Kumpi sinulle on tärkeämpi: rakkauden vai vapauden tarve? Vai kenties saamasi arvostus? Kun tiedostat omat tarpeesi, osaat ohjailla elämääsi viisaammin.

Mielenkiintoisen näkökulman omien valintojen punnitsemiseen antaa niin sanottu realiteettiterapia, jota sovelletaan muun muassa riippuvuuksien hoitoon.

Siinä lähtökohtana on tarpeittemme tyydyttäminen. Jos ydintarpeet eivät saa ravintoa, ihminen saattaa etsiä tyydytystä tuhoisasta suunnasta, kuten päihteistä tai ylensyönnistä.

Käyttäytymisemme perustuu tarpeiden tyydyttämiseen. Jos perustarve jää tyydyttämättä, se heijastuu kaikkeen. Voimme hyvin, kun osaamme kuunnella tarpeidemme vaatimuksia.

Tarpeista tärkeimmät ovat tarve rakastaa ja tulla rakastetuksi sekä tarve kuulua johonkin - vain muutama prosentti ihmisistä ei halua kuulua perheeseen tai yhteisöön. Toiseksi suurin on arvostuksen tarve. Kun ihminen arvostaa itseään, riittää itselleen ja voi hyvin itsensä kanssa, moni asiaa loksahtaa paikoilleen.

Toiseksi suurin on arvostuksen tarve. Kun ihminen arvostaa itseään, riittää itselleen ja voi hyvin itsensä kanssa, moni asia loksahtaa kohdilleen. Jos ihminen kokee olevansa huono, eivät ihmissuhteetkaan suju.

Perustarpeita ovat myös vapauden tarve, tarve nauttia ja iloita elämästä sekä tarve olla terve ja pysyä hengissä. Myös elämän merkityksen ja tarkoituksen tiedostaminen on keskeinen tarve.

Ajatuksiinsa voi vaikuttaa

Realiteettiterapia pohjautuu valinnan teoriaan. Siinä puhutaan kokonaiskäyttäytymisestä, johon kuuluvat toiminta, ajattelu, tunteet ja fysiologia. Näistä toiminta ja ajattelu ovat keskeisiä sikäli, että niihin voimme itse vaikuttaa. Valinta on itsellä.

Ajatukset me voimme pysäyttää ja muuttaa – ja samalla voimme muuttaa toimintaammekin. Kun ajatukset ja toiminta muuttuvat parempaan kurssiin, myös tunteet ja kehon reaktiot muuttuvat.

– Minulle arvostuksen tarve on tärkeää. Haluan saada työssä ja kotona palautetta siitä, että teen paljon asioita. Jos en saa kaipaamaani kiitosta, mietin, miten voin toimia saadakseni sitä, konkretitsoi realiteettiterapiaa opiskellut terapeutti Heidi Härkönen.

Hän kertoo, että parisuhteessa ja perhe-elämässä realiteettiterapian opeista on hyötyä. Kun tietää, mitkä tarpeet ovat itselle ja mitkä kumppanille ne tärkeimmät, osaa toimia paremmin. Jos kumppanille keskeistä on tarve kuulua johonkin, hän todennäköisesti käyttää paljon aikaansa ihmisten parissa.

Älä juutu menneisyyteen

Terapiassa ei mennä kauaksi menneisyyteen, vaan mietitään, miten tänään voi tehdä toisin. Menneisyyteen juuttumalla ei välttämättä saavuteta parempaa huomista. Vastuu on oma; äitiä tai ex-puolisoa ei jäädä syyttelemään, siitä ei hyödy kukaan.

Parisuhteessa puolisojen tulisi sitoutua sekä toisiinsa että suhteeseen ja miettiä, mitä he voivat itse tehdä sen hyväksi.

– Realiteettiterapia opettaa miettimään omien tekojen seurauksia. Jos nalkutan miehelle, mitä siitä seuraa? Jos harmistun siitä, että lomasuunnitelma muuttuu, kannattaako jäädä kiukun tunteeseen kiinni vai yrittää luoda kuitenkin hyvä loma? Jos tuntuu siltä, että elämä on jatkuvasti tylsää, voi pohtia, milloin viimeksi oli kivaa ja miksi? Omista tunteista ja teoista pitää ottaa vastuu, Härkönen kertoo.

On tärkeää miettiä, mikä on sopiva ajankohta asioiden käsittelemiseen. Ihmissuhteen ongelmia ei pidä ratkaista vihaisena. Uusia sääntöjä murrosikäiselle ei kannata ladella vihaisena, vaan vastuista ja vapauksista on järkevää jutella rauhallisessa tilanteessa.

–Ristiriitatilanteessa on parempi kysyä itseltään onko tehnyt voitavansa sen sijaan, että uhkailee, kiristää tai syyttää muita.

Lue lisää:

Positiiviseen ajatteluun työkalupakki

Viha kääntyy voimaksi