Runsaasti ruisleipää, kaurapuuroa ja muutenkin paljon kuituja sisältäviä ruokia syövät välttyvät ruokavalionsa ansiosta sydäninfarkteilta muita todennäköisemmin. Vehnätuotteet eivät välttämättä anna samanlaista suojaa, tuore tanskalaistutkimus osoittaa.

Tutkimuksen perusteella paljon kuituja ravinnostaan saavat välttyvät sydäninfarktilta noin neljänneksen todennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka syövät kuituja vähänlaisesti. Tämä havaittiin neljätoistavuotisessa seurannassa.

Yhteys havaittiin tarkastellessa kuidun kokonaissaantia, mutta tarkemmissa analyyseissa erityisesti ruis- ja kaurakuitu ja täysjyvätuotteet liittyivät pienempään sairastumisriskiin. Yksittäisistä ruoista nousivat esiin varsinkin kaurapuuro ja ruisleipä. Kaurapuuro tosin ei vaikuttanut naisten sairastumisriskiin.

Tanskalaisten tutkimus vahvistaa näyttöä ravintokuitujen ja täysjyväviljan terveellisyydestä. Sydänriskien pienentymisen lisäksi kuitupitoinen ruokavalio on yhdistetty myös pienempää riskiin sairastua joihinkin syöpiin. Viljojen lisäksi kuituja saa runsaasti vihanneksista ja hedelmistä, joten osa kuituihin liitetyistä terveysvaikutuksista saattaa selittyä kasvisten ja hedelmien muilla terveyshyödyillä.

Tulokset julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Clinical Nutrition 2016;DOI:10.3945/ajcn.115.124271)
http://dx.doi.org/10.3945/ajcn.115.124271

Maatilalla kasvaneiden tiedetään sairastuvan muita harvemmin allergioihin ja atopiaan, mutta sama näyttäisi koskevan myös eläintilojen lähettyvillä asuvia, vaikka he eivät itse olisi mukana maanviljelyssä. Hollantilaistutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 aikuisen terveystietoihin ja vasta-ainetutkimuksiin. Osallistujat olivat 20–72-vuotiaita.Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta, kuin osallistujilla, jotka asuivat ainakin 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla.

Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä on pienempi. On kuitenkin myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Occupational & Environmental Medicine 2018;DOI:10.1136/oemed-2017-104769)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104769

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lonkkamurtuma kannattaa korjata leikkauksella, vaikka potilas sairastaisi pitkälle edennyttä dementiaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan leikkaus voi pidentää potilaiden elinikää noin vuodella, mutta harvat pystyvät enää liikkumaan omatoimisesti. Myös kivut ovat yleisiä.JAMA Internal Medicinessä julkaistut tulokset perustuvat tutkimukseen, jossa seurattiin runsasta 3 000 keskimäärin 84-vuotiasta hoitokodissa asuvaa lonkkamurtumapotilasta. Potilaista 85 prosenttia ohjattiin leikkaukseen.Seurannan ensimmäisen puolen vuoden aikana kolmannes potilaista menehtyi, mutta kuolleisuus oli leikkausryhmässä vähäisempää kuin verrokeilla, joita ei leikattu. Leikkaushoitoa saaneet elivät keskimäärin vuoden pitempään.Vaikka leikkauspotilaat elivät pitempään, heistä harvat pystyivät enää kävelemään ja monilla oli kipuja. Kivut, psykoosilääkitykset ja makuuhaavat olivat yhtä yleisiä kaikilla lonkkamurtumapotilailla riippumatta heidän saamastaan hoidosta.Tulokset ovat tervetulleita, sillä tätä ennen lonkkamurtuman leikkaushoidon vaikutuksia tässä potilasryhmässä ei ole juurikaan tutkittu. Uutispalvelu Duodecim(JAMA Internal Medicine 2018;DOI:10.1001/jaminternmed.2018.0743)https://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/fullarticle/2680317

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.