Pimeä vuodenaika väistyy ja maailma on taas täynnä valoa. Siirtymä on raju kuin astuisimme maalta veteen, ja se tuntuu meissä monella tavalla.

Miksi väsyttää?

Kun valo keväällä lisääntyy, huomaamme, että illalla ehtii vaikka mitä. Pimeän kauden jälkeen on mukava kävellä ulkona ja viipyillä hämärtyvässä illassa. Tämä illan sininen valo ei jää huomaamatta biologiselta kelloltamme, joka alkaa jätättää. Unihormoni melatoniinin eritys käynnistyy myöhemmin, väsymys tulee myöhemmin ja uni vielä myöhemmin.

Jos aamuherätys on silti aina samaan aikaan, emme saa unta yhtä paljon kuin ennen. Asiaa pahentaa entisestään siirtyminen kesäaikaan, joka tarkoittaa vielä aikaisempia herätyksiä. Ei siis ihme, että monet tuntevat kevätväsymystä, jos he eivät kiinnitä huomiota nukkumiseensa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julma kevät

”Huhtikuu on kuukausista julmin”, tietää vanha sananlasku. Moni masentunut tuntee, että oireet pahenevat keväisin. Migreenipotilaat saattavat saada enemmän kohtauksia keväällä kuin pimeään vuodenaikaan. Myös miesten itsemurhat piikittävät keväisin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Syitä näihin ongelmiin ei tiedetä. Nimittäin kaikki, mitä aivoissa tiedetään tuolloin tapahtuvan, viittaa siihen, että ihmisten pitäisi olla entistä iloisempia. Serotoniinin määrä aivoissa nousee keväällä. Myös hermosolujen kasvutekijän, BDNF:n, määrä nousee keväällä voimakkaasti. Tutkijat epäilevät, että osa meistä reagoi biologisen kellon jätättämiseen niin voimakkaasti, ettei serotoniinin ja BDNF:n lisääntymisestä ole apua.


Oikea aika lapsille?

Monet eläimet saavuttavat lisääntymisvireen, kun valoisa aika pitenee. Ihminen lisääntyy ympäri vuoden, mutta valolla on vaikutuksensa. Sen osoittivat saksalaistutkijat, jotka kävivät läpi valtavan määrän synnytystilastoja eri puolilta maailmaa ja havaitsivat, että synnytykset näyttivät kasautuvan tietyille ajanjaksoille.

Ajanjaksot kuitenkin vaihtelevat eri puolilla maailmaa.
Arvoitus sai selityksensä, kun tutkijat laskivat synnytyksistä 9 kuukautta taaksepäin ja löysivät yhdistävän tekijän. He havaitsivat, että kun päivän valoisa aika on 12 tuntia ja lämpötila 10–21 astetta, hedelmöitymisen todennäköisyys oli kaksi kertaa suurempi kuin muina aikoina. Tutkijoiden mukaan ihmisen lisääntymisjärjestelmä saattaa toimia optimaalisesti näissä olosuhteissa.

Raha poikimaan

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset kokevat taloudelliset näkymänsä positiivisempana valoisana kuin pimeänä vuodenaikana. Olemme myös valmiimpia ottamaan taloudellisia riskejä keväällä ja kesällä kuin syksyllä tai talvella.

Kaamosväsymyksestä kärsivät ovat taloudellisissa asioissa erityisen turvallisuushakuisia ja välttävät kaikenlaista riskinottoa, mutta kevään tullen he ovat kuin muutkin ihmiset.

 

Vierailija

Kannattaa mittauttaa D-vitaminnitaso,niin tietää paljnko sitä pitää syödä.

Itse syön 200ug/päivä,lääkärin määräämänä.

Riittävä D-vitamiini vähentää kaamosmasennusta.

 

Ulkoile.

 

Riittävä on yleensä aikuiselle 100µg ja lapselle 50µg päivässä.

 

Laita makuuhuoneeseen valoaläpäisemättömät (kangasta myydään kangaskaupassa, jossa verhot myös maksua vastaan ommellaan) verhot, jotta on pimeää.

 

Hyvää yötä

Sisältö jatkuu mainoksen alla