Hyvällä mielellä ei voi olla ilman mielihyvähormoneita. Mutta niitä saa aina lisää, vaikka kosketuksesta, saunasta tai pururadalta. Kokeile, vaikutus voi muuttaa mielesi!

Mielihyvä on kemiaa. Mielihyvähormonit puuttuvat peliin aina kun meistä tuntuu mukavalta, jännittävältä tai taivaalliselta. Mutta jos pelkkä mielihyvä riittäisi tekemään meidät onnellisiksi, voisimme vain ottaa tupakan, panna palamaan ja olla onnellisia. Tupakka lisää dopamiinin määrää aivoissamme ja aiheuttaa mielihyvän tunteen – mutta tupakka ei tee onnelliseksi. Onnellisuuden tutkijat sanovat, että onni on muutakin kuin onnen tunnetta.

Mutta eivät mielihyvähormonitkaan tarjoa vain hetken viihdykettä, sillä pohjimmiltaan ne koettavat näyttää meille, mistä onnellisuus on tehty. Dopamiini ohjaa meitä kohti hyvää, serotoniin tasoittaa elämän myrskyjä ja oksitosiini liittää meidät muihin ihmisiin.
 

Nautintoa ja merkitystä


Aina kun teemme jotakin nautinnollista tai mieltä kiihottavaa, dopamiinihormoni on jollakin tavalla mukana. Kun ihmiset nykyään menevät konserttiin tai tanssimaan tai hyppäämään laskuvarjolla, he sanovat hakevansa vain dopamiiniannoksensa. Myös nautintoaineet tupakasta kokaiiniin vaikuttavat keskushermostoon dopamiinin kautta.

Viime vuosina on kuitenkin opittu, että dopamiini on paljon muutakin kuin mielihyvän tuottaja. Se on pikemminkin opettaja, joka näyttää mitä ihmisen kannattaa tehdä selviytyäkseen hengissä. Kun syömme tai rakastelemme, dopamiinitasomme nousevat ja tekevät näistä kokemuksista miellyttäviä. Kun koemme jotakin epämiellyttävää, dopamiini aktivoituu toisella tavalla, ja opimme välttämään näitä asioita.

Dopamiinin mielihyvää tuottava vaikutus ulottuu syvälle: koemme ensimmäisen dopamiinimyrskymme, kun katsomme vauvana äitimme hymyileviä kasvoja ja painaudumme vasten hänen lämmintä syliään.

Koska dopamiinin vaikutus lähtee syvältä, myös sen vaikutukset elämäämme voivat olla järisyttäviä. Se on aine, joka pitää meidät käynnissä. Kuorruttamalla hyvät asiat mielihyvällä, se suuntaa toimintaamme ja antaa niille merkityksen. Eläinkokeet vahvistavat tämän näkemyksen. Jos hiireltä tuhotaan dopamiinia tuhoavat aivosolut kokonaan, se menettää kiinnostuksensa kaikkeen. Se syö, jos sitä syötetään, mutta sillä ei ole motivaatiota syödä itse. 

Dopamiini aktivoituu myös silloin, kun koemme jotakin uutta. Emme kiinnitä huomiota huoneessa lentävään kärpäseen, mutta jos se hehkuu sinistä valoa, dopamiinijärjestelmämme käynnistyy välittömästi. Se pakottaa meidät ottamaan selvää, mikä tuo outo otus on. Samalla meitä kihelmöi ja jännittää, koska emme ole aikaisemmin nähneet sellaista. Ei liene sattumaa, että dopamiini on myös raajojemme liikkeiden keskeinen säätelijä. Kun olimme vielä metsästäjä-keräilijöitä ja halusimme saada jotakin, meidän oli käveltävä sen luokse.

Tutkimuksissa on myös havaittu, että  astrologiaan, ennustuksiin ja parapsykologiaan uskovilla on keskimäärin korkeammat dopamiinitasot kuin ei-uskovaisilla. Dopamiini on tavalla tai toisella aina mukana kun arvioimme ympäristössämme olevien asioiden ja ilmiöiden merkitystä. Jos dopamiinitasomme ovat valmiiksi korkeat, voimme kokea ympärillämme olevat asiat ehkä merkityksellisempinä kuin ne todellisuudessa ovat. Toisin sanoen, kun ”high-dopa” ihminen näkee tähdenlennon, hän ajattelee: ”Tuo oli merkki minulle.” Sen sijaan ”low-dopa” ihminen ajattelee vain, että ”kas, taivaalta tippui kivi”.

Lue lisää Hurahdus antaa voimaa


Ei pohjamutaa, ei huippuja

Parikymmentä vuotta sitten keskeisenä ”hyvän olon hormonina” pidettiin serotoniinia. Havaittiin että kun serotoniinin määrä aivoissa lisääntyi,  masennus lieveni tai  parani kokonaan. Syntyikin kokonaan uudenlainen masennuslääketyyppi mielialalääkkeet, jotka perustuvat juuri serotoniinihormonin pitoisuuden lisäämiseen aivoissa.

Nykyään tutkijat ovat kuitenkin melko yksimielisiä siitä, ettei serotoniinilla ole paljonkaan tekemistä varsinaisen mielihyvän kanssa. Päinvastoin kun mielihyvää tuottavat hermosolut esimerkiksi seksin aikana aktivoituvat, serotoniinin tuotanto lakkaa. Tämän vuoksi serotoniinin määrää lisäävät lääkkeet vaimentavat seksihaluja ja vaikeuttavat orgasmia.

Serotoniinilla on kuitenkin jotakin tekemistä onnellisuutemme kanssa. Sitä pidetään tasapainottavana välittäjäaineena: ”tyytyväisyyshormonina”. Serotoniini tasoittaa tunteidemme huippuja: aggressiota, pelkoa ja ahdistusta. Kun serotoniinin määrää lisätään esimerkiksi lääkkeillä, elämän laskut eivät tunnu niin syviltä, mistä on hyötyä masennuksen hoidossa. Haittapuolena on, etteivät nousutkaan ole silloin niin korkeita.

Serotoniini on stoalainen molekyyli: se valmistaa meitä ottamaan elämän vastaan sellaisena kuin se tulee.

Lue lisää Mielialalääkkeet auttavat masennukseen

Lisää hyvää tahtoa

Kolmas tärkeä mielihyvähormoni on oksitosiini. Sen tiedetään edistävän synnytystä, mutta sen määrä lisääntyy myös orgasmissa, kosketettaessa ja halaillessa.

Oksitosiinin terveysvaikutuksia on tutkittu eniten imettävillä äideillä, joilla oksitosiinin tasot ovat luontaisesti korkealla tasolla. Näiden tulosten perusteella imettävät äidit sietävät stressiä paremmin kuin ei-imettävät, ja heidän verenpaineensa, sykkeensä ja muut sydämen terveyden mittarit osoittavat terveempiä lukemia.

Kuten dopamiinin, oksitosiininkin vaikutukset ovat paljastuneet paljon kauaskantoisemmiksi kuin tähän asti on tiedetty. Nykyään oksitosiinia pidetään hormonina, joka tekee meistä sosiaalisia. Oksitosiinin tiedetään lisäävän myötätuntoa toisia ihmisiä kohtaan. Kun ihmisille annetaan oksitosiinia nenäsuihkeena, he kykenevät tulkitsemaan herkemmin millaisia tunteita ihmisten kasvonilmeet ilmaisevat. Myös autistit, joilla on suuria vaikeuksia tulkita ihmisten ilmeitä, hyötyvät oksitosiinista.

Oksitosiini on siis tietyssä mielessä ystävyyden ja hyvän tahdon hormoni. Vaatii paljon rakkautta, että jaksaa synnyttää lapsia  Jos oksitosiini auttaa siinä, miksi ei käyttäisi samaa molekyyliä siihen, että jaksaa rakastaa heitä vielä kun he ovat rasittavia teinejä. Ja koska elämme muukalaisten keskellä, miksi ei antaisi oksitosiinin helpottaa ystävyyttä myös heidän kanssaan.

Lue lisää Rakkaus saa aivotkin ihastumaan

Liiku ahdistus pois

Mielialahormonit siis vaikuttavat kunhan ne panee hyrisemään. Vaikutukset voivat perustua mielihyvähormoneiden aktivoitumiseen, yleiskunnon kohenemiseen ja stressin lieventymiseen. Kannattaa kokeilla!

Liikunnan mielialaa kohentava vaikutus on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Säännöllisesti liikkuvat ihmiset ovat vähemmän ahdistuneita ja sosiaalisempia kuin ne, jotka eivät harrasta liikuntaa.  Ihmiset, jotka harrastavat liikuntaa kolme kertaa viikossa, eivät myöskään ole niin vihaisia, kyynisiä ja epäluuloisia kuin sohvaperunat. Liikunnan masennusta ehkäisevä vaikutus on myös tunnettu.

Liikunan aiheuttama euforia on hieman toinen asia kuin mielihyvä. Sen taustalla ovat endorfiinit. Ne ovat ihmisen itsensä tuottamia opiaatteja, jotka sitoutuvat hermosoluissa samoihin kohtiin kuin esimerkiksi hasis tai marijuana, ja ne tuottavat euforisen olotilan. Endofiinien tarkoitus on auttaa ihmistä kestämään kipua ja rasitusta. Siksi niiden eritys lisääntyy erityisesti rasittavan liikunnan aikana.

Liikunta lisää myös stressinsietokykyä. Eläinkokeissa on havaittu, että säännöllinen rasittava liikunta aktivoi aivojen kantasolut tuottamaan uusia hermosoluja. Mikä ihmeellisintä, nämä hermosolut ovat lähes immuuneja stressin vaikutuksille.

Lue lisää Liiku oikein, nukut paremmin

Syö jotain hyvää

Yksinkertaisin tapa saada mielihyvähormonit hyrräämään on syödä jotakin hyvää. Kun jokin maistuu hyvältä, aivojen mielihyväradat aktivoituvat, ja syömisestä tulee hyvä olo.

Syömällä hankitussa hyvässä olossa on kuitenkin ongelmansa. Ensinnäkin hyvä olo kestää vain seuraavaan mielitekoon. Toiseksi uusi mieliteko tulee liian nopeasti. Jos ihminen syö stimuloidakseen mielihyvähormonien tuotantoa, hän tyydyttää aivojen eikä vatsan nälkää – ja kaloreita kertyy liikaa.

Mielihyväsyöminen on helppo erottaa oikeasta nälästä. Nälkä kehittyy asteittain, mutta mielihyväsyöminen jysähtää yhtäkkisesti. Mielihyväsyöjä haluaa aina jotakin hyvää, kuten pitsaa tai jäätelöä, mutta nälkäiselle kelpaavat monet ruoat. Mielihyvää tuottavien ruokien joukossa ei ole suklaan voittanutta. Suklaa nimittäin koukuttaa syöjänsä paljon monimutkaisemmin kuin jäätelö, pitsa tai muut mielihyväruoat. Suklaa myös lievittää ahdistusta. Tuoreessa tutkimuksessa koehenkilöt söivät 40 grammaa tummaa suklaata päivässä: stressi ja ahdistuneisuus laskivat pelkästään suklaata syömällä kahdessa viikossa.

Tulinen ruoka on yksinkertainen tapa nostattaa euforisia tunteita. Chili on siinä mielessä hassu mauste, ettei se maistu miltään. Sen maustamisominaisuudet perustuvat yksinomaan siihen, että se aiheuttaa suussa kipua. Kun suuhun sattuu, aivot vapauttavat endorfiineja kipua vaimentamaan – ja sivutuotteena saamme euforisen olon.

Lue lisää Piristy oikealla ruoalla

Kosketa ja halaa

Koskettaminen lisää oksitosiinin tuotantoa. Jos sinulla on pieni lapsi, koskettaminen on hyvin helppoa. Ota lapsi syliin ja anna oksitosiinin virrata.

Koskettaminen on helppoa myös, jos sinulla on rakastava puoliso. Halaa häntä. Ole lähellä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisillä, jotka eivät kaihda läheisyyttä, on korkeat oksitosiinitasot. Kunnon rutistus myös lievittää stressiä ja saa olon tuntumaan paremmalta.

Mielenkiintoista kyllä, oksitosiinin vapautuminen näyttää edellyttävän tunnesidettä. Esimerkiksi teho-osastolla olevien potilaiden hierominen ei nosta potilaan oksitosiinitasoja. Myös terveillä ihmisillä tehdyt tutkimukset hieronnan vaikutuksesta oksitosiinin vapautumiseen ovat tuottaneet ristiriitaisia tuloksia.

Vaikka kosketusta on kiva saada ilman seksiäkin, joskus se johtaa seksiin. Jos kosketus sinänsä riittää siihen, että oksitosiinin määrä kasvaa, orgasmissa se kasvaa vielä lisää. Orgasmin jälkeen oksitosiinitasot laskevat, mutta maidon eritystä ja imetystä vauhdittavan prolaktiinin määrä kasvaa. Prolaktiinin ajatellaan olevan orgasmia seuraavan raukean levollisuuden takana. Sen tehtävänä on ehkä jarruttaa hieman ylikierroksille tempoutunutta keskushermostoa.

Anna itsestäsi

Toisten auttaminen ei pelkästään tuota mielihyvää, vaan on myös hyväksi terveydelle. Tämän puolesta puhuu esimerkiksi melko tuore  amerikkalainen tutkimus, jossa seurattiin yli 1 500 vanhusta. Vanhuksista osa auttoi läheisiään tai osallistui vapaaehtoistyöhön, toinen ryhmä ei.  Viiden vuoden seurannassa havaittiin, että epäitsekkäillä sieluilla oli puolet pienempi riski kuolla tutkimusjakson aikana kuin itsekkäämmillä.

Samanlainen tulos on saatu teini-ikäisillä. Tässä amerikkalaistutkimuksessa vapaaehtoistyössä toimivat nuoret olivat onnellisempia kuin nuoret, jotka eivät auttaneet toisia. Mielihyvähakuisella toiminnalla, kuten alkoholin juomisella, ei ollut yhteyttä onnellisuuteen.

Epäitsekkyys näyttää olevan myös suorassa suhteessa ihmisten kokemaan onnellisuuteen. Esimerkiksi hiljattain julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin, miten ihmisten rahankäyttö lisäsi heidän onnellisuuttaan.

Rahankäyttö jaettiin kahteen luokkaan: henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen. Henkilökohtaista rahankäyttöä oli laskujen maksu ja itselle ostetut tavarat; sosiaalista taas toisille ostetut lahjat ja lahjoitukset hyväntekeväisyyteen. Ainoastaan sosiaalisella rahankäytöllä oli yhteys onnellisuuteen.

Epäitsekkään toiminnan suotuisien terveysvaikutusten uskotaan palautuvan osaksi sosiaalistavaan oksitosiinihormoniin.

Naura kylliksesi

Nauraminen on varma tapa saada hyvä olo ja nopein tapa lievittää stressiä. On mahdotonta olla samaan aikaan ahdistunut ja nauraa niin, että kyyneleet valuvat silmistä.

Stressin lievittämisen lisäksi nauraminen näyttää tehostavan immuunijärjestelmän toimintaa. Amerikkalaisessa tutkimuksessa ihmisiä nauratettiin huumorivideoiden ääressä. Heidän verinäytteensä osoittivat, että nauraminen lisäksi tiettyjen immuunisolujen määrää, ja niiden määrä pysyi koholla vielä kaksitoista tuntia nauramisen jälkeen.

Nauraminen on hyväksi myös verisuonten terveydelle. Osa tästä hyödystä tulee naurun stressiä lieventävästä vaikutuksesta. Stressi vahingoittaa verisuonten sisäseinämiä, jolloin niihin alkaa kerääntyä kolesteroliplakkia, ja aikaa myöten ne kovettuvat. Nauru rentouttaa valtimoiden seinämiä, mikä vähentää sydänkohtauksen riskiä.

Nauru tekee erityisen hyvää kipupotilaille, sillä kunnon käkätyksen jälkeen ihmisen kipukynnys nousee. Tämän on ajateltu liittyvän endorfiineihin, mutta tutkimukset  naurun vaikutuksesta endorfiinituotantoon ovat ristiriitaisia.

Japanilaisessa tutkimuksessa taas havaittiin, että kun tyypin 2 diabetesta sairastavat ihmiset katsoivat aterian jälkeen komediaelokuvaa, heidän verensokeria säätelevät geeninsä aktivoituivat. Näin ei käynyt kontrolliryhmän diabeetikoille, jotka joutuivat kuuntelemaan aterian jälkeen luennon diabeteksesta.

Monissa tutkimuksissa on myös havaittu, että huumorintajuiset ja usein nauravat ihmiset ovat terveempiä ja elävät pidempään kuin kylmäkiskoiset ihmiset. Tämä ei kuitenkaan välttämättä joudu pelkästään naurusta, vaan ylipäänsä positiivisesta elämänasenteesta.

Lue lisää Näin saat lisää iloa arkeen

Kaverin kanssa

Mikään ei nakerra kykyämme tuntea mielihyvää ja taistella stressiä vastaan yhtä paljon kuin yksinäisyys. Tällä ei tarkoiteta yksinoloa, josta monet jopa nauttivat, vaan tilannetta, jossa ihmisellä ei ole läheisiä. Yksinäiset ihmiset sairastavat enemmän ja elävät lyhyemmän elämän kuin ihmiset, joilla on edes jonkinlainen sosiaalinen piiri.

Viime vuosina yksinäisyyden ja terveyden suhdetta on opittu tarkastelemaan uudesta näkökulmasta. Olemme sosiaalinen laji, ja merkittävä osa aivotoiminnastamme on omistettu sosiaaliselle toiminnallemme. Aivomme siis valmistavat meidät sosiaalisuuteen ja edellyttävät, että ne saavat sosiaalista virikettä.

Tästä näkökulmasta yksinäisyys on ihmiselle epänormaali tila. Hän voi sietää sitä hetken, mutta jos tilanne pitkittyy, ongelmat alkavat. Aivot tulkitsevat uuden tilanteen vaarana tai uhkana, ja ihmisen stressijärjestelmä kytkeytyy päälle. Koska yksinäinen ihminen tuntee olevansa uhan alla, hän alkaa suhtautua ympäristöönsä epäillen – ja samalla ironisesti vain syventää omaa yksinäisyyttään.

Yksinäisyyden kierteelle kannattaa etsiä mahdollisimman nopeaa ratkaisua. Mene konserttiin, joulutapahtumaan tai vapaaehtoistyöhön; liity möhömahojen jalkapallojoukkueeseen tai nakkisormien ompelukerhoon; tai soita vanhalle ystävälle, joka muutti toiseen kaupunkiin kolmekymmentä vuotta sitten.
Jos ei ole oikeita läheisiä, tuntuu hyvältä olla edes ihmisten keskellä.

Anna tuoksujen rauhoittaa

Tuoksujen merkitystä terveydellemme on alettu tutkia vasta viime vuosina, vaikka ensimmäinen kokemuksemme maailmasta on äitimme maidon tuoksu. Kun synnymme, emme vielä näe kunnolla, mutta hakeudumme rinnalle tuoksun ohjaamana.

Tutkimuksissa on havaittu, että pelkkä oman äidin maidon tuoksu rauhoittaa vastasyntynyttä, vaikka äiti itse olisi poissa. Tutkimuksissa näiden lasten stressipiikki ei nouse, kun heitä pistetään neulalla kantapäähän. Sen sijaan vastasyntyneet, jotka eivät haista äitinsä maitoa, stressaantuvat kantapäätestistä. Ilmiö voi osin liittyä oksitosiiniin, jonka tiedetään lievittävän stressiä.

On todennäköistä, että suurin osa kukkien miellyttävistä tuoksuista toimii samoin, mutta vain muutamia on tutkittu. Eräs näistä on linalooli, jota on mintussa, sitrushedelmissä ja koivun lehdissä.  Japanilaisessa tutkimuksessa rottia pidettiin ensin stressaavissa olosuhteissa. Niiden immuunijärjestelmä kävi ylikierroksilla ja tuotti liikaa valkosoluja. Kun rottien annettiin haistella linaloolia, valkosolujen määrä palautui ennalleen ja ylikerroksilla käyvien stressigeenien toiminta normalisoitui.

Samanlaisia vaikutuksia stressattuihin rottiin on myös leikatun ruohon tuoksulla.

Tutkimuksissa on havaittu, että tuoksut vähentävät myös ihmisten kokemaa stressiä. Japanilaisessa tutkimuksessa sitrushedelmiä säännöllisesti haistelevien masennuspotilaiden mieliala kohosi siinä määrin, että he saattoivat vähentää lääkitystään.

Sauno olosi hyväksi

Saunaa voisi ajatella eräänlaisena kevätsimulaattorina. Siellä on lämmintä, ja kun löylyveteen lisää saunavastan tai koivunlehtihajustetta, päästään jo melko lähelle kevään tunnelmaa. Onko siis ihme, että niin monet rakastavat saunaa, varsinkin talven pimeydessä.

Saunalla on myös hormonaalisia vaikutuksia. Saunassa prolaktiinin tasot nousevat moninkertaisiksi, etenkin naisilla. Koska kyseessä on sama hormoni, joka tuo orgasmin jälkeen raukean olon ja vaimentaa sukupuoliviettiä, ei ole ihme, että useimpien mielestä sauna ja seksi eivät kuulu yhteen, mutta olon saa kyllä raukeaksi.

Saunominen lisää myös endorfiinien eritystä, mikä voi osaltaan edistää saunan aiheuttamaa euforista tunnelmaa.

Lue lisää Sauna hoitaa, treenaa ja kaunistaa

 

Mielihyvähormonien opit

  • Dopamiini näyttää, että onnelliseen elämään tarvitaan suunta. Meidän löydettävä hyvä ja elää niin, että tämä hyvä säilyy ympäristössämme.
  • Serotoniini muistuttaa, että onnellisuus on tasaista kulkua sen sijaan että tempoilemme mielihyvän aallonharjoilta murheen laaksoihin.
  • Oksitosiini osoittaa, että tarvitsemme ympärillemme heimon: omia läheisiä sekä muukalaisia, joista voi jonakin päivänä tulla läheisiä.
Vierailija

Hyvä mieli hormoneilla

Ihan paska kirjoitus, josta ei 20 vuotta ei-mitään-tunteneelle ollut mitään iloa. Halaaminen ei auta, en ole ikinä saanut orgasmia, seksistä aloin nauttia 40-vuotiaana vuosi sitten ja ainoa olotila, jolloin tunnen oloni naiselliseksi on kun olen raskaana, silti sain lapset kun en edes nauttinut seksistä ja nyt en enää jaksa tehdä lapsia, jotta saisin nauttia raskausajan hormoneista. Liikunnasta olen aina saanut vain huonon olon, myös rauhallisesta. Se on minusta yksinkertaisesti tappavan tylsää...
Lue kommentti
Vierailija

Hyvä mieli hormoneilla

Vierailija 6.1 Miten ihmeessä kukaan voi ajatella noi. Eihän nyt kaikesta pidä pitää, mutta luulisi nyt jokaisella olevan jotain mistä saa hyvääolo, onnistumisen tunnetta tai että kokee tarpeellisuutta. Pitäisikö mieluummin koittaa ajatella missä on onnistunut kuin missä epäonnistuu. Elämä on matka ja matkan varrella sattuu ja tapahtuu. Toisille enemmän ja toisille vähemmän. Lähes kaikesta voi löytää hyvää jos vastus ei ole kohtuuton. Lapsen saamisen jälkeen alkaa se tärkein matka, ja sillä...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Asennesiivous tekee elämästä kukoistavampaa, neuvoo valmentaja ja improvisaattori Tuomas Mikkonen.

1. Leiki ja innostu

Tee tänään ainakin vartin ajan sitä, mikä innostaa ja missä olet parhaimmillasi. Ihanteellisia olosuhteita ei ehkä tule koskaan: puuttuu sopiva hetki tai rahaa, tai joku ilmestyy muistuttamaan aiemmista epäonnistumisista. Ole kuin historiaa tai ankeuttajia ei olisi. Jos pystyt kaikesta huolimatta nauttimaan puuhasta, sinulla menee hyvin. Anna kukoistuksen tuntua huomennakin.

2. Helli ja auta

Vältä kohtaamisia, jotka tekevät sinut huolista sairaaksi, jopa voimattomaksi. Kun maailman epäreiluus ja sosiaalisen median ahdistuneisuus vyöryvät päälle, vetäydy tynnyriin. Keskity sitten hellimään ja huolehtimaan heikommista. Voisitko auttaa jotakuta lastenhoidossa tai lähiseudun vanhuksia? Hyvän tekeminen lisää kukoistamista. Pessimismi sen sijaan passivoi.

3. Toimi ja rauhoitu

Sopiva määrä intohimoa innostaa kohti tavoitetta, mutta pakkotahtisuus stressaa. Luovu ajatuksesta, että olet korvaamaton. Myös liian leppoisa elämä ahdistaa, jos tuntuu, ettei omalla työllä tai olemassaololla ole merkitystä. Näiden välitilassa voi tavoittaa kukoistuksen, tunteen rauhasta, voimasta ja onnesta. Tärkeää on tasapaino tekemisen ja tekemättömyyden välillä.

Tuomas Mikkosen ajatuksista enemmän hänen kirjassaan 100 tapaa uudistua ja kukoistaa, Docendo 2018.

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun puoliso sairastuu tai vammautuu, kyseessä on iso kriisi. Arki muuttuu, sairastunut oireilee ja talous temppuilee. Kaikki pyörii sairauden ympärillä.

Miten ihmeessä terve puoliso jaksaa?

Se on kysymys, jota juuri kukaan ei muista kysyä. Olettamus on, että hän jaksaa, mutta kuinka kauan?

– Alkuun terve puoliso jaksaakin tsempata. Mutta jos tilanne jatkuu pitkään tai uusiutuu,  voimat vähenevät. Moni pari jää liian yksin, toteaa Liisa Välilä, Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja ja psykoterapeutti.

Liisa Välilä tietää, mistä puhuu, sillä hän on pitkään taistellut puolisonsa Juhan erilaisten sairauksien keskellä.

– Kunpa joku kysyisi, miten terve puoliso jaksaa, Liisa Välilä summaa sekä omaa että kanssasiskojen kokemusta.

– Aina kysytään sairaan vointia, mutta terveen voimia harvoin tiedustellaan.

– Suomessa sairaus kyllä hoidetaan, mutta henkinen puoli jää valitettavasti usein huoltamatta, Välilä toteaa.

Tämän vuoksi Parisuhdekeskus Kataja on käynnistänyt laajan yhteistyön eri potilasjärjestöjen kanssa. Heillä on meneillään hanke Kun puoliso sairastuu, jossa koulutetaan ja kannustetaan terveydenhuollon ammattilaisia huomaamaan parisuhde ja perhe.

– Teetimme aiheesta myös kyselyn. Tuloksen voi  summata juuri tuohon toiveeseen: ”Kunpa joku kysyisi, miten siellä kotona menee!” Välilä jatkaa.

Miten suhteessa on puhuttu?

Liisa Välilä ymmärtää hyvin, että akuutin sairauden tullen voimat menevät arjesta selviämiseen. Silti puhuminen ja omien tunteiden tunnistaminen olisi paras lääke yhteyden säilyttämiseen.

– Sairastumistilanteessa korostuu, millainen on ollut pariskunnan puhumisen kulttuuri. Kaikille puhuminen ei ole yhtä luontevaa. Jos puhuminen on vaikeaa, asiantuntijan avusta olisi hyötyä.

– Lääkäreidenkin olisi hyvä kysyä, mikä on henkinen vointi ja mikä kannattelee.

Eri sairaudet tuovat erilaiset tunteet pintaan. Monissa tilanteissa sairastuneen toimintakyky saattaa muuttua, seksuaalisuus vähentyä ja mieliala vaihtelee. Voimat menevät sairauden kanssa kamppailuun.

– Täysin ymmärrettävää on, ettei sairastunut ihminen näe itseään realistisesti. Harva hoksaa olevansa hankala tai kiukkuinen kumppani, josta on vaivaa. Tästäkin olisi hyvä avoimesti puhua, Välilä sanoo.

Terve parisuhde perustuu vastavuoroisuuteen. Oleellista on edelleen muistaa kysyä, mikä antaa toisella kokemuksen rakastetuksi tulemisesta.

– Sitoutuminen ja rakkaus kantavat toivottavasti  vaikeassakin tilanteessa. Kannattaakin miettiä, mitä vielä voimme tehdä yhdessä  näillä mahdollisuuksi Ja kannattaa myös  etsiä ammattiapua suhteen tueksi.

Hyödyksi olisi myös sen keskusteleminen, onko pariskunta naimisissa sairauden kanssa vai toistensa kanssa. Eletäänkö elämää vain sairauden ehdoilla? Vaatiiko sairas osapuoli, että toinenkin luopuu elämästään?

– Paljon riippuu siitä, millaista perinnettä itse kantaa. Ääriesimerkki ovat huolenkantajat, ehkä useimmiten naiset, jotka kokevat, että sairastuneelle on omistauduttava ja luovuttava kaikesta muusta.

Muista hoitaa myös itseäsi

Joskus käy myös niin, että sairastunut osapuoli tulee hyvin mustasukkaiseksi. Kun hän ei pääse minnekään, toinenkaan ei saa nauttia elämästä.

– Tai saattaahan sairastunut ihminen joskus vaipua itsesääliin ja kokea olevansa uhri, jonka elämä on ohi.

Liisa Väliä muistuttaa, että harva on alun perin mennyt naimisiin sairauden kanssa. Koska kyseessä on uusi tilanne, myös pelisäännöt on syytä päivittää.

Jos terve osapuoli luopuu oman itsensä hoitamisesta, vaarana on uupuminen. Tuolloin ollaan tilanteessa, että raikasta happea ja uutta virtaa suhteeseen ei tule mistään.

– Terveen puolison kannattaa miettiä, miten hän tankkaa itseään. Liian usein käy niin, että pariskunta sinnittelee äärirajoille asti. Avuntarve uskalletaan tuoda esiin vasta romahtamispisteessä.

Siksi hyvässä vaiheessa ja terveenä ollessa kannattaisi keskustella tulevista haasteista: Jos jompikumpi sairastuu, mitä toiselta toivotaan?  Saako puoliso viedä intervallishoitoon, vaikka hän vastustelisi? Mitä toiselta toivoo sairauden tullen. Hoitotahtokin selkeyttää tilannetta.

Asiantuntijana toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Liisa Välilä Parisuhdekeskus Kataja ry:stä. Lisätietoa hankkeesta Kun puoliso sairastuu.

Lue lisää Hyvä terveys 5/18, jossa on muotoilija Päivi Rintaniemen ja insinööri Markku Rintaniemen tarina, kun Markku sairastui vaikeahoitoiseen glaukoomaan. Tilaajana voit lukea koko lehden maksutta digilehdet.fi-palvelusta.