Olen vannoutunut kissaihminen ja raskaana. Miten toksoplasmoosi vaikuttaa sikiöön raskauden ensivaiheissa? Miten se hoidetaan, jos tartunta todetaan?

Toksoplasmoosi on Toxoplasma gondii -nimisen mikroskooppisen alkueläimen aiheuttama tulehdus. Toksoplasmatartunnan yleisyyttä voidaan tutkia mittaamalla verestä vasta-aineita sitä kohtaan.

Kun on tutkittu suomalaisia lapsensaanti-ikäisiä naisia, heistä yksi viidestä on sairastanut toksoplasmainfektion.

Toksoplasman tartunta ei yleensä aiheuta lainkaan oireita. Osalla oireita kuitenkin on, kuten imusolmukkeiden tulehdusta (lymfadenopatia), kuumetta, väsymystä, yöhikoilua ja lihassärkyä.

Jos nainen on sairastanut oireettoman tai oireisen infektion ennen raskautta, raskauden aikana ei ole vaaraa. Sen sijaan jos saa ensitartunnan raskauden aikana, toksoplasma-alkueläin voi siirtyä istukan kautta sikiöön ja aiheuttaa siinä synnynnäisen toksoplasmoosin, johon saattaa liittyä vaikeita oireita.

Jos äiti sairastuu ensi-infektioon raskauden aikana, ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana sikiön sairastumisvaara on kymmenen prosenttia, mutta infektio on yleensä vaikea. Raskauden viimeisellä kolmanneksella infektiovaara on 70 prosenttia, mutta tauti on lievempi.

Suomessa todetaan vuosittain noin 130 ensi-infektiota raskauden aikana, ja synnynnäistä toksoplasmoosia sairastavia lapsia syntyy 50–60. Jos äidillä todetaan raskauden aikana toksoplasmoosi, häntä hoidetaan lääkkeillä, joita jatketaan lapsella syntymän jälkeen.

Toksoplasmaa on paljon juuri kissoilla, joiden ulosteiden kautta alkueläin voi levitä. Jos kotona on kissa, raskaana olevia kehotetaan tyhjentämään kissanhiekkalaatikko päivittäin ja pesemään se huolellisesti lähes kiehuvalla vedellä. Työssä käytetään käsineitä ja kädet pestään jälkeenpäin. Käsien pesu on tarpeen myös, kun tullaan sisään lasten hiekkalaatikkoleikeistä.

Toinen tartunnanlähde voi olla liha, minkä vuoksi on syytä syödä hyvin kypsennettyä lihaa (varsinkin ulkomailla) ja pestä kädet ja keittiövälineet, kun on käsitellyt raakaa lihaa.

Pertti Mustajoki
professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 49-vuotias. Minulla tulee täyteen 5 vuotta hormonikierukan käyttöä. Pitääkö se ottaa pois heti vai voiko se olla pidempään? Kannattaako vielä laittaa uusi kierukka? Vaihdevuosioireita on ollut, mutta kierukka on ollut erittäin toimiva eikä ongelmia ole ollut.

Tällä hetkellä saatavilla on kolme erilaista hormonikierukkaa. Pisimmän ajan markkinoilla on ollut 52 mg levonorgestreelia (keltarauhashormonia) sisältävä valmiste (Mirena). Sen yksi käyttöaihe on raskauden ehkäisy. Silloin myyntiluvan mukainen käyttöaika on viisi vuotta, mutta uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan sen käyttöaikaa voidaan venyttää seitsemään vuoteen. Mirena-hormonikierukkaa voidaan myös käyttää runsaiden ja kivuliaiden kuukautisten hoitoon sekä osana vaihdevuosien hormonihoitoa.

Tämän lisäksi markkinoilla on kaksi ainoastaan raskauden ehkäisyyn tarkoitettu valmistetta: 19,5 mg levonorgestreelia sisältävä Kyleena, jonka suositeltu käyttöaika on viisi vuotta sekä 13,5 mg levonorgestreelia sisältävä Jaydess, jonka käyttöaika on kolme vuotta.

Kysyjä on 49-vuotias, ja oletan, että hänellä on käytössä Mirena-hormonikierukka. Kierukkaa ei kannata vaihtaa, vaan se saa olla kohtuontelossa niin kauan kuin varmuudella tiedetään, että raskauden ehkäisyä ei enää tarvita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että menopaussi on ohitettu. Kysyjän tapauksessa kierukkaa voi käyttää siis jopa pidempäänkin kuin seitsemän vuotta.

Jos kierukkaa käytetään runsaiden tai kivuliaiden kuukautisten hoitoon, sitä voi myös käyttää kauemmin kuin viisi vuotta; käytännössä niin kauan kuin oireet pysyvät poissa. Kierukasta erittyy keltarauhashormonia usein pidempään kuin viisi vuotta.

Hormonikierukka voi olla myös osa vaihdevuosien hormonihoitoa. Vaihdevuosioireet hoidetaan estrogeenilla ja kohdun limakalvo pidetään lepotilassa (ohuena) hormonikierukan avulla. Käyttöaika vaihtelee käytetyn estrogeeniannoksen mukaan.

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti