Stressi, suru ja huolet voivat ohentaa niin miesten kuin naistenkin hiuksia. Mitä muita syitä kaljuuntumiseen on ja voiko sitä estää?

Kaljupäisyys on käytännöllinen muoti, sillä aika monen miehen hiukset harvenevat varhain. Mistä miehen tai naisen kaljuuntuminen kertoo ja voiko sitä torjua? Väitteisiimme vastaa professori Matti Hannuksela.

1. Kaljuuntuminen on perinnöllistä. Elämäntavat eivät siihen vaikuta.

Osittain totta. Niin sanottuun androgeneettiseen (mies- tai naistyyppiseen) kaljuuntumiseen elintavat eivät vaikuta. Sen sijaan voimakas laihdutus, sairaus, useat lääkkeet ja liiallinen A-vitamiinin saanti aiheuttavat niin sanottua telogeenista (hiuksen lepovaiheeseen liittyvää) kaljuuntumista.

2. Stressi, suru ja huolet voivat ohentaa niin miesten kuin naistenkin hiuksia.

Totta. Voimakas stressi voi tilapäisesti saada osan hiusjuurista siirtymään yhtä aikaa lepovaiheeseen. Se näkyy ja tuntuu lisääntyneenä hiustenlähtönä. Harvoin stressi kestää niin pitkään, että hiustenlähtö jäisi pysyväksi.

3. Mitä kaljumpi mies, sitä korkeampi testosteronipitoisuus.

Väärin. Androgeneettisen (miestyyppisen) kaljuuden syy on perimässä. Hiusjuurten soluissa on perimän sanelema määrä androgeenireseptoreita. Tavanomaiset määrät testosteronia ja muita mieshormoneita käynnistää hiustenlähdön. Hiukset eivät lähde niskapuolelta, jossa androgeenireseptoreita ei ole.

5. Jos nainen alkaa kaljuuntua, hänellä erittyy liikaa testosteronia.

Väärin. Naistyyppinen hiustenlähtö, joka suomalaisessa perimässä on yleinen, johtuu samasta syystä kuin miestyyppinenkin hiustenlähtö, siis androgeenireseptorien määrästä hiusjuurissa. Naisilla reseptoreita ei ole kaikissa hiusjuurissa. Sen takia harveneminen on tasaista, eikä naiselle tule täyskaljua päälaelle. Naisillakin androgeenisiä hormoneja on riittävästi reseptoreihin kiinnittymään.

4. Miehen kaljuuntuminen kertoo, että sydänkin on vaarassa.

Väärin. Takavuosina esitettiin, että varhain alkava päälaen kaljuuntuminen olisi merkki verisuonten, erityisesti sepelvaltimoiden kalkkiutumisesta. Uusimmissa tutkimuksissa sellaista yhteyttä ei ole pystytty osoittamaan.

6. Pälvikaljuläikkien syytä ei tunneta, joten hoitoakaan niihin ei ole.

Osittain oikein. Pälvikalju kuuluu autoimmuunisairauksiin, jossa elimistö alkaa reagoida omia kudoksiaan vastaan; tässä tapauksessa hiusnystyjään kohtaan. Ei kuitenkaan tiedetä, miksi sellaista elimistössä tapahtuu. Järkevää hoitoa siihen ei valitettavasti ole. Miten sitä kuitenkin voidaan yrittää hoitaa?

7. Miehen kaljuuntumiseen on lääke, naisen ei.

Väärin. Niin miesten kuin naistenkin kaljuuntumista voidaan hoitaa ulkoisesti minoksidiililiuoksella. Sitä täytyy kuitenkin laittaa kahdesti päivässä, eikä lääke ole kovin tehokas. Miesten kaljuuntumista voidaan hoitaa finaseridilla suun kautta. Naisilla sitä ei käytetä. Naisille käyvät suun kautta otettavat antiandrogeeniset lääkkeet, joita miehillä ei voi käyttää. Sisäisten lääkkeiden teho on hyvä.

8. Kaljuuntumista voi hidastaa hiustenlähtöä ehkäisevillä sampoilla.

Osittain totta. Usein kaljuuntumiseen liittyy rasvainen päänahka ja hilseily eli tali-ihottuma. Hilse on merkki päänahan tulehduksesta. Tulehdus puolestaan kiihdyttää hiustenlähtöä. Rasvoittumista ja hilseilyä estävillä sampoilla tilannetta voi korjata jonkin verran. Mutta mitään varsinaista hiustenlähtöä estävää sampoota ei kannata eikä tarvitse käyttää.

9. Kirurginen hiustensiirto on ainoa toimiva hoito kaljuuntumiseen.

Osittain oikein. Miehillä, joilla on voimakas perimä kaljuuntumiseen, ainoa keino saada hiuksia kasvamaan myös kaljuuntuvalla alueella, on siirtää hiuksia niskapuolelta. Naisilla siihen on harvoin tarvetta ja aihetta.

10. Syöpähoitojen viemät hiukset kasvavat uudelleen, mutta kenties eri värisinä kuin alkuperäiset.

Oikein. Syöpähoidot, mikäli ne eivät kestä kovin pitkään, aiheuttavat niin sanottua telogeenista hiustenlähtöä. Kun lääkitys loppuu, hiukset alkavat kasvaa uudelleen, tosin joskus toisen värisinä ja toisentyyppisinä kuin aiemmin.

11. Monet lääkkeet, kuten epilepsialääkkeet, voivat aiheuttaa väliaikaista kaljuuntumista.

Oikein. Hiustenlähtöä aiheuttavia lääkkeitä on koko joukko. Hiustenlähdön voimakkuus on tosin hyvin yksilöllistä. Hiustenlähtöä aiheuttava lääke pyritään vaihtamaan mahdollisuuksien mukaan toiseen. Aina se ei ole mahdollista. Lievä hiustenlähtö on joskus valitettavasti vain hyväksyttävä.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Minulla on pikkutytöstä asti ollut todella tummat silmänaluset sekä myös silmäluomet. Voiko kyseessä olla terveyteen liittyvä asia? Minulla on pienenä ollut atooppinen iho ja silmänympärysihossa verisuonet ovat aika näkyvillä. Hemoglobiinikin on alhainen yleensä: nyt se on noussut, mutta silmien alta tummuus ei häivy. Käytän hyvää silmänympärysvoidetta mutta se ei auta. Mikä auttaisi?

Tummat silmänaluset liittyvät usein atooppiseen taipumukseen, eikä siihen välttämättä liity mitään muita syitä. Eräissä harvinaisissa synnynnäisissä sairauksissa tavataan myös ihon tummumista silmäluomissa ja silmien ympärillä.

Kuvaamasi oireet sopivat kuitenkin parhaiten atopiataipumukseen, johon ei valitettavasti ole parantavaa hoitoa.

Ihoa kannattaa hoitaa hyvällä silmänympärysvoiteella ja käyttää sopivia meikkituotteita. Varovaisesti voi pienelle alueella pari kertaa viikossa kokeilla mietoja retinoidivoiteita. Herkkä atooppinen iho voi kuitenkin reagoida niihin ärtymällä, punoittamalla, jopa ihottumalla. Silmänympärysnaamioista voi olla myös tilapäistä apua.

Jatkossa voidaan iästä riippuen ihon vahvistamiseen käyttää mesoterapiaa, kemiallista kuorintaa ja erilaisia täyteainehoitoja. Silmänympärysihon tehokkaammat erikoishoidot vaativat myös lääkäriltä perehtyneisyyttä eivätkä ne kuulu kosmetologihoitoloiden valikoimiin.
 

Marge Uibu
ihotautilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen kärsinyt vuosia päänahan kutinasta. Kampaajan mukaan ei ole hilsettä eikä karstaa. Pesen lyhyet hiukseni kerran viikossa miedolla sampoolla ja huuhtelen hyvin. Joskus kutina alkaa pian suihkun jälkeen, useimmiten 2–3 päivän kuluttua. Onko mitään konstia, millä kutina poistuisi? Sampoon vaihtaminen ei auta.

Päänahan kutina saattaa johtua hyvin monesta syystä. Taustalla voi olla sekä liian kuiva että rasvoittuva hiuspohja. Sampoot sisältävät erilaisia allergisoivia tai ärsyttäviä ainesosia. Kutinaa voivat aiheuttaa hajusteet, hiusvärit, muotoilutuotteet ja myös miedot sampoot. Oireita aiheuttavia ainesosia on melkein kaikissa hiustuotteissa.

Hiuspohja ja yleinen terveydentila, muun muassa hormonaaliset muutokset, kannattaa tarkistaa lääkärin vastaanotolla, jolloin selvitetään myös mahdollisten jatkotutkimusten, kuten kosketusallergiatestien, tarve. Kutinan aiheuttajana pitää nykyään jälleen poissulkea myös päätäi. Oireenmukaisena hoitona voi kokeilla apteekista käsikauppavalmisteena saatavia antihistamiinitabletteja.
 

Marge Uibu
ihotautilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.