Olen 52-vuotias, viimeiset kuukautiseni olivat neljä kuukautta sitten. Viime aikoina on alkanut tulla lieviä kuumia aaltoja, mutta enemmän minua huolestuttaa lisääntynyt mielialan vaihtelu ja masentuneisuus. Itken melkein ilman syytä ja tuntuu että tunteet eivät pysy hallinnassa. Mikä auttaisi? Muuten olen terve, lievä verenpainelääkitys on ollut käytössäni kolme vuotta.
Munasarjojen toiminta hiipuu suomalaisella naisella 50–51 vuoden iässä. Hormonaaliset muutokset tapahtuvat vähitellen, kuukautisten loppuminen on vain yksi selvä osoitus muutoksesta. Lievät kuumat aallot ja yöhikoilu voivat alkaa samassa vaiheessa, kun kuukautiset muuttuvat epäsäännöllisiksi. Kysyjän tapauksessa ei vielä ole varmaa, ovatko kuukautiset lopullisesti päättyneet.
Menopaussin määritelmä täyttyy kun kuukautiset ovat olleet pois vuoden ajan.
Vaihdevuosissa 70–80 % naisista kokee hikoilua ja kuumia aaltoja, mutta onneksi ne häiritsevät elämää pahasti vain joka viidennellä. Kuumotukset ja yöhikoilu vaikuttavat unen laatuun ja tätä kautta jaksamiseen. Tutkimusten mukaan unihäiriöitä on menopaussin aikoihin lähes joka toisella naisella, osalla myös ilman öisiä kuumia aaltoja. Jos yöt ovat katkonaisia ja unenpuute pitkittyy, ei ole yllättävää, että päivisin on ärtyisä ja alakuloinen. Pinna lyhenee.
Mielialaoireet ovatkin yleisiä vaihdevuosi-ikäisellä. Masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta on tutkimusten mukaan jopa puolella. Nämä oireet heikentävät myös kognitiivista suorituskykyä. Toisaalta ahdistus- ja masennusoireista kärsivillä on myös tavallista enemmän kuumotuksia ja sydämen tykyttelyä. Moni kokee muistin huononemista ja hajamielisyyttä. Tilanne palautuu kun pahimmat vaihdevuosien oireilut ovat ohi.
Estrogeenihoidosta voi olla apua mielialaongelmiin. Todennäköisimmin se auttaa niitä, joilla on myös unihäiriöitä ja muita haittaavia oireita. Jos masennusoireet kysyjän tapauksessa pahenevat, kun kuukautisten loppumisesta kuluu useampia kuukausia, estrogeenihoitoa kannattaa kokeilla. Tiedetään, että masennuslääkkeillä saadaan apua vaihdevuosien uni- ja mielialaoireisiin. Ne ovat varteenotettava vaihtoehto, jos estrogeenihoitoa ei haluta käyttää.
Myös elintavoilla voi vaikuttaa vaihdevuosioireisiin ja niiden häiritsevyyteen. Riittävä liikunta, painonhallinta ja terveellinen ruokavalio ovat kulmakiviä.
/hyvaterveys.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/medium_tiitinen_aila_pieni_60.jpg?itok=Wzs0dxj8)
Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri
Kysy asiantuntijalta
Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.
Olis joskus mukava tavata gynekologi, joka myöntää, että vaihdevuosioireet voivat vaikuttaa mieleen. Tähän mennessä kaksi kertaa tapahtunut, että gyne lykkää laastarin tai geelin, Eikä edes pienintämqhdollista annosta, vaan saatesanat etsi sopiva annos. Ja tilaa psykiatrille vastaanotto. Ja kas, psykiatrilta mielialalääke ja saatesanat, gynekologilla apua vaihdevuosiin. Kyllä tämän ihan yksin tämä taisto käytävä. Kummaltakaan ei suurta apua ole tullut.
Hei,vaihdevuosista voin kokemuksesta sanoa,että perinnöllisyystekijöillä,tupakoinnilla,aikaisin alkaneilla kuukautisilla,mielenterveysongelmilla on suuri yhteys.(aikaiset vaihdevuodet ja masennus kun kulkevat käsikädessä) Itselläni vaihdevuodet alkoivat 35-vuotiaana;kerrasta poikki kaikki,kuukautiset loppui kuin seinään,kuumat aallot on kestäneet 11 vuotta ja suurimman osan ajasta häirinneet suuressa määrin yöunia ja sosiaalista elämää,samoihin aikoihin tuli masennus. Vuotta aikaisemmin olin kerennyt pyöräyttää maailmaan lapsen(onneksi kerkesin) Vaihdevuosiarvot näyttivät 93 kun ne normaalisti ovat alle 13(jos nyt oikein muistan tuon alarajan) Mummollani vaihdevuodet alkoivat 40 vuotiaana eli myöhemmin kuin minulla ja kestivät 10 vuotta,äidilläni vaihdevuodet alkoivat 42 vuotiaana ja kestivät tasan päivän(epäreiluako?) siskollani vaihdevuodet alkoivat 32-vuotiaana. Hormoonikorvaushoitoa kokeilin 1,5 vuotta ja kuumat aallot olivat tipotiessään mutta lopetin ne veritulpan pelossa(tupakoin siis).Päätin kärvistellä ja sisua se on vaatinut(näiden 11 vuoden aikana olen "kilahtanut"vain muutaman kerran) Itsesuggestiolla olen pärjännyt ja joka päivä olen ajatellut,että kyllä tämä aikanaan loppuu(viimeistään haudassa) Luuntiheystutkimuksessa kävin 42-vuotiaana ja minulla todettiin osteoporoosin esiaste eli osteopenia. Tutkimus olisi pitänyt tehdä muutaman vuoden jälkeen uudestaan mutta lääkäri ei suostunut kirjoittamaan lähetettä niin en tiedä,onko kehittynyt osteoporoosiksi. Syön D-vitamiini/kalkki valmistetta osteoporoosin ehkäisyyn. Olen myös kokeillut kaikenmaailman rohdot ja yrtit ja niistä minulla parhaiten toimi salviatipat(luontaistuotekaupasta) ja palsternakka. Unilääkeittäkin olen kerennyt syödä mutta lopetin ne etten tulisi riippuvaiseksi. Rehellisesti sanottuna yö jonka olen todella hyvin nukkunut oli 9 vuotta sitten.Lihaksia kannattaa vahvistaa silloin kun luut on heikot,että ne suojaavat pahimmilta haavereilta. Itse en juo maitoa mutta rasvainen kala korvaa sen. Hyppynarulla hyppiminen on hyvä konsti vahvistaa luustoa(mitä nyt itse pystyy tekemään asian eteen) Nyt 11 vuoden kärsimysten jälkeen voin jo vähän huokaista;kuumia aaltoja on enää vain noin 5-10 kertaa viikossa ja vain muutamana yönä viikossa eli näyttää siltä,että ovat hiipumassa(en uskalla silti sataprosenttisesti uskoa,ettei tarvitse pettyä) Jokaisen täytyy löytää omat keinonsa ja yrttinsä,kaikki kun ei kaikille toimi,eli kärsivällisyyttä tarvitaan. Voimia kanssasiskoille!!
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
