Bulimia eli ahmimishäiriö on paitsi syömishäiriö, myös mielenterveyden ongelma.

Bulimikko saa toistuvia, hallitsemattomia ahmimiskohtauksia, jonka jälkeen hän yrittää päästä eroon ruoasta. Useimmiten tämä tapahtuu oksentamalla, joskus myös ulostus- tai nesteenpoistolääkkeiden avulla. Lihomista saatetaan yrittää estää myös liikkumalla paljon. Bulimikko voi saada ahmimiskohtauksia päivittäin tai vain silloin tällöin. Yleensä kohtauksia hävetään ja ne pyritään salaamaan muilta.

Bulimia on yleisempi ilmiö kuin anoreksia. Varsinainen bulimia on todettavissa muutamalla prosentilla naisista, mutta sairauden tiettyjä piirteitä on huomattavasti useammilla. Ahmimishäiriö alkaa usein nuoruusiän loppuvaiheessa. Se ei välttämättä näy liiallisena laihuutena, vaan paino voi vaihdella alipainosta ylipainoon. Aikuinen nainenkin voi sairastua syömishäiriöön alettuaan laihduttaa. Aikuisen sairaus on yleensä vaikeampi hoitaa ja ennuste huonompi kuin nuorella.

Riskit
Ahmimishäiriössä syöminen ja lihavuuden pelko hallitsevat ajattelua. Bulimikoilla esiintyy usein mielenterveysongelmia, kuten masennusta ja ahdistuneisuutta. Oksentelu johtaa herkästi itseinhon tunteisiin ja itsetuhoinen käyttäytyminen on bulimikoilla muita yleisempää.

Koska bulimikko pyrkii peittelemään oksentamistaan, ei sairautta ole välttämättä helppo huomata. Bulimiasta kielivät kuitenkin muun muassa turvonneet posket ja hampaiden kiillevauriot.

Jatkuva oksentelu voi aiheuttaa monenlaisia fyysisiä häiriöitä. Näistä yleisimpiä ovat hammasvaivat, anemia, ruokatorven refluksitauti ja elimistön kuivuminen. Kuukautiset saattavat jäädä pois ja hedelmällisyys heiketä. Oksentelu voi aiheuttaa myös elimistön suolatasapainon järkkymisen, joka pahimmillaan voi johtaa sydämen rytmihäiriöihin. Lisäksi bulimia kasvattaa kallonsisäistä painetta.

Hoito
Bulimian takia hoitoon hakeutuva haluaa yleensä päästä oireistaan ja siksi avohoito usein riittää. Vaikea masennus, psykoottiset oireet, ja itsemurhavaara ovat kuitenkin syy akuuttiin sairaalahoitoon.

Hoidon tavoitteena on laihduttamisen lopettaminen ja tottuminen säännölliseen ruokailurytmiin.
Tärkeitä hoitomuotoja ovat psykoterapia ja ravitsemusterapia. Yksilöterapian ohella ahmimishäiriöisille saattaa olla hyötyä ryhmäterapiasta. Hoito on sitä tehokkaampaa, mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus havaitaan ja sitä aletaan hoitaa.

Bulimiaa sairastavan olisi tärkeää väljentää jäykkiä ruokasäännöksiä sekä korjata painoa ja ulkomuotoa koskevia ajatusvääristymiä. Yleensä itsetunnon kohetessa bulimiaoireet vähenevät. Noin puolet pääsee bulimiasta ajan myötä eroon. Viidenneksellä sairaus jää pitkäaikaiseksi.

Lähde: Käypä hoito

Lue myös:
Mitkä ovat bulimian seuraukset?
Bulimia pitää pakkoajatuksissa
Anoreksia alkaa usein nuoruusiässä
Lasten ja nuorten syömishäiriöt

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.