Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minkälainen sairaus on skitsofrenia. Miten sitä hoidetaan, ja paraneeko siitä, jos siihen sairastuu. Onko se perinnöllinen? Jos vanhempi on sairastunut, kuinka todennäköisesti lapsi sairastuu?

Skitsofrenia on psykiatrinen sairaus, jolle on ominaista jaksoittain ilmenevät sairausjaksot, joiden aikana henkilöllä ilmenee harha-aistimuksia (yleensä erilaisia kuuloelämyksiä tai puhetta) tai harhaluuloja tai -elämyksiä, joiden aikana henkilö kokee perusteetta ihmisten eleiden viittaavan häneen tai tulevansa vainotuksi.

Skitsofrenian oirekuva vaihtelee kuitenkin suuresti eri henkilöillä, ja joidenkin kohdalla sairaus ilmenee vain outona käyttäytymisenä, sekavana puheena tai kyvyttömyytenä kommunikoida kanssaihmisten kanssa.

Oirekuvan suuren vaihtelevuuden vuoksi skitsofrenia onkin syiltään, kulultaan ja hoitovasteeltaan hyvin monimuotoinen sairaus eli luultavimmin ryhmä taustaltaan erilaisia sairaustiloja.

Perinnölliset tekijät lisäävät selvästi alttiutta sairastua skitsofreniaan. Keskimäärin skitsofreniaan sairastuu noin joka sadas henkilö. Jos jompikumpi vanhemmista sairastaa skitsofreniaa, noin joka kymmenes heidän lapsistaan sairastuu samaan sairauteen. Jos identtisistä kaksosista toinen on sairas, yli puolet heidän kaksossisarruksistaan sairastuu enemmin tai myöhemmin skitsofreniaan.

Skitsofrenian hoito koostuu lääkehoidosta ja potilaan yksilöllisen sairauskuvan ja elämäntilanteen räätälöidystä psyko- ja perheterapiasta ja erilaisista kuntouttamista toimenpiteistä. Skitsofreniaa koko uransa tutkinut professsori Yrjö Alanen on luonut käsitteen skitsofrenian "tarpeen mukainen hoito" (Alanen Y: Skitsofrenian tarpeen mukainen hoito, WSOY, 1993), joka lähestymistapaa hoidon yksilöllistä suunnittelua.

Skitsofrenian kulku vaihtelee suuresti eri potilailla. Ensipsykoosiin sairastuneista on parantunut viiden kuluttua täysin oireettomiksi joka 4–5 potilas. Useimmiten sairaus on kuitenkin vuosia ja joillakin läpi koko elämän kestävä sairaus, jossa oireiden aste vaihtelee suuresti eri potilailla.  Vakavasta ja jo vuosia kestäneestä skitsofreniasta voi kuitenkin aikaa myötä toipua lähes täysin tai hyvin lieväoireiseksi.

Matti Huttunen
psykiatri ja psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Innostuessaan Juha Vähäkangas lukee kirjan päivässä.

Diabeteksen liitännäissairaus vei jalan pastori Juha Vähäkankaalta. Mustimmassa vaiheessa edes lukeminen ei maistunut. Onneksi lukuilo on palannut. Ja sitä hän haluaa levittää muillekin.

Kun Juha Vähäkankaan, 48, jalka yllättäen ambutoitiin 2015, hän joutui olemana sairaalassa 2,5 kuukautta. Ensi alkuun Juha ei jaksanut lukea riviäkään.

– Olin peloissani. Mietin, onko lukuintoni hävinnyt. Sitten eräs ystävä toi minulle, kuten hän sanoi, kevyen "hömppäromaanin". Ilokseni sain sen luettua ja siitä se taas lähti.

Kun ystävät, tuttavat ja työkaverit kuulivat, että pastori on päässyt lukuvauhtiin, kantoivat he hänelle kassikaupalla lempilukemista: runokirjoja, sarjakuvakirjoja, pokkareita ja dekkareita.

Innostuessaan Juha Vähäkangas lukee kirjan päivässä ja kirjoittaa säännöllisesti sanomalehteen kirja-arvioita ja kolumneja. Sanomalehden verkkosivuille hän kirjoittaa blogia Sielun silmin.

Kuten hän blogissaan kirjoittaa, jokainen onnistuminen leikkauksen jälkeen on kasvattanut itseluottamusta. Niitä ovat olleet esimerkiksi ensimmäinen kävely ruokakauppaan ja postiin, ensimmäinen linja-automatka ja ensimmäinen työtehtävä. Elämä on asettumassa paikoilleen.

– Lukekaa hyviä kirjoja, nauttikaa luonnon antimista ja eläkää ihmisiksi, pastori kehottaa lopuksi.

Juhan kirjasyksyyn top 10

  1. Katja Kallio: Yön kantaja, Otava 2017.
  2. Anneli Kanto: Lahtarit, Gummerus 2017.
  3. Elly Griffiths: Risteyskohdat, Tammi 2017.
  4. Ljudmila Ulitskaja: Daniel Stein, Siltala 2016.
  5. Eino Leinon Helkavirret (sarjakuva-albumi), Arktinen Banaani 2015.
  6. Leo Ylitalo: Sururisti, Nordbooks 2016.
  7. Minna Rytisalo: Lempi, Gummerus 2016.
  8. Leena Lehtolainen: Viattomuuden loppu, Tammi 2017.
  9. Pekka Hyysalo: Fight back, Tammi 2016.
  10. Jenni Haukio (toim): Katso pohjoista taivasta, Otava 2017.

Lue Juha Vähäkankaan tarina Hyvä terveys 12/17. Tilaaja voi lukea lehden ilmaiseksi digilehdet.fi-palvelusta.

erektio-ongelma

Olen 28-vuotias mies, jolla on ongelmia erektion ylläpitämisessä. Olen pari vuotta ollut yhdessä vaimoni kanssa ja viimeisen vuoden aikana olemme rakastelleet lähes joka päivä. Minä haluan vaimoani, mutta erektioni laantuu yhdynnän aikana. Se kuitenkin palaa hetken päästä takaisin. Mistä tämä johtuu? Minulla on epäilys fibromyalgiasta, sillä kärsin kivuista jatkuvasti. Voivatko kivut vaikuttaa erektioon?

EREKTIOHÄIRIÖ ei ole keskeisin kardiologin osaamisalue, mutta aika usein potilaat kysyvät asiasta kardiologilta.Tätä vastausta varten tarkistin myös Duodecimin terveyskirjastosta, mitä siellä aiheesta oli kirjoitettu. Siellä todetaan kyselytutkimuksiin nojautuen, että kolmella neljästä miehestä yhdyntä epäonnistuu erektiovaikeuksien vuoksi joka viidennellä yrityskerralla. Ajoittainen erektiovaikeus on siis tavallista.

Ongelmia voi ilmetä joko erektion alkamisessa tai ylläpitämisessä yhdynnän aikana. Erektiovaikeus yhdistetään hyvin monenlaisiin tekijöihin. Se voi johtua psykologisista syistä, erilaisista sairauksista tai niiden hoitoon käytetyistä lääkkeistä.

Yhdyntä on hyvin intiimi asia ja on ymmärrettävää, että henkinen tila ja aiemmat kokemukset voivat vaikuttaa siihen. Stressi, väsymys, häpeä, syyllisyys, traumaattiset kokemukset ja pelko epäonnistumisesta voivat johtaa erektiovaikeuksiin.

Myös parisuhdeongelmat tai kumppanin käyttäytyminen vaikeuttavat erektiota. Monet krooniset sairaudet, kuten verenpainetauti, valtimosairaudet ja diabetes voivat aiheuttaa erektiohäiriötä.

Lihavuus, runsas alkoholin käyttö ja unilääkkeet liitetään myös erektiovaikeuteen itsenäisinä tekijöinä.

Kysyjän tapauksessa krooninen fibromyalgiasta aiheutuva kipu voi häiritä erektiota. Kovin vaikealta häiriö ei onneksi vaikuta, kun yhdyntä kuitenkin onnistuu lähes päivittäin.

Liitän tähän pari kirjallisuusviitettä, joista löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa: Apter Dan ym: Seksuaalisuus (Duodecim 2007) ja Kontula Osmo: Mielen seksuaalisuus (Duodecim 2012).

Lisää tietoa erektio-ongelmista Terveyskirjastossa.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.