Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Mehukestit pihalla? Ei ikinä, sokerihan houkuttelee ampiaisia! Illanvietto ystävien mökillä? En lähde, taatusti siellä on hämähäkkejä. Mieti, mistä jäät paitsi, jos annat ötökkäkammon hallita sinua.

TEE TESTI: Oletko ötököiden armoilla?

  1. Uskallatko astua mökkiin vasta, kun nurkat on tarkistettu hämähäkkien varalta?
  2. Oletko hälyttänyt apujoukkoja, kun lattialla on vilistänyt koppakuoriainen?
  3. Vältteletkö piknikkiä nurmella muurahaisten ja muiden ötököiden takia?
  4. Saako lähellä pörräävä mehiläinen sinut kirkumaan ja juoksemaan karkuun?
  5. Kartteletko kellaria ja ulkovarastoa hämähäkkien ja seittien takia?

Jos vastasit useampaan kohtaan kyllä, saatat kärsiä ötökkäkammosta. Jos pelkäät hyönteisiä, puhutaan entomofobiasta, jos taas hämähäkkejä, puhutaan araknofobiasta.

Erilaisten hyönteisten pelkääminen on luonnollista, kuten kaiken uuden ja yllättävän säpsähtäminen. Mahdollisen uhan huomaaminen on ollut ja on edelleen hengissä säilymisen edellytys vaikkei todellista vaaratilannetta olisikaan.

Haittaavaksi pelko muuttuu, kun normaali elämäsi kärsii: pakenet kauhuissasi ötököitä tai välttelet paikkoja, joissa voit törmätä niihin.

Et ole yksin

Lähes puolet ihmisistä kärsii jostain pelosta elämänsä aikana. Joka kymmenes aikuisista pelkää siinä määrin, että se haittaa elämää ja rajoittaa tekemisiä. Fobiat kulkevat usein suvussa: teillä on kenties yhteinen tapa säädellä ahdistusta tai herkkyys reagoida yllättäviin asioihin.

Tytöissä on jonkin verran enemmän ötökkäkammoisia kuin pojissa. Tämä johtunee siitä, että poikia rohkaistaan kohtaamaan pelkonsa, jolloin he oppivat ne myös voittamaan.

Fobian voi oppia vaikka vanhemmiltaan mutta välttämättä hyönteiskammoisen lapsesta ei tule samanlaista. Saman perheen lapset voivat reagoida hyvin eri tavoin, jopa identtisissä kaksosissa on eroja.

Hyönteispelon voi laukaista myös traumaattinen kokemus. Kenties mieleesi palautuu se kerta, kun lapsena löit kätesi kivuliaasti pöydänkulmaan hätistellessäsi ampiaista pois mehulasin reunalta. Et ehkä tarkalleen muista, mitä tapahtui, mutta pelon ja kauhun tunteet muistat.

Aivot kirittävät pakoon

Aivot suojelevat varmuuden vuoksi uhalta, vaikkei Suomessa olekaan myrkyllisiä hyönteisiä. Elimistö reagoi, vaikka syvällä sisimmässäsi tiedät, ettei todellista vaaraa ole. Pelko laukaisee sinussa paniikkikohtauksen tai sen oireita:
vartalo jännittyy tai vapisee sydän hakkaa, hengitys tiivistyy hiki nousee iholle, kasvot punehtuvat huimaa tai pyörryttää ainoa ajatus päässä on: pakene!

Altistu vähitellen

Altistuksessa on tarkoituksena oppia luottamaan itseen, kontrolloimaan pelkoa ja päästä eroon yliherkästä reagointitavasta tai ainakin lievittää sitä.
Mieti, mitä voisi tapahtua, jos tapahtuu se, mitä pelkäät. Kuinka todennäköistä se on?

Numeroi yhdestä sataan tilanteet, jotka pelottavat. Aloita mittakaavassa pienimmille altistuminen: heti ei kannata rynnätä hämähäkkiharrastajan luo ja ottaa ötökkää käteen. Säikähdys kasvattaa pelkoa entisestään.

Tarkkaile itseäsi ja altistuksen sinussa ai-heuttamia reaktioita. Kun kohtaaminen on riittävän pieni, ahdistus pysyy siedettävissä rajoissa. Sinä onnistuit! Jos ahdistus nousee liian suureksi, ota takapakkia ja aloita vähemmän pelottavista asioista.

Onnittele onnistumisista. Sinulla on oikeus olla ylpeä sellaisistakin saavutuksista, jotka eivät muista tunnu miltään. Vain sinä tiedät, milloin olet edistynyt.

Kutista peikko puheella

Ensimmäinen askel pelon voittamiseen on siitä puhuminen. Yritä selittää jollekin läheisellesi, miltä sinusta tuntuu, kun leppäkerttu laskeutuu takillesi tai hämähäkki kipittää piiloon pesuhuoneen nurkkaan. Puhuminen auttaa jäsentämään tuntemuksiasi ja järkeistämään pelkoasi.

Läheinen tukee, kun hän kuuntelee ja kyselee lisää. ”Mitä jos siirryttäisiin vähän syrjemmälle? Onhan sitä muitakin paikkoja olla.” Lempeä ohjailu johtaa parempaan tulokseen kuin pakottaminen tai ryhdistäytymään käskeminen.
Jos omat konstit eivät pelkoja leivitä, apua saa terveyskeskuksesta tai psykoterapeuteilta. Tutkitusti jo yksi 3–4 tunnin istunto auttaa.

KOKEILE SIEDÄTYSOHJELMAA

  1. Mieti, mikä on pienin kohtaaminen, jonka voisit sietää: purkkiin pyydystetyn hyönteisen vai piirroskuvan katseleminen. Suurin virhe altistuksen aloittamisessa on liian suurten muutosten hakeminen.
  2. Tutustu kammotusta aiheuttavaan ötökkään lukemalla sen elintavoista kertovaa kirjaa tai nettisivua. Myös luontodokumenteista saat asiallista tietoa, joka vähentää pelkoja. Kuvia löytyy mm. osoitteesta otokka.linkisti.net.
  3. Kuuntele hyönteisen ääniä. Netistä löytyy ääninäytteitä Youtubesta tai esimerkiksi hakusanalla ampia-isen pörinä. Lapset (ja lapsenmieliset) voivat matkia hyönteisen liikkumista.
  4. Lähde luotetun ystävän kanssa eläinkauppaan tai eläintarhaan tutustumaan hyönteisiin. Älä ota tätä askelta ennen kuin olet siihen valmis.
  5. Palkitse itsesi pienistäkin saavutuksista. Älä vertaa siihen, mitä muut uskaltavat vaan siihen kuinka olet edistynyt.

    Asiantuntija Tero Timonen, psykologian tohtori, kliinisen psykologian dosentti Itä-Suomen yliopistossa ja erityiskasvatuksen dosentti Åbo Akademissa.

Lue lisää
Kuka pelkää punkkia ja hyttystä?
Pelko paloiksi ja pinoon

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.