Geenimme huutavat meille kymmenientuhansien vuosien takaa. Ne haluavat ruokaa pahan päivän varalle. Jatkuva laihdutus voi siksi viedä ojasta allikkoon.

 

Meidän vanhanaikaiset aivomme ajattelevat, että on aina parempi, jos saa vähän enemmän syötyä. Laihduttelun jälkeen elimistö ahmii kuin hengenhädässä. Ylipainoisella saattaa olla takanaan kymmeniä, moneen otteeseen laihdutettuja kiloja.

— Kroppansa huijaaminen on taitolaji. Puolustusmekanismit painon laskua vastaan ovat kehittyneet evoluution aikana. Päätös siitä, että minä en syö, voittaa harvoin. Se häviää biologian voimakkaalle pyrkimykselle nostaa painoa takaisin, sanoo lihavuustutkija Kirsi Pietiläinen.

Painon nousulle ei nykymaailmassa ole luonnollista estettä. Aikaisemmin ruokaa ei ollut tai se loppui. Ja ruumiillista työtä oli tehtävä.

— Meidän vanhanaikaiset aivomme ajattelevat, että on aina parempi, jos saa vähän enemmän syötyä. Ja että on aina parempi, ettei tarvitse niin hirveästi huhkia.

Laihdutus se vasta lihottaa

Jos ei syö kunnon aterioita vaan kärvistelee vähän koko ajan, niin tulee biologian vastaisku: se ilmenee ahmimispuuskina ja syömishäiriöinä.
— Paastoamisen ja vähäisen syömisen jälkeen kuuluukin ahmia, Kirsi Pietiläinen sanoo.

— Jos elimistölle ei anneta viestiä, että ruokaa kyllä tulee ja sitä tulee riittävästi ja säännöllisesti, niin aivot rupeavat halajamaan sitä. Ne miettivät, että onkos nyt nälänhätä. Ja aina kun on ruokaa tarjolla, tulee vaara ahmia liikaa.

— Sitten tulee hirveä morkkis, että kuinka mä nyt näin, kammottavaa, nyt lihoin sata kiloa. Sitten on taas pakko laihduttaa, ja laihduttelun ja ahmimisen kierre on valmis.

Se voi olla seuraus ihan tavallisessakin laihduttelussa.
— Jos jatkuvasti karsii sitä mitä syö, on vaarana myös se, että ei saa riittävästi ravintoaineita, Pietiläinen muistuttaa.

Maha täyteen kasviksia

Mikä on vaihtoehto? Kirsi Pietiläinen kamppailee paino-ongelmien kanssa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lihavuustutkimusyksikössä.
— Kunnolliset ateriat, riittävästi syömistä. Elimistölle pitää opettaa, että ei ole mikään hätä.

Proteiineja on saatava tarpeeksi. Ne pitävät yllä kylläisyyttä. Ruoan on täytettävä maha mutta sen on oltava kevyttä: kasviksia, hedelmiä ja vähärasvaista lihaa ja kalaa.

— Järkevää, terveellistä ja tavallista. Siitä se lähtee, että uskaltaa jättää painontarkkailun hetkeksi. On uskottava, että en minä tästä liho lisää jos rupean syömään kunnollisia aterioita. Voi olla, että hoikistuminen ei ole nopeaa, mutta tärkeintä on, että oppii syömään säännöllisesti ja kunnon ruokaa.

Lihavuutta hoidetaan vähän

Lihavuuden hoitoa on Suomessa HUSin lihavuustutkimusyksikön lisäksi muun muassa Kuopion yliopistollisen sairaalan lihavuudenhoitokeskuksessa. Hoitoa on tarjolla vähän.

Suomessa on noin 650 000 lihavaa työikäistä, joilla painoindeksi on yli 30. Lievemmin ylipainoisia, niitä joiden painoindeksi on yli 25, on aikuisista suomalaisista naisista noin puolet, miehistä kaksi kolmesta. Lasten ja nuorten ylipainon lisääntyminen on johtanut siihen, että yhä nuoremmat sairastuvat kakkostyypin diabetekseen.

— Lihavuus on vakavien kroonisten sairauksien aiheuttaja tai pahentaja, Pietiläinen muistuttaa. Hänen mielestään pitäisi hoitaa jo ylipainoa eikä vasta sen seurauksia.

Apua ei vain ole tarjolla. Harva lihava mahtuu ryhmähoitoon, ja sekin oli lyhytaikaista.

— Harvat ja valitut saavat leikkaushoitoa. Mutta onhan se aika raju juttu, että lihavuuteen parasta hoitoa on tällä hetkellä kirurgia, Pietiläinen sanoo.

Mitä laihdutuksen jälkeen?

Ravitsemusterapeutti Tarja Martikainen Kuopion lihavuudenhoidon yksiköstä kysyy potilailta, mitä tapahtuu laihdutuksen jälkeen,  kun käyrä kimpoaa ylös.
— Siihen ei osata vastata. Kun on laihtunut, energiantarve pienenee pysyvästi.

On kuitenkin vaikea syödä vähemmän kuin ennen, ja helposti palaa entisiin tottumuksiin.
— Laihduttipa ihminen millä menetelmällä tahansa, viiden vuoden kuluttua vain viisi prosenttia on onnistunut pitämään painonsa.

Potilaat ovat usein laihduttaneet ikänsä.
— On ihmisiä, jotka ovat uhranneet laihduttamisen alttarille koko elämänsä, ravitsemusterapeutti Tarja Martikainen sanoo.

Ruoka ei ole ainut nautinto

— Kaikki tietävät, että kannattaa suosia kasviksia eikä ole järkevää syödä koko ajan herkkuja. Mutta mitä monimutkaisemmaksi asian tekee ja mitä enemmän on kiellettyjä ruokia, sitä vaikeammaksi menee, Tarja Martikainen sanoo.

Tavallinen tarina on, että ei ole nälkä,  ei maistu, aamupala ja lounas jäävät väliin eikä töissä ehdi syödä. Illalla sitten syödään.

— Jos syö säännöllisesti, nälkä pysyy poissa  pienemmälläkin ruokamäärällä. Silloin paino putoaa. Sanon aina potilaille, että keskity syömiseen ja nauti siitä.
Sillä, minkä verran liikkuu, on merkitystä painonhallinnassa.

— Mutta tärkeää on liikkua tavalla, josta tykkää. Ei siksi ettei lihoisi, vaan siksi että nauttii.
 

Lue lisää Säännöllinen ateriarytmi auttaa painonhallinnassa
Miksi rasvasta on niin vaikea päästä eroon?

Hyvä Terveys suunnitteli ravitsemusterapeutti Pirjo Saarnian kanssa painonhallintaohjelman. Kahden viikon ohjelma on tehostartti laihduttajalle. Paino lähtee laskuun, kun teet pieniä mutta pysyviä muutoksia ruokailussa ja sallit itsellesi herkkuhetken silloin tällöin.

Lue lisää Painonhallintaohjelma laihduttajlle