Olen vannoutunut kissaihminen ja raskaana. Miten toksoplasmoosi vaikuttaa sikiöön raskauden ensivaiheissa? Miten se hoidetaan, jos tartunta todetaan?

Toksoplasmoosi on Toxoplasma gondii -nimisen mikroskooppisen alkueläimen aiheuttama tulehdus. Toksoplasmatartunnan yleisyyttä voidaan tutkia mittaamalla verestä vasta-aineita sitä kohtaan.

Kun on tutkittu suomalaisia lapsensaanti-ikäisiä naisia, heistä yksi viidestä on sairastanut toksoplasmainfektion.

Toksoplasman tartunta ei yleensä aiheuta lainkaan oireita. Osalla oireita kuitenkin on, kuten imusolmukkeiden tulehdusta (lymfadenopatia), kuumetta, väsymystä, yöhikoilua ja lihassärkyä.

Jos nainen on sairastanut oireettoman tai oireisen infektion ennen raskautta, raskauden aikana ei ole vaaraa. Sen sijaan jos saa ensitartunnan raskauden aikana, toksoplasma-alkueläin voi siirtyä istukan kautta sikiöön ja aiheuttaa siinä synnynnäisen toksoplasmoosin, johon saattaa liittyä vaikeita oireita.

Jos äiti sairastuu ensi-infektioon raskauden aikana, ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana sikiön sairastumisvaara on kymmenen prosenttia, mutta infektio on yleensä vaikea. Raskauden viimeisellä kolmanneksella infektiovaara on 70 prosenttia, mutta tauti on lievempi.

Suomessa todetaan vuosittain noin 130 ensi-infektiota raskauden aikana, ja synnynnäistä toksoplasmoosia sairastavia lapsia syntyy 50–60. Jos äidillä todetaan raskauden aikana toksoplasmoosi, häntä hoidetaan lääkkeillä, joita jatketaan lapsella syntymän jälkeen.

Toksoplasmaa on paljon juuri kissoilla, joiden ulosteiden kautta alkueläin voi levitä. Jos kotona on kissa, raskaana olevia kehotetaan tyhjentämään kissanhiekkalaatikko päivittäin ja pesemään se huolellisesti lähes kiehuvalla vedellä. Työssä käytetään käsineitä ja kädet pestään jälkeenpäin. Käsien pesu on tarpeen myös, kun tullaan sisään lasten hiekkalaatikkoleikeistä.

Toinen tartunnanlähde voi olla liha, minkä vuoksi on syytä syödä hyvin kypsennettyä lihaa (varsinkin ulkomailla) ja pestä kädet ja keittiövälineet, kun on käsitellyt raakaa lihaa.

Pertti Mustajoki
professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.