Hyvin moni kysyjä on huolissaan kolesterolistaan ja kysyy ohjeita mielestään korkeiden arvojen alentamiseksi. Esimerkiksi 29-vuotiasta naista huolestuttaa kolesteroliarvonsa 5,7, josta ”hyvä kolesteroli” (HDL) oli 1,8 ja ”huono” (LDL) 3,2. Kysyjän pituus on 168 cm, paino 79 kg, siis painoindeksi on 28, joten hänellä on lievästi ylipainoa. Lääkäri ei ollut katsonut tarpeelliseksi aloittaa lääkitystä, mutta kysyjä on aloittanut omega-3-kapseleiden syönnin. Voinko näillä kapseleista olla apua? Miten voisi lukemat saada alenemaan? Mikä osuus perimällä on? Kuinka usein kolesteroliarvoja voisi mittauttaa?

Voidaan pitää selvänä, että korkeilla veren kolesteroliarvoilla on yhteys riskiin sairastua verisuonisairauksiin. Riski lisääntyy jo melko alhaisista lukemista alkaen ja sitä enemmän, mitä korkeammat lukemat ovat. On myös osoitettu, että riskiään voi vähentää laskemalla kolesteroliarvoaan.

Usein tuskaillaan, että ravitsemukseen liittyvät käsitykset ja suositukset muuttuvat vähän päästä. Tämä ei itse asiassa pidä paikkaansa. Tietyt perusasiat ovat jo kymmeniä vuosia pitäneet paikkansa, vaikka ne joiltakin osin ovat tarkentuneet. Ravinnon tulee olla monipuolista eli sisältää hiilihydraatteja, rasvaa ja valkuaista sellaisissa muodoissa, että tulee nautituksi myös kuituja sekä vitamiineja ja hivenaineita.

Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi mieluummin kokojyvätuotteita kuin puhdistettuja hiilihydraatteja sekä mahdollisimman vähän kovia rasvoja, joita nykyisin eniten saadaan juustoista, liharuoista, leivonnaisista ja erityyppisistä ravintorasvoista. Vihanneksia ja hedelmiä tulisi nauttia 5–7 annosta vuorokaudessa. Kovien rasvojen käytön vähentämisen lisäksi kolesteroliarvoja voi pienentää käyttämällä kasvistanoleita (esimerkiksi Benecol). Kalaöljyt ovat myös hyväksi verisuonisairauksien ehkäisyssä.

Ravinnon laadusta riippumatta kokonaisenergian saannin tulee olla oikeassa suhteessa kulutukseen. Nyky-yhteiskunnassa tämä tarkoittaa yleensä ravinnon sekä energiamäärän vähentämistä että liikunnan lisäämistä niin, että vähintään 3 kertaa viikossa liikutaan ainakin 30 minuuttia niin, että syketaso nousee selvästi. Melko yksinkertainen tapa seurata omaa vähimmäisliikkumistaan on hankkia askelmittari ja katsoa, että päivässä tulee vähintään 10000 askelta otetuksi. Nykyihmiselle se on yllättävän paljon!

Kaikki edellä oleva siis pätee, olivatpa kolesterolilukemat mitä hyvänsä. Niin kauan kuin liikutaan suhteellisen tavallisissa lukemissa (kokonaiskolestroli 5–6,5 tai LDL-kolesteroli 2,5–4) ja suvussa ei ole erityistä taipumusta verisuonisairauksiin, päähuomio tulee olla noiden yleistenperiaatteiden lisäksi tupakoinnin ja ylipainon välttämisessä sekä riittävässä liikunnassa. Kolesteroliarvojen toistuvassa seuraamisessa ei ole mitään mieltä, eiväthän ne mittaamalla miksikään muutu. Kysyjän tapauksessa ei myöskään ole mitään aihetta kolesteroliarvojen vähentämiseen lääkkeillä.

Tarkempia tietoja tasapainoisesta ravitsemuksesta ja ruoka-aineiden ravintosisällöstä saa esimerkiksi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan verkkosivuilta tai Kansanterveyslaitoksen ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietopankista.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.