvoin. Esimerkiksi silloin, jos on toistuvia vakavia tulehdussairauksia, tai tavallinen bakteeritulehdus ei tunnu paranevan oikein valitulla antibiootilla.

Yleisen valkosolujen ”terveystilanteen” selvittämiseksi voisi silti olla hyvä tarkistaa kertaalleen ns. pieni verenkuva sekä valkosolujen erittelylaskenta.

Kysymyksessä kuvataan varsin hyvin jokseenkin kaikki keinot, joiden perinteisesti katsotaan parantavan yleistä vastustuskykyä. Ainoa vastustuskykyä rasittava seikka voisi olla rankka liikunta, joka sinänsä on hyvä asia, mutta voi rasittaa elimistöä tavallista enemmän. Tämä voi myös herkistää tavallisille tulehdussairauksille. Siksi aktiivisesti harjoittelevan tulee pitää huoli myös riittävästä levosta.