13- vuotias poikani jäi auton alle 9-vuotiaana. Polkupyöräkypärä pelasti hänet mutta kypärä halkesi ja aivotärähdys tuli. 7 kk kuluttua kolarista hakeuduimme hoitoon käsien vapinan takia. Lastenneurologian polilta saimme diagnooosin: essentiaalinen vapina, määrittämätön vapina. Pojalle tehtiin aivojen magneettikuvaus, jossa ei todettu muuta poikkeavaa kuin se, että pikkuaivot ovat hiukan normaalia alempana. Pojalle määrättiin Propral-lääkitys, josta ei kuitenkaan ole ollut mitään apua. Neurologi totesi meille, että tämä on nyt vain tällainen vaiva, jonka kanssa täytyy oppia elämään. Onko tosiaan näin, että mitään muuta hoitokeinoa ei ole? Poika itsekin kärsii tästä vaivasta ja harmittelee kun apua ei ole saatavilla. On paljon sellaista tarkkaakin tekemistä, jota ikävä vapina haittaa suuresti. Viime aikoina pojassa on alkanut näkyä myös lievää ylävartalon vapinaa hänen tehdessään tiettyjä liikkeitä. Olen usein ajatellut ja pelännyt, että koska tulee ensimmäiset epäilyt siitä, että mitä huumeita poika käyttää, kun kädet niin vapisevat. Ja sen verran olen asiaan perehtynytkin, että alkoholi tuo kuulemma hetkellisen avun, mutta jokainen tietää, miten suhtautua tällaiseen apuun.

Essentiaalinen vapina on perinnöllinen vapinataipumus ja eräs yleisimpiä aikuisväestön vapinan syitä. Ei ole tutkimustietoa siitä, kuinka yleinen tämä on lapsilla. Vaiva periytyy vallitsevasti, joten suvussa on yleensä muitakin tapauksia. Tämä ei aina tule haastattelussa esiin, koska sairaus voi ilmetä vasta korkeassa iässä ja sitä pidetään vanhuuteen kuuluvana tai koska lievät tapaukset jäävät usein ilman diagnoosia.

Essentiaaliselle vapinalle on tyypillistä sekä levossa että toiminnassa ilmenevä pään vapina, joka ilmenee joko pään kiertoliikkeenä (ei-ei-vapina) tai nyökkäysliikkeenä (kyllä-kyllä-vapina). Usein myös kädet vapisevat. Jostain syystä pieni määrä alkoholia saa vapinan lyhytaikaisesti loppumaan. Tieto on hyödyllinen diagnoosia mietittäessä mutta ei tietenkään käy hoitokeinoksi. Essentiaaliseen vapinaan käytetään propranololin lisäksi eräitä epilepsialääkkeitä (pregabaliini, primidoni).
Kysyjä mainitsee pään kuvissa todetun, että pikkuaivot ovat epätavallisen alhaalla. Suurin osa potilaista, joilla tällainen kuvalöydös havaitaan, ovat oireettomia.

Häiriö johtuu siitä, että kallonpohjassa oleva selkäytimen aukko on epätavallisen laaja. Jos pikkuaivojen alaosa työntyy väljään aukkoon, se voi joutua puristukseen, jolloin seuraa niskakipua, motoriikan koordinaatiohäiriöitä tai huimausta. Tällöin puhutaan Arnold-Chiarin oireyhtymästä. Vapina ei kuulu tämän häiriön oirekuvaan. Useimmat potilaat eivät tarvitse hoitoa, mutta vaikeissa tapauksissa harkitaan leikkausta.

Vapinan alkaminen aivovamman jälkeen on mahdollista, jos liikkeiden säätelystä vastaavat hermosolukeskukset (tyvitumakkeet, pikkuaivot, eräät aivorungon keskukset) tai näitä yhdistävät hermoradat ovat vaurioituneet. Tavanomainen magneettitutkimus osoittaa herkästi pienetkin hermosolukeskusten vauriot mutta ei välttämättä radastojen muutoksia. Näiden toteamiseksi on hiljattain saatu käyttöön erikoistekniikka, joka tunnetaan nimellä diffuusiotensorikuvaus. On hyvin mahdollista, että tätä menetelmää ei vielä käytetty onnettomuuden tapahtuman aikoihin.

Harvinainen vapinan syy on dystonia, aivoperäinen lihasjänteyden säätelyhäiriö. Tämän toteamisessa laitetutkimuksista ei ole muuta apua, kuin muiden syiden poissulkeminen. Liikehäiriöihin erikoistunut neurologi tekee diagnoosin taustatietojen ja omien havaintojensa pohjalta.

Seppo Soinila
neurologian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.