Liikapaino on hyvin yleistä. Kaksi kolmannesta yli 30-vuotiaista suomalaismiehistä on ylipainoisia ja naisistakin yli puolet on liikapainoisia. Ylipaino lisää monen sairauden riskiä ja voi heikentää elämänlaatua. Jo 5–10 prosentin pysyvä painonpudotus vähentää sairauksien riskiä. Pysyvä painonpudotus tarkoittaa aina elämäntapojen muuttamista, ei kuuriluontoista laihdutusta.

Ylipainon mittarit

Ylipainoa voidaan mitata kahdella tavalla, painoindeksillä ja vyötärönympäryksen mitalla. Painoindeksi on käytetyin painoon perustuva lihavuuden ja laihuuden osoitin. Se lasketaan jakamalla paino (kg) pituuden (m) neliöllä. Lihavuudesta puhutaan, kun painoindeksi on yli 25. Painoindeksin ylittäessä 30 kyseessä on merkittävä ylipaino. Esimerkiksi lihaksikkailla ihmisillä painoindeksi voi kuitenkin kohota yli 25:n ilman, että kyse on lihavuudesta.

Vyötärömitta on monien sairauksien riskin kannalta parempi mittari kuin paino, painoindeksi ja rasvaprosentti. Vyötärömitta kertoo aineenvaihdunnallisesti hankalimman rasvan eli vapaan vatsaontelon rasvan kertymisestä. Suuri vyötärönympärys lisää etenkin sydän- ja verisuonitautien riskiä. Naisten vyötärönympäryksen tulisi suositusten mukaan olla alle 80 cm ja miesten alle 90 cm. Jos naisen mitta ylittää 90 cm ja miehen 100 cm, terveydelliset riskit ovat jo selvästi kasvaneet.

Lihavuuden aiheuttamat sairaudet

Lihavuuden aiheuttamia sairauksia ovat esimerkiksi tyypin 2 diabetes, heikentynyt glukoosinsieto, metabolinen oireyhtymä ja rasvamaksa. Lihavuuteen liittyvät usein häiriintyneet veren rasva-arvot. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvän HDL-kolesterolin pitoisuus on pieni ja triglyseridien pitoisuus suuri.

Lihavuus lisää myös sydän- ja verisuonitautien riskiä. Se kohottaa usein verenpainetta, aiheuttaa sepelvaltimotautia sekä lisää aivoinfarktin ja -verenvuodon vaaraa. Ylipainoista vaivaavat usein myös uniapnea, kihti, polven nivelrikko, sappikivet ja astma. Lihavuuteen liittyvät myös eräät syövän muodot, kuten rintasyöpä, kohdunrungon syöpä, paksusuolen syöpä ja munuaissyöpä. Laihduttaminen vähentää huomattavasti sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä sekä parantaa sokeriaineenvaihduntaa. Riittävä laihtuminen voi vähentää erilaisten lääkitysten tarvetta.

Laihduttajan ruokavalio

Laihduttajalle tärkeintä on syödä runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Paitsi että ne sisältävät elimistölle tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita ne myös vievät vatsassa tilaa energiapitoisuudeltaan suuremmilta ruoka-aineilta.

Myös proteiinin riittävästä saannista kannattaa huolehtia, sillä proteiini pitää kylläisenä pidempään kuin muut ravintoaineet. Ravintokuidut puolestaan pienentävät energian saantia, ne eivät nimittäin imeydy lainkaan suolistossa. Sen sijaan ruoan glykeemisen indeksin huomioimisen ei ole todettu parantavan laihdutustuloksia.

Liikunnalla painonpudotusta voidaan tehostaa ja paino pitää helpommin saavutetussa lukemassa. Liikunta myös vähentää tehokkaimmin terveydelle haitallista vatsaontelon sisäistä rasvakudosta. Jo puolen tunnin päivittäinen arkiliikunta parantaa terveyttä monella tapaa.

Lihavuuden hoito lääkkeillä

Lääkkeet eivät korjaa lihavuuden syitä ja siksi lääkehoidon aloittamiseen tulisi aina liittää myös elämäntapaohjaus. Lääkkeillä ei myöskään tehdä ihmeitä: ne pudottavat painoa vuodessa 3–5 kiloa enemmän kuin elämäntapamuutos. Lääkehoitoa määrätään vain merkittävästi ylipainoisille, eli niille, joiden painoindeksi on vähintään 30.

Suomessa käytetään kolmea eri tavoin vaikuttavaa lääkettä. Orlistaatti estää suolessa lipaasientsyymin toimintaa, jolloin noin 30 prosenttia syödystä rasvasta jää imeytymättä. Sibutramiini lisää kylläisyyttä estämällä serotiniini ja noradrenaliini-välittäjäaineiden takaisinottoa keskushermostossa. Rimonabantti vaikuttaa nälän ja kylläisyyden tunteisiin aivojen hypotalamuksen alueella vähentäen ruokahalua.

Sairaalloista lihavuutta voidaan hoitaa leikkauksella. Tätä harkitaan kuitenkin vasta, kun ylipainoinen on ensin kokeillut erittäin niukkaenergistä ruokavaliota yhdistettynä lääkehoitoon.

Lähde: Käypä hoito -suositus
www.kaypahoito.fi

kasviöjyt, hyvä rasva, tyydyttymätön rasva

Välttämättömät rasvahapot ovat saaneet nimensä ihan syystä. Ne ovat edellytys laihduttajankin elämän jatkumiselle.

Laihduttajiin pätee sama kuin muihinkin: päivittäisestä energiasta 25–40 prosenttia tulisi saada rasvasta. Rasvahappoja tarvitaan solujen rakennusaineeksi ja hermoston ja hormonitoiminnan ylläpitoon. Rasva myös sisältää vitamiineja ja edesauttaa rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä muistakin lähteistä.

Välttämättömiä rasvahappoja on kaksi: linolihappo (omega-6) ja alfalinoleenihappo (omega-3). Elimistö ei pysty itse valmistamaan niitä. Molempia saa järkevillä energiamäärillä vain hyvistä kasviöljyistä.

Laihtumisen edellytys on saada vähemmän energiaa kuin kuluttaa. Energianvähennys pitäisi tehdä muuttamalla ruokavaliota terveellisemmäksi ja pienentämällä annoskokoa, eikä nipistämällä hyvistä rasvoista. Laihduttajan kannattaa kuitenkin välttää kovia rasvoja.

Onko kevytlevite terveellisin vaihtoehto?

Ei ole. Kevyttuotteilla on paikkansa, mutta kasviöljyistä kannattaa valita se rasvaisin vaihtoehto.

Kasvirasvat ovat kaikkein energiapitoisimpia rasvanlähteitä. Päivittäin käytettävän rasvanlähteen valinnassa ei pitäisi kuitenkaan pihistellä energiasta vaan miettiä rasvan laatua.

Valitse siis kevytversion sijaan salaatinkastikkeeksi täysirasvainen kasviöljy tai levitteistä margariini, jossa on vähintään 60 prosenttia rasvaa.

Kevytversioita kannattaa suosia vain eläinperäisissä valmisteissa, kuten liha- ja maitotuotteissa. Niiden rasva on huonoa rasvaa, jota sopiikin karttaa.

 

Asiantuntija: ravitsemusterapian professori Ursula Schwab, Itä-Suomen yliopisto.

 

Vierailija

Pitääkö laihduttajan välttää rasvaa?

Ei ole olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että kovat rasvat olisivat edelleenkään mitenkään haitallisia. Liiallinen omega-6 sen sijaan on haitallista (mm. Minnesota coronary experiment). Tuo kaloriteoria ei ole noin yksinkertainen. Jos vähentää reippaasti kaloreita ja "liikkuminen" pysyy samana tai kasvaa, niin pereusaineenvaihdunta laskee. Ihmisen sopeutuu vähemmille kaloreille eikä laihdu. Esimerkkinä suurin, mahtavin ja kallein koskaan tehty satunnaistetu tutkimus WHI (Women's heath...
Lue kommentti
laihdutuskuuri, rasvamaksa

Luin jostakin, että nopea laihdutus aiheuttaa rasvamaksan? Mistä tämä johtuu ja voiko sitä estää, jos kuitenkin haluaa ruveta laihdutuskuurille? Onko rasvamaksa pysyvä?

Rasvamaksalla tarkoitetaan tilaa, jossa maksasoluihin kertyy runsaasti rasvaa. Lisäksi voi kehittyä maksasoluvaurio, joka johtaa pahimmillaan hengenvaaralliseen maksakirroosiin. Ei-alkoholiperäisen rasvamaksan tavallisin syy on ylipaino.

Lisäksi tunnetaan liuta harvinaisempia syitä rasvamaksaan. Yksi on nopea laihtuminen. Maksan rasvoittumista nähdään lähinnä erittäin rajujen dieettien yhteydessä ja harvinaisena laihdutusleikkauksen komplikaationa. Voimakas, nopea laihtuminen aiheuttaa maksan rasvoittumista eri mekanismien kautta, eikä toistaiseksi ole yksiselitteistä rajaa sille, mikä on liian nopeaa laihtumista. Suositeltu laihtumistahti (noin puoli kiloa viikossa) on kuitenkin todettu turvalliseksi ja johtaa yleensä myös pysyvämpään laihtumistulokseen.

Jos nopean laihtumisen seurauksena todetaan maksan rasvoittumista, tulee laihtumistahtia hidastaa ja välttää maksaa kuormittavia tekijöitä, kuten alkoholia, tiettyjä lääkkeitä ja luontaistuotteita. Maksan toipuminen on yksilöllistä eikä yksiselitteistä vastausta tilan pysyvyydestä voida antaa.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.