Ero iskee kuin salama tai kypsyy vuosien yhteisessä pohdiskelussa. Toinen jättää, toinen tulee jätetyksi. Jollekin ero on uusi alku, jollekin pelkkä paha onnettomuus. Jotkut saattavat ainoastaan huokaista helpotuksesta, kun parisuhteen turhauttava vääntö vihdoinkin loppuu. Eroja on yhtä monenlaisia kuin rakkauksiakin – jokainen on ainutlaatuinen.

Erossa mieli vauhkoontuu: sikin sokin hämmennystä, surua, pelkoa, helpotusta, kauhua, vihaa, ilonpilkahduksia, kostonhimoa ja mustasukkaisuutta. Tuskan määrässä avioeroa on verrattu läheisen ihmisen kuolemaan.

Puolisonsa jättänyt vaipuu syyllisyyden suohon. Äkkiä jätetty ei usko tapahtunutta todeksi. Todellisuus ilman puolisoa kauhistuttaa ja pelottaa. Selviydytään päivä kerrallaan mieli turtana ja aivot sumuisina. Sitten yritetään ymmärtää, mitä tapahtui.

Tunteet myrskyävät tai sitten ei tunnu miltään. Kun tunteiden aiheuttama kipu tuntuu liian pelottavalta, syntyy tunnoton tyhjyys. Ahdistus kuristaa kurkkua, jos mielen vellova massa ei saa minkäänlaista hahmoa.

Suurin osa ihmisistä imee tunteiden vähättelyn ja kivettämisen perinnökseen äidinmaidossa; erityisesti pettymys, viha ja haavoittuminen opitaan nielemään tehokkaasti. Kun elämä sujuu tuttuun malliin, tunteet pysyvätkin pinnan alla. Erossa suojat pettävät ja tunteet lyövät kasvoille.

Uudet tunnetuttavuudet kammotavat: ei ole erityisen kivaa tunnustaa olevansa raivoisan mustasukkainen tai sietämättömän kateellinen toisen uudesta onnesta. Kuitenkin ikävää olotilaa kannattaa rohkeasti kuunnella ja antaa sille nimi. Tunteiden kanssa selviää paremmin, kun tietää mitä tunnetta parhaillaan elää. Tunnenko surua, kauhua, ikävää, helpotusta, mustasukkaisuutta? Vai olenko suunnattoman vihainen?

Suru auttaa myöntämään tapahtuneen todeksi. Hämmennys panee etsimään niitä, jotka ovat selviytyneet vastaavasta tilanteesta: miten he ovat sen tehneet? Kauhu on tuntemattoman tulevaisuuden pelkoa, se siis pakottaa muokkaamaan tulevaisuutta tutummaksi. Kostonhimostakin saattaa olla hyötyä: ajatusmurha päivässä voi auttaa kömmittäessä ylös masennuksen syövereistä.

Kun suostuu kokemaan täydemmin tunteitaan, tulee ehjemmäksi ihmiseksi yksinkertaisesti siitä syystä, että ihmisenä olemiseen kuuluu olla toisinaan vihainen, surullinen tai mustasukkainen.

Ero haastaa löytämään itsestään uutta. Kun uskaltaa kohdata koko tunteidensa kirjon, saattaa erosta toivuttuaan yllättyä myös positiivisesti: itsestä pulpahtaa ilmoille uusia toiveita, kykyjä, mahdollisuuksia. Tunteet on elettävä, mutta niihin uppoaminen ei kannata. Kurjuuden ja itsesäälin suosta voi nostaa itsensä järkevillä ajatuksilla tuskallisten ajatusten sijaan. Tuskapuoleen kuuluvat esimerkiksi kaikki pitää ja on pakko -ajatukset: ”lapseni on pakko rakastaa minua” tai ”entisen kumppanin on pakkoa hyväksyä minut vaikka halusin erota”.

Pyöritteletkö päässäsi ajatuksia, joilla kiusaat itseäsi ja joista ei ole mitään hyötyä? Koston kuvitelmat saattavat eron akuuttivaiheessa hetkeksi helpottaa, mutta mitä iloa niistä on pidemmän päälle? Entä ajatukset hyvityksen pakonomaisesta hakemisesta, tai pohdinnat siitä, mitä muut ihmiset meistä ajattelevat? Paljon ei hyödytä myöskään itsesyytöksillä kyllästetty mietiskely tyyliin ”tämä oli kauhea epäonnistuminen, meni hukkaan niin monta vuotta”.

"Monet ihmiset kohtaavat erotilanteissa suoraan omia ja toisten tunteita ensimmäisen kerran aikuiselämänsä aikana. Parhaimmillaan erokriisi johtaakin uusien tunteiden löytymiseen ja niiden hallintaan." Perheterapeutti Merja Lemmetyinen.

Asiantuntijoina perheterapeutti Merja Lemmetyinen, tutkija ja terapeutti Mikko Makkonen sekä perheneuvoja Erik Samulin.


Lue lisää:

Rakentava ero
Uusi suhde

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.