Kun ihminen on menettämässä elämänsä ja saakin sen sitten takaisin, mielen täyttää kiitollisuus. Iloa saattaa kuitenkin seurata masennus.
Suurta lääketieteellistä toimenpidettä voi helpotuksen sijaan seuratakin masennus. Ihminen jää pohtimaan, mistä mylläkästä hän on oikein selvinnyt. Tässä vaiheessa omaisten liian railakkaat ilon ilmaisut voivat potilaasta tuntua ylimitoitetuilta. Parasta tukea on kuunnella.
Viikkojen tiedottomuudesta heräävän on myös tärkeä tietää, mitä ”pimeän tunnelin” aikana tapahtui ja miksi. Ihminenhän on joutunut luovuttumaan täydellisesti kontrollin itsestään muille, hän on ollut sananmukaisesti toisten armoilla. Läheisten ja henkilökunnan tehtävä on selvittää potilaalle hienovaraisesti mennyt hämärä aika ja tämänhetkinen tilanne. Kun ihminen alkaa hahmottaa, mitä kaikkea hänelle on tehty ja missä nyt mennään, hän voi paremmin rauhoittua.
Elimemme ovat osa identiteettiä, sisäinen varustuksemme ja omiamme. Siksi niihin kajoaminen voi tuntua järisyttävältä. Siirtoelimen saaja myös ehkä miettii, mitä tapahtui luovuttajalle. Hän tuntee kiitollisuutta, mutta saattaa tuntea myös syyllisyyttä. Näistäkin tunteista on oltava lupa puhua.
Järkyttävän elämän muutoksen läpi käynyt kantaa huolta tulevaisuudesta. Kuntoutuminen voi tuntua liian hitaalta, siksi läheisten on hyvä rauhoittaa häntä: Nyt eletään tätä päivää, sinä toivut kyllä, mutta nyt sinun on lupa olla potilas ja ottaa vastaan hoitoa. Toipilaan tehtävä on pitää huolta itsestä ja antaa muitten pitää huolta.
Kriisin jälkeen ihminen laatii usein uuden arvojärjestyksen elämäänsä. Hänelle voi olla järkyttävää nähdä, ketkä ystävistä pysyvät rinnalla ja ketkä kaikkoavat. Uusi elämäntilanne saattaa kutsua paikalle myös uusia ystäviä!
Omaiselle
- Älä hylkää, ole läsnä, anna toipua rauhassa.
- Kerro, mitä tapahtui, pidä rakkaasi ajan tasalla.
- Korosta, että nyt on aika levätä.
- Tuo sairaalaan rakkaita esineitä, jotka muistuttavat kotiin palaamisesta ja tervehtymisestä.
- Ota vastaan muitten myötätunto.
- Seuraa potilaan pyyntöjä. Jos hän haluaa, voit rajoittaa vieraitten hienotunteisesti.
- Jos lapset haluavat katsomaan sairaalaan - jopa teholle - ota heidät mukaan. Selvitä kuitenkin etukäteen, millainen on tilanne. Pohdi myös jälkikäteen yhdessä lasten kanssa ja vastaa heidän kysymyksiinsä. Mieti mitä itse jaksat.
Potilaalle
- Ole rauhassa potilas. Hoitajat hoitavat ja sinä ansaitset sen.
- Osaa olla myös toipilas. Muista, toipuminen käy hitaasti mutta joka päivä solut tekevät työtään, sinä parannut ainakin osittain, sinä olet hengissä.
- Nyt on sinun aikasi levätä. Muista, kaikki meistä, jotka elävät tarpeeksi pitkään, ovat jossain elämänsä vaiheessa riippuvaisia muista.
- Yritä ottaa päivä kerrallaan.
Lue lisää kriisistä selviytymisestä
