Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minkälainen sairaus on skitsofrenia. Miten sitä hoidetaan, ja paraneeko siitä, jos siihen sairastuu. Onko se perinnöllinen? Jos vanhempi on sairastunut, kuinka todennäköisesti lapsi sairastuu?

Skitsofrenia on psykiatrinen sairaus, jolle on ominaista jaksoittain ilmenevät sairausjaksot, joiden aikana henkilöllä ilmenee harha-aistimuksia (yleensä erilaisia kuuloelämyksiä tai puhetta) tai harhaluuloja tai -elämyksiä, joiden aikana henkilö kokee perusteetta ihmisten eleiden viittaavan häneen tai tulevansa vainotuksi.

Skitsofrenian oirekuva vaihtelee kuitenkin suuresti eri henkilöillä, ja joidenkin kohdalla sairaus ilmenee vain outona käyttäytymisenä, sekavana puheena tai kyvyttömyytenä kommunikoida kanssaihmisten kanssa.

Oirekuvan suuren vaihtelevuuden vuoksi skitsofrenia onkin syiltään, kulultaan ja hoitovasteeltaan hyvin monimuotoinen sairaus eli luultavimmin ryhmä taustaltaan erilaisia sairaustiloja.

Perinnölliset tekijät lisäävät selvästi alttiutta sairastua skitsofreniaan. Keskimäärin skitsofreniaan sairastuu noin joka sadas henkilö. Jos jompikumpi vanhemmista sairastaa skitsofreniaa, noin joka kymmenes heidän lapsistaan sairastuu samaan sairauteen. Jos identtisistä kaksosista toinen on sairas, yli puolet heidän kaksossisarruksistaan sairastuu enemmin tai myöhemmin skitsofreniaan.

Skitsofrenian hoito koostuu lääkehoidosta ja potilaan yksilöllisen sairauskuvan ja elämäntilanteen räätälöidystä psyko- ja perheterapiasta ja erilaisista kuntouttamista toimenpiteistä. Skitsofreniaa koko uransa tutkinut professsori Yrjö Alanen on luonut käsitteen skitsofrenian "tarpeen mukainen hoito" (Alanen Y: Skitsofrenian tarpeen mukainen hoito, WSOY, 1993), joka lähestymistapaa hoidon yksilöllistä suunnittelua.

Skitsofrenian kulku vaihtelee suuresti eri potilailla. Ensipsykoosiin sairastuneista on parantunut viiden kuluttua täysin oireettomiksi joka 4–5 potilas. Useimmiten sairaus on kuitenkin vuosia ja joillakin läpi koko elämän kestävä sairaus, jossa oireiden aste vaihtelee suuresti eri potilailla.  Vakavasta ja jo vuosia kestäneestä skitsofreniasta voi kuitenkin aikaa myötä toipua lähes täysin tai hyvin lieväoireiseksi.

Matti Huttunen
psykiatri ja psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.