Aurinko polttaa, punkki puree ja grillaaja tekee hidasta itsemurhaa. Onko Suomen suvi vaarojen karikko?
Hyvällä aurinkosuojavoiteella pärjää paisteessa.
Totta, jos voiteen suojakerroin on vähintään 30 ja se kattaa sekä UVB- että UVA-säteet. Aurinkovoidetta on käytettävä runsaasti ja sitä on lisättävä usein, jopa tunnin välein. Vaatetus – lippis tai lierihattu ja paita – on hyvä lisäsuoja UV-säteitä vastaan. Myös pysymällä varjossa voi helposti puolittaa UV-altistuksensa. Varjossakin kannattaa muistaa, että UV-säteet heijastuvatvedestä tai hiekasta. Mitä korkeammalla aurinko on, sitä enemmän UV-säteilyä. Mene siis varjoon viimeistään silloin, kun varjosi on itseäsi lyhyempi. Iho ei unohda saamaansa UV-säteilyä vaan säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajan. Toistuva polttaminen tai jatkuva UV-altistus lisää ihosyöpäriskiä.
Kesän ensimmäisistä hyttysenpistoista nousee pahimmat paukamat.
Totta. Noin joka kymmenes suomalainen saa kevään ja kesän ensimmäisistä hyttysenpistoista allergisen reaktion. Se on nokkospaukama, joka nousee pistokohtaan 10–15 minuutissa ja kutiaa voimakkaasti. Joillekin kehittyy parin vuorokauden kuluessa myöhäisreaktio, punainen näppylä, joka paranee 1–2 viikossa. Reaktiot heikkenevät, usein loppuvatkin kesän kuluessa sietokyvyn lisääntyessä. Nopeisiin reaktioihin auttaa antihistamiini, hitaisiin kortisonivoide.
Grillaaminen on hauskaa mutta epäterveellistä.
Usein totta. Suomalaiset grilliherkut, kuten liha ja makkara, saattavat olla epäterveellisiä, jos grillauksessa syntyy polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä. Monet niistä aiheuttavat syöpää, mutaatioita ja sikiövaurioita. Erityisesti epätäydellinen palaminen tuottaa näitä karsinogeeneja eli syöpää aiheuttavia yhdisteitä. Suuria pitoisuuksia on löydetty etenkin savustetusta kalasta, paahdetusta lihasta ja käristetyistä elintarvikkeista.
Punkki vaanii, ja sen kantaman taudin voi saada missä vain.
Tarua. Kaikki punkit eivät ole vaarallisia. Tautien – borrelioosin ja Kumlingen taudin – kantajia niistä on alueesta riippuen 5–50 prosenttia. Punkkitauteja on eniten saaristossa ja rannikolla. Kaikki taudinkantajat eivät myöskään tartuta tautia ihmiseen. Mutta koska riski on olemassa, kannattaa suojautua, kun liikkuu punkkialueella. Käytä suojaavaa vaatetusta ja käsittele hihan- ja lahkeensuut sekä kaikki paljaat paikat punkki- ja mäkäräkarkotteilla pakkauksessa olevan ohjeen mukaan. Muista käsitellä myös kaula ja niska. Punkit voivat nousta korvien taakse ja hiuksiin asti. Palattuasi ulkoa tee koko perheelle punkkitarkastus. Ravistele vaatteet ja tutki myös saumojen käänteet. Pyri saamaan punkit kiinni ennen kuin ne kiinnittyvät ihoon. Punkit ovat levinneet kaupunkialueille, joten varovaisuus on paikallaan myös puistoissa ja uimarannoilla liikuttaessa. Pidä myös pihanurmi lyhyenä. Pitkäkarvainen koira on tehokas punkkien kerääjä ja sisätiloihin kuljettaja. Älä päästä kotieläimiä sänkyyn. Jos liikut punkkialueilla, osta talouteesi punkkipihdit.
Ukkosella ei saa uida.
Totta. Ukkosella uiminen on vaarallista. Vesirajan lähellä oleskelukin voi olla vaarallista. Salama hakeutuu mielellään veteen, mutta se saattaa mennä sinne myös rannan kautta, jos rannalla on korkeampia kohteita, kuten ihminen. Ukkosella on siis syytä mennä pois rannasta. Koska uimarin pää on vedenpintaa ylempänä, veteen kulkeutuva salama voi hakeutua uimarin päähän. Jos salama lyö uimarin lähelle, joko veteen tai rantaan, vettä pitkin leviävä sähkövirta kulkee myös uimarin läpi. Vaikka sähkövirran voimakkuus on tässä vaiheessa jo jonkin verran heikentynyt, se voi tainnuttaa uimarin hetkeksi.
Järvessä uimisesta saa järvisyyhyn.
Totta. Lämpiminä kesinä järvisyyhy yleistyy niin, että sitä voi olla pieninä paikallisina epidemioina. Noin tunnin kuluttua uimisesta ihoa pistelee ja siihen ilmestyy pieniä, punaisia täpliä. Illalla tai seuraavana yönä nousee kutiavia, punoittavia näppylöitä, joskus myös pieniä rakkuloita ja laajempaakin punoitusta. Ihottumaa ei yleensä tule uimapuvun alle. Voimakas kutina häviää hoidottakin muutamassa tunnissa, mutta näppylät vasta noin viikon kuluttua. Oireita aiheuttavat imumadon toukat, jotka ovat tunkeutuneet vesilinnun sijasta ihmisen ihoon. Cercaria-toukat elävät matalissa rantavesissä, missä on runsaasti vesikasvillisuutta. Kotilot ja vesilinnut ovat niiden väli-isäntiä. Uinnin jälkeen on hyvä käydä suih-kussa tai kuivata ihon karkealla pyyhkeellä. Antihistamiini lievittää kutinaa. Järvisyyhyä voi torjua poistamalla kotiloita rannalta, niittämällä vesikasvillisuutta ja välttämällä uimista ruovikkoisessa rantavedessä, jossa imumadon toukat elävät. Jos mahdollista, uimaan kannattaa mennä pitkän laiturin päästä.
Kiukaalle ei saa heittää sinilevää sisältävää vettä.
Totta. Sinilevää sisältävää vettä ei pidä käyttää ruoan-valmistukseen, eikä sauna- tai pesuvedeksi. Osa levien mahdollisesti sisältämistä myrkyistä kestää hyvin kuumuutta. Saunassa myrkyt voivat lisäksi höyrystyä. Arviolta puolet sinilevistä on myrkyllisiä, mutta myrkyllisyys voidaan todeta vain laboratorio-tutkimuksissa. Leväisestä vedestä pyydettyä terveennäköistä kalaa voi käyttää normaalisti.
Sinilevästä saa ihottuman.
Totta ja tarua. Jos sinilevää on vähän, vedessä voi vielä uida. Herkkäihoisten on kuitenkin syytä välttää uimista, jos vedessä todetaan vähänkin sinilevää. Lisäksi uinnin jälkeen kannattaa huuhdella iho puhtaalla vedellä. Pieniä lapsia ei saa päästää leväiseen veteen lainkaan, sillä he saattavat niellä vettä. Jos sinilevää on paljon, ei kannata uida, eikä veteen saa päästää kotieläimiäkään.
Kasvimaalla möyriessä voi saada myyräkuumeen.
Totta ja tarua. Yleensä ei saa. Myyräkuumeen aiheuttavaa Puumala-virusta levittää vain metsämyyrä, joka useimmiten ilmestyy ulkorakennuksiin ja ja liitereihin syksyllä pakkasten tullen. Metsämökeissä metsämyyriä voi tosin pyöriä nurkissa milloin vain. Kasvimaalla ja puutarhassa näkyvät myyränjäljet – multakeot ja heinämakkarat – ovat vesi- ja peltomyyrien tekemiä. Nämä myyrälajit eivät levitä Puumala-virusta. Metsämyyrä ei jätä itsestään jälkiä kasvimaalle. Sen paljastavat pienet tummat papanat liiterissä tai mökissä. Koska Puumala-virus tarttuu useimmiten hengitysteitse pölyn mukana, kannattaa myyrien jätökset siivota sisätiloissa märällä rätillä, ei pölynimurilla.
Asiantuntijat
iho ja sukupuolitautien erikoislääkäri Matti Hannuksela, Helsingin Lääkärikeskus
metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen, Metsäntutkimuslaitos
tutkija Mirja Hokkanen, Elintarvikevirasto
ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Tapio Rantanen, Tampereen Ihopiste
- PAH-yhdisteiden syntyä voi vähentää huomattavasti grillaamalla sammuneiden takkapuiden tai grillihiilen hehkussa.
- Älä paista avotulella ja vältä ruoan polttamista ja liiallista ruskistamista.
- Kesägrillin paras polttoaine ovat puhtaat halot tai laadukas grillihiili. Käpyjä tai kyllästettyä puuta ei saa käyttää.
- Savustettavien tuotteiden rasvan tai muiden yhdisteiden valumista puun tai hiilen päälle on vältettävä.
Vai että maailman pohjoisimmassa maassa ei voi olla ulkona ilman että pitää levittää tunnin välein vahvoja suojakemikaaleja iholleen. Median levittämä aurinkofobia näköjään pahenee vuosi vuodelta, mutta onneksi tästä se ei enää paljon pahemmaksi pääse. Tuollaiset suositukset on tehty Australiassa, jossa auringonpaahde on aivan eri luokkaa kuin täällä. Eivät ne sovi Suomen oloihin, missä auringosta ei ole vaaraa.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
