Hyvä vai huono juttu? Olen kateellinen työkaverille

Työpäiväsi alkaa kakkukahveilla, jotka tarjotaan kollegasi ylennyksen kunniaksi. Hait itse samaa paikkaa toivoen palkankorotusta. Onnittelet työtoveriasi väkinäisesti hymyillen, sillä mielestäsi ylennys olisi kuulunut sinulle. Salaa kuitenkin toivot, että toinen epäonnistuu tehtävässään.

Pahansuopuus, vahingonilo ja kateus koskettavat jokaista, sillä ikävät tunteet asuvat meissä syntymästä alkaen. Pieni lapsi on kateellinen toisen tavaroista. ”Miksen minä saa, kun toinenkin sai”, lienee yleisimpiä kommentteja lapsiperheissä.

Kateus ei häviä iän karttuessa. Aiheita löytyy loputtomasti: toisen omaisuus, ulkonäkö, asema, työ, sosiaaliset taidot, mikä tahansa. Työpaikoilla kateutta aiheuttavat osaaminen, menestyminen, tehokkuus ja palkitseminen.

— Heikko johtaminen huonontaa ilmapiiriä, kun työt jakautuvat epätasaisesti. Epätasa-arvoisuus, tulosvertailut ja hierarkiat taas ruokkivat kateutta, sanoo aihetta tutkinut kasvatustieteiden tohtori Pirkko-Liisa Vesterinen.

Minä en riitä

Taloudellisesti epävakaana aikana epä­varmuus omia kykyjä kohtaan lisääntyy. Kun media vyöryttää tietoja irtisanomisista ja tuloeroista, moni alkaa pohtia omaa markkina-arvoaan entistä enemmän.

Työpaikoilla vertailu on luonnollista, sillä kollegat tekevät samankaltaista työtä ja heidän asemansa ja palkkansa ovat samaa tasoa. Moniin työtehtäviin sisältyy kilpailua palkkioista, bonuksista ja maineesta.

Kaikki kyllä tietävät, ettei lähipiirissä olevia ihmisiä saisi kadehtia. Ikävä tunne hävettää eikä sitä ole helppo myöntää edes itselle. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että ihminen on tyytymätön itseensä. Hän tuntee itsensä epätäydelliseksi ja tarvitsee jotain lisää.

Kiusaamisen syy?

Kateutta on karkeasti kahta lajia. Terve kilvoittelu on monessa työpaikassa jopa toivottavaa. Positiivinen kateus on sitä, että pannaan paremmaksi kuin naapurilla. Yhden työntekijän hyvä suoritus innostaa muutkin tekemään parhaansa.

Vahingollista kateus on silloin, jos se kääntyy muiden mitätöinniksi, selän takana puhumiseksi ja kollegojen kampittamiseksi. Tällainen negatiivinen kateus on hyvin ahdistavaa. Yksikin ihminen voi kateudellaan myrkyttää työpaikan ilmapiirin. Pahimmillaan koko organisaation suorituskyky heikkenee.

Kun useampi yhteisön jäsen on kateellinen samalle ihmisille, se johtaa helposti kiusaamiseen. Sosiaalinen eristäminen on yksi
yleisimmistä kiusaamisen muodoista. Se on tuttua niin kouluissa kuin työpaikoilla.

Kadehdittu aistii herkästi tulehtuneen ilmapiirin ja pahansuopuuden. Eniten kärsii kadehtija, joka vertaa itseään pakonomaisesti toisiin. Muiden kyttääminen nakertaa paitsi ihmissuhteita myös omaa itsetuntoa ja pahimmillaan haittaa jopa työuraa.

— Kadehtija kuvittelee virheellisesti pääsevänsä eroon tunteesta, jos toisella ei enää ole sitä, mitä kadehtii, Vesterinen toteaa.

Hävettävä tunne

Jos epäilee kykyjään, näkee helposti muut parempina. Siitä syntyy tunne, että muilta täytyy saada pois se, mitä itsellä ei ole.
Psykologi Sofia Kaukovallin mukaan elämänasenne on osittain geeneissä: noin puolet voi olla perittyä, mutta 40 prosenttia asenteesta on itse päätettävissä. Osaltaan asenteeseemme vaikuttavat myös sattumat.

Omien tunteiden tunnistaminen kateudeksi on vaikeaa. On helpompaa haukkua toista ylpeäksi tai väittää toisen olevan hankala luonteeltaan kuin myöntää suoraan kadehtivansa.

Koska kateus hävettää, se kiistetään, mikä vain pahentaa kierrettä. Tukahdutettu tunne pulpahtaa väistämättä uudestaan pintaan entistä voimakkaampana.

Aihe on jopa niin tabu, ettei siitä ole tieteellistä tutkimustakaan kuin niukasti, sillä ihmiset eivät kateudesta mielellään puhu. Työyhteisötutkimuksissa asiasta saadaan viitteitä mutta harvoin selvää näyttöä.

Tunnista ja tunnusta

Kateutta väitetään joskus suomalaisille ominaiseksi paheeksi. Totta on, että olemme tarkkoja tasa-arvon toteutumisesta. Pohjoismaissa ei ole sopivaa tuoda esiin saavutuk-siaan ja menestystään.

Pirkko-Liisa Vesterisen teesit kateuden hallintaan ovat tiedosta, tunnista ja tunnusta.

Jos kateuden voi kääntää positiiviseksi, siitä voi saada voimaa parempiin suorituksiin.

Positiivisesti toiselle kateellinen urheilija harjoittelee entistä enemmän. Myyjä opettelee paremmaksi asiakaspalvelijaksi, koska työtoveri saavuttaa hyviä tuloksia.

Esimiesten tehtävä on varmistaa, että työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti. Tietyt palkitsemisjärjestelmät suosivat kilpailua, joka synnyttää kateutta ja kyynärpäätaktiikkaa.

— Nykyisen työelämän tuntien kateus tulee lisääntymään, mikäli kuormitus ei vähene. Kyse on nimenomaan psyykkisestä kuormittumisesta, Vesterinen sanoo.

Lääkkeeksi kiitollisuutta

Kristillisessä perinteessä kateus on yksi seitsemästä kuolemansynnistä. Tunteen hallinta vaatii peiliin katsomista: omien havaintojen, tuntemusten ja niitä seuraavien tulkintojen tarkastelua puolueettomasti. Kateutta voi hillitä näkemällä oman elämänsä hyvät asiat. Kiitollisuus on paras lääke.
Jos kuitenkin tunnet kateuden piston, selvitä tarkoin sen syyt. Puuttuuko elämästäsi jotain? Mitä voit sen hyväksi tehdä? Kun negatiiviset tunteet tunnistaa, niitä on helpompi suitsia.

Ihminen voi myös yrittää tehdä kadehtimansa asiat entistä paremmin. Kannattaa miettiä, milloin itsensä vertailu toisiin on liiallista. Vertaileminen on loppumaton kierre.

— Vaikka kateus on osittain synnynnäistä, sen kanssa voi elää. On hyvä pysähtyä ja miettiä, mitä hyvää omassa elämässä on ja keskittyä siihen, Vesterinen muistuttaa.