Vinkit auringonottoon: päivety, älä pala

 Kesä tekee ihmiselle hyvää. Auringon säteet vahvistavat sopivina annoksina ihon suojamekanismeja: ne panevat melaniinisolut tuottamaan pigmenttiä ja orvaskedessä sijaitsevan tyvi- ja okasolukerroksen paksuntumaan. Niinpä kesäiho on talvi-ihoa vastustuskykyisempi. Jopa haavat paranevat nopeammin. Varttitunnin oleskelu auringossa kolme, viisi kertaa viikossa pitää elimistön D-vitamiinitehtaan käynnissä.

Kevyt päivetys viestii kyvystä nauttia auringosta viisaasti. Liika on kuitenkin liikaa, sillä UV-säteet vaikuttavat solujen perimään. Pahimmassa tapauksessa jotkin solut alkavat muuttua pahanlaatuisiksi. Pavunruskeaksi käristetty iho altistaa paitsi ihosyövälle myös ennenaikaiselle vanhenemiselle. Kun auringon UV-säteet heikentävät ihon elastiini- ja kollageenisäikeiden kimmoisuutta, iho väsähtää ja rypistyy. Ikäistään vanhemman näköisen naisen ihon uurteet viestivät useimmiten joko tupakasta tai auringosta. Viisas auringon ystävä ei ehdoin tahdoin altista itseään vaaroille.

UV-säteily aiheuttaa syöpää

Jo pitkään on tiedetty, että UV-säteistä lyhytaaltoisemmat eli UVBsäteet aiheuttavat melanoomaa. Melanooma eli tummasolusyöpä kehittyy tavallista useammin henkilölle, joka on lapsuudessaan polttanut nahkansa usein. Koska ihon palaminen auringossa johtuu auringon UVB-säteistä, aurinkovoiteisiin kehitettiin aikanaan erityinen suojakerroin (sk) eli Sun Protection Factor (SPF) vähentämään UVB-säteiden vaikutusta ihoon.

Viime vuosina on saatu näyttöä myös UVA-säteilyn vaarallisuudesta. Se tunkeutuu UVB-säteitä syvemmälle verinahkaan asti. UVA-säteilyn vaikutuksesta ihossa syntyy vapaita happiradikaaleja, jotka vahingoittavat solujen perimää, kollageenia, solukalvoja, proteiineja ja rasvoja.

UV-säteet aiheuttavat syöpää, olivat ne UVA:ta tai UVB:tä. Australialais- ja amerikkalaistutkimukset osoittavat, että elämän aikana kertynyt UV-säteily on merkittävä tekijä ihosyövän synnyssä. Koska suojakerroin ei kerro voiteen kyvystä suojata UVA-säteitä vastaan, asia pitää tarkistaa erikseen. Voidepurkissa täytyisi olla merkintä ”UVB+UVA-suoja”. Merkintä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen laadun tae. Voiteiden välillä voi olla suuriakin eroja, joista kuluttaja ei valitettavasti tiedä tuon taivaallista.

Kemiallinen vai fysikaalinen?

Valtaosa aurinkosuodattimista on kemiallisia yhdisteitä, joista osa imeytyy verenkiertoon. Aikuisille filtterit ovat turvallisia. Ne imevät UV-säteet itseensä ja tekevät ne vaarattomiksi. Kaikkien Suomessa myytävien tuotteiden filtterien on täytettävä EU:n laatuvaatimukset. Alle kaksivuotiaille lapsille ei näitä kemiallisia suojayhdisteitä suositella. Alle vuoden ikäisille ei suositella aurinkovoiteita lainkaan.

Leikki-ikäiselle sopiva suojavoide perustuu fysikaaliseen suodatukseen. Alpeilla näkee vieläkin hiihtäjiä, jotka ovat peittäneet nenänsä valkoisella sinkkipastalla. Sinkki on kuin pelti, joka käännyttää säteet pois. Sinkkioksidi ja titaanidioksidi eivät imeydy ihoon ja verenkiertoon, joten ne sopivat myös leikki-ikäisille. Niiden koostumusta on kehitetty niin, että iho ei tule enää valkoiseksi vaan voide on läpinäkyvää. Varsinkin sinkkioksidia sisältävät mineraalisuojavoiteet ovat käytännössä osoittautuneet hyvin tehokkaiksi: ne torjuvat sekä UVA- että UVB-säteet.

Miten valitsen voiteen?

Aurinkovoiteen suojakerroin kertoo, kuinka hyvin voide suojaa ihon palamiselta eli UVB-säteiltä. Kerroin 6 tarkoittaa, että aurinkoa voi ottaa ihon palamatta kuusi kertaa kauemmin kuin ilman suojaa. Arvo on laskennallinen eikä kerro yksittäisen käyttäjän todellisuudesta vaan koehenkilöillä saaduista arvoista. Tarkka suojan ja suojan tarpeen arvioiminen on lähes mahdotonta.

Herkästi palava henkilö, jolla on siniset silmät, vaalea tai ehkä punertava tukka ja pisamainen iho, tarvitsee huomattavasti korkeamman suojan kuin ihonväriltään luonnostaan tummahko henkilö, joka ei pala helposti. Auringon UV-säteilyä ei pysty silmämääräisesti arvioimaan. Meren tai järven laineet voimistavat säteiden vaikutusta niin, että niistä saa osansa vaikka istuisi varjossa puun alla. Kannattaa muistaa myös, että UV-säteitä saa makuuasennossa nelinkertaisen määrän verrattuna siihen, että touhuaa kahdella jalalla. Kun pysyy liikkeessä, aurinko ei porota taukoamatta yhteen ja samaan kohtaan.

Todellisuudessa aurinkovoiteen suoja saattaa jäädä vaikkapa puoleen luvatusta, sillä harva käyttää sitä yhtä runsaasti kuin koehenkilöt. Eräässä tutkimuksessa kävi ilmi, että voiteen teho jopa suojakertoimella 50 on lähes nolla, jos voidetta sivellään vain ohuelti. Teho nousee tasaisesti voidekerroksen paksuuden mukaan.

Aikuisen pitäisi voidella keholleen voidetta vähintään pari kolme ruokalusikallista kerrallaan ja lisätä voidetta tunnin parin välein. Vedenkestävyys tarkoittaa sitä, että uida voi muttei kuivata pyyhkeellä. Pyyhe vie valtaosan voidetta mennessään. Lisäksi suojakerroin hupenee ajan mittaan myös itsestään.

Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkärin Matti Rautalahden mielestä alle 15:n suojakerrointa ei kannata käyttää ollenkaan. Hänen nyrkkisääntönsä viisaaseen auringonpalvontaan on selkeä: liialliselta auringonpaahteelta suojaudutaan ensisijaisesti sopivalla vaatetuksella ja pysymällä päivän polttavimmat hetket sisällä tai edes varjossa. Yhdestätoista kolmeen sopii hyvällä omallatunnolla viettää siestaa.

– Auringonsäteistä saa ja pitääkin nauttia kohtuudella. Vaikka iho tottuu aurinkoon, suojautumisesta ja sen lisänä aurinkovoiteesta ei kannata luopua kokonaan, hän opastaa.

Allergiaa auringosta

Ainakin yksi kymmenestä suomalaisesta kärsii kesän tullessa valoallergiasta. Iholle ilmaantuu pieniä, voimakkaasti kutiavia vesinäppylöitä. Koska oireet ilmaantuvat yleensä illalla tuntien viiveellä, aurinkoa ei aina tahdo arvata ihottuman aiheuttajaksi. Onneksi vaiva häviää yleensä päivässä parissa.

Ihoa voi karaista etukäteen ottamalla valohoitoa ennen kesäkautta. Jos karaisu jäi väliin, kannattaa kokeilla varta vasten allergisille kehitettyä aurinkosuojavoidetta (Eucerin). Uutuustuote sopii myös niille, joiden iholla aurinkovoide reagoi auringonsäteisiin ikävämmällä tavalla. Aurinkovoideihottumaa kutsutaan Mallorcan akneksi.

Myös monet lääkkeet aiheuttavat valoyliherkkyysreaktioita auringossa. Reaktio voi olla nopea, lähes välitön, jolloin iho ikään kuin ”palaa” auringossa normaalia herkemmin. Punoittavaa ihoa pistelee, ja sen pinnalle kehittyy rakkuloita. Viivästynyt allerginen reaktio muistuttaa usein nokkosrokkoa. Iho kutisee ja punoittaa – myös vaatteiden peittämällä alueella.

Apteekista tai lääkäriltä kannattaa varmistaa ennen aurinkomatkalle lähtöä, jotta omien lääkkeiden ja auringon kanssa ei tulisi ongelmia. Mahdollisia reaktion aiheuttajia ovat monet antibiootit (tetrasykliinit), tulehduskipulääkkeet (ketoprofeeni), psyykenlääkkeet (risperidoni), sydänja verenpainelääkkeet (nesteenpoistolääkkeet!), statiini-kolesterolilääkkeet, sienilääkkeet (itrakonatsoli, terbinafiini). Hormonilaastari täytyy pitää vaatetuksen alla, ettei auringonvalo hajota estrogeenia.

Lue lisää:
Auringolta suojautumisesta

Aurinkosuojatuotteista