Hikoilen tosi voimakkaasti, pää ja selkä ovat monta kertaa päivässä likomärkinä. Olen 70-vuotias enkä ole koskaan käyttänyt hormonikorvaushoitoa. Kohtu on poistettu, diverkuloosi- ja nivelrikkolääkitykset ovat käytössä. Onko mitään hoitoa, joka auttaisi hirveään hikoiluun? Minulla ei ole kilpirauhasen ylitoimintaa.

Kysyjä ei kerro, onko hikoilu jatkunut vaihdevuosista alkaen vai onko ongelma alkanut vasta viime vuosina. Vaihdevuosi-oireisiin liittyvä hikoilu alkaa tyypillisesti vuoden sisällä kuukautisten loppumisesta. Se voi toki jatkua jopa parikymmentä vuotta, mutta lievittyy vuosien kuluessa.

Jatkossa kerron joitakin yleisiä asioita hikoiluun liittyen.
Iho on kehon suurin elin ja se osallistuu lämmönsäätelyyn. Hikirauhasten kautta haihtuu huomaamattamme ainakin puoli litraa vettä vuorokaudessa. Vaihtelu on laajaa, tiedetään, että ihminen erittää hikeä puolesta litrasta jopa useisiin litroihin vuorokaudessa. Kuumeen tai urheilun aikana keho pyrkii hikoilun avulla eroon turhista lämpöasteista. Myös tunteet nostavat hien pintaan. Käsien, jalkojen ja kainaloiden liikahikoilu on usein perinnöllistä ja alkaa monesti jo lapsena.

Yöhikoilu on suhteellisen tavallinen vaiva, jolle ei tutkimuksissa yleensä löydy mitään syytä. Kysyjän tapauksessa hikoilu on ilmeisesti pahempi päivällä eikä se liity rasitukseen. Hikoilun takaa voi joskus löytyä tekijä, joka aktivoi sympaattisen hermoston ja johtaa liikahikoiluun. Syiden joukossa on useita sairauksia. Niihin useimmiten liittyy muitakin oireita, jotka auttavat selvittelyissä.

Tietyt sairaudet, kuten diabetes, kilpirauhasten liikatoiminta, krooninen infektio ja syöpä, voivat lisätä hikoilualttiutta. Sama vaikutus saattaa olla ylipainolla ja voimakkailla makuaistimuksilla.

Hikoilu on tavallinen syy hormonaalisiin tutkimuksiin. Kilpirauhasen liikatoiminta hikoilutta, mutta yleensä taudissa on muitakin oireita tai löydöksiä. Tämä sairaus on kysyjän tapauksessa tutkittu.

Silloin kun hikoiluun ei löydy syytä, siihen ei tunneta mitään tehokasta hoitoa. Kotikonsteina voi kokeilla huonelämpötilan alentamista ja vaatetuksen keventämistä. Ylipainoisella laihduttamien usein auttaa.

Liikahikoilun hoidossa on kokeiltu lääkkeitä, kuten ns. antikolinergivalmisteita. Valitettavan usein ennen kuin niillä saavutetaan riittävä hikoilunesto, potilaalle ilmaantuu häiritsevää suun kuivumista, virtsaamis- ja suolistohäiriöitä. Joissakin tapauksissa liikahikoilua hoidetaan rauhoittavilla lääkkeillä tai ns. beetasalpaajilla. Sisäiset lääkkeet ovat kuitenkin melko tehottomia.

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Apua hikoiluun?

Vaihdevuosivaivoista! Olen 60 vuotias ja olen kärsinyt hikoilusta vaihdevuosissa jo n. 7-8 vuoden ajan. Alkuun oli ihoni vain mahdottoman kuuma kun se kohtaus tuli mutta se pois päásemätön tunne ei vielá silloin ollut. Siihen kuului sitten jatkossa virtsaamisen tarve heti kuuman aallon tullen ja supistusta virtsarakosta sekä sydämentykytystä. Mainitsin siitä lääkärille mutta hän ei tuntunut ollenkaan tuntevan tuota oiretta. Sitten alkoi se vaihe ettá iho punastui kauttaaltaan viininpunaiseksi...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.