Tutkimusten mukaan musiikki hoitaa niin aivoja kuin sydäntä. Ja tehokkainta lääkettä on se musa, josta eniten pidät.

Tunti musiikkia potilaan oman maun mukaan joka päivä kahden kuukauden ajan, lääkäri kirjoittaa reseptilomakkeelle. Musaresepti voi pian olla totta, sillä näyttöä musiikin tervehdyttävistä vaikutuksista kertyy kiivasta tahtia.

Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen sekä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan pilottitutkimus osoitti, että musiikin kuuntelu edistää toipumista aivohalvauksesta. Kielellinen muisti ja tarkkaavaisuus elpyi paremmin niillä potilailla, jotka nautiskelivat päivittäin annoksen itse valitsemaansa musiikkia.

Lisää todisteita musiikin kuntouttavista vaikutuksista julkaisivat äskettäin myös Lontoon Imperial Collegen tutkijat. He havaitsivat musiikin petraavan aivohalvauksen vioittamaa hahmotuskykyä.

Dosentti Minna Huotilainen Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä toivoo, että musiikista tulisi arkipäivää kaikkien aivohalvauspotilaiden hoidossa.

– Musiikki ei ole vain kivaa ajankulua, vaan se pitää hermosolut hereillä ja pistää potkua niiden uudelleenjärjestäytymiseen aivoinfarktin jälkeen, Huotilainen painottaa.

Menee ytimiin

Aivokuvaukset ovat paljastaneet, että pääkoppamme reagoi musiikkiin hämmästyttävän voimakkaasti. Sävelet pistävät vipinää aivoalueille, jotka säätelevät vireyttä, huomiokykyä, käsitteellistä ajattelua, muistia, tunteita sekä liikkeitä.

– Vaikutusten laajuus on yllättänyt meidät aivotutkijatkin, Huotilainen kertoo.

Väkevimmin meitä näyttää ravistelevan sellainen musiikki, josta eniten pidämme – olipa se sitten klassista, rockia, räppiä tai jotakin ihan muuta.

Kanadalaisen McGill-yliopiston tutkijat saivat selville, että mielimusiikki käynnistää aivojen palkitsemisjärjestelmän – sen saman, joka tekee ruoasta ja seksistäkin nautinnollista. Magneettikuvaus näytti, että suosikkisävelmät sytyttävät muun muassa accumbens-tumakkeen, joka erittää mielihyvähormonia dopamiinia.

– Lempimusiikki aktivoi aivojen syviä rakenteita, joiden reagoimiseen tarvitaan yleensä jokin erittäin voimakas pelkoa tai mielihyvää tuottava ärsyke. Ja musiikki tekee saman ikään kuin tuosta vaan, Huotilainen sanoo.

Sydän tykkää

Marylandin yliopiston tutkijoiden mukaan mielimusa tekee hyvää myös sydämelle ja verenkierrolle. Se sai koehenkilöiden verisuonten seinämät laajenemaan, mikä vauhditti veren virtausta.

– Musiikki virittää voimakkaasti niin mieltä kuin kehoa, psykologi ja musiikin tohtori, läänintaiteilija Ava Numminen vahvistaa.

Iskevä ja energinen musiikki valpastaa ja laukaisee ”taistele tai pakene” -reaktion: hengitys ja syke tihenee ja vereen purskahtaa adrenaliinia.

– Tämä näkyy siten, että nykyään joka tuutista tauotta tursuava musiikki voi piiskata elimistömme jopa ylivirittyneeseen tilaan. Yliannosteltuna musiikki muuttuu hälyksi.

Toisaalta musiikki voi rauhoittaa, hidastaa sykettä, madaltaa verenpainetta sekä vähentää stressihormoni kortisolin määrää veressä. Hyvä esimerkki tästä on tuutulaulu, jolla vanhempi tyynnyttää lapsensa uneen.

Silta muistoihin

Monissa tutkimuksissa on todettu, että mielimusiikin soiminen rentouttaa leikkauspotilaita ja synnyttäjiä, ja vähentää samalla kipulääkkeiden tarvetta. Musiikilla on onnistuttu rauhoittelemaan myös aggressiivisia lapsia sekä levottomia dementikkoja.

Yhdysvaltalaistutkija Linda Gerdner huomasi, että musiikki, joka on ollut rakasta Alzheimer-potilaalle ennen sairastumista, rauhoittaa tämän oloa myöhemminkin. Vertailu osoitti, että mielimusiikki hillitsee muistamattomalla hämmennyksen aiheuttamaa kiihtyneisyyttä paremmin kuin perinteinen rentoutusmusiikki.

– Musiikki on silta kadonneisiin muistoihin, sillä se aktivoi niihin taltioituneet tunteet. Näin musiikilla voidaan kohentaa muistisairaan turvallisuuden tunnetta ja luottamusta, Numminen selittää.

Hän on mukana tutkimuksessa, jossa kehitetään musiikkiin pohjautuvaa kuntoutusohjelmaa muistisairaille.
Koska musiikki ei kaipaa sanoja toimiakseen, sitä käytetään myös monenlaisissa psyyken terapioissa. Sen avulla voi ilmaista ja käsitellä vaikeitakin tunteita ja kokemuksia tai saada kontakti esimerkiksi vaikeavammaiseen lapseen.

Masennus kalpenee

Musiikki näyttää karkottavan myös masennusta. Suomalaisten aivoinfarktitutkimus muun muassa paljasti, että musiikkia kuuntelevilla toipilailla oli vähemmän masennusoireita kuin muilla.

Alustavien tulosten perusteella aktiivinen musiikkiterapia tasapainottaa depressiosta kärsivien aivotoimintaa.

– Ei voi sanoa, että jokainen masentunut parantuisi musiikkiterapialla. Sen sijaan voin tutkimuksemme nojalla todeta, että joidenkin masentuneiden tilaa se kohentaa jopa dramaattisesti, professori Jaakko Erkkilä Jyväskylän yliopistosta summaa.

– Niin ja haluan korostaa, etteivät tutkimukseemme osallistuneet ole mitään muusikkoja. Musiikkiterapia ei vaadi minkäänlaista soittotaitoa onnistuakseen.

Ilahduttavinta musiikissa onkin se, että kuka tahansa voi hoitaa sillä itseään. Musiikkikasvattaja Suvi Saarikallio Jyväskylän yliopistosta totesi väitöstutkimuksessaan, että eritoten nuoret ovat mestareita säätelemään musiikin avulla mielialaansa.

– Eikä pidä unohtaa musiikin sosiaalista ulottuvuutta, Ava Numminen muistuttaa.

– Musisointi ja laulaminen lisää vuorovaikutusta ihmisten välillä, mikä puolestaan on omiaan parantamaan hyvinvointia.

Nummisen mukaan moni ei kuitenkaan uskalla laulaa, koska luulee, ettei osaa. Omassa väitöskirjassaan hän kuitenkin todisti, että oikeasti sävelkuuro on vain ani harva.

– En väitä, että jokaisesta voi tulla Karita Mattila tai Jari Sillanpää, mutta jokainen meistä voi kehittää ääntään, laulaa ilmoille surujaan ja ilojaan tai päästä nauttimaan yhdessä laulamisen riemusta.

Kun kuuntelet musiikkia

  • mieliala kohenee
  • stressi lievittyy
  • olo piristyy tai tyyntyy
  • keskittymiskyky paranee
  • sosiaaliset siteet vahvistuvat

 
Mielimusiikki hoitaa

  • aivohalvausta
  • verenpainetta
  • muistisairautta
  • kipua
  • ahdistuneisuutta
  • masennusta
  • yksinäisyyttä
Vierailija

Musiikki tehoaa kuin lääke

Handsupmusiikki (harddance ja hardstyle) on masennuslääkkeeni! Ilman sitä olisin vakavasti masentunut ja ahdistunut, nyt oireet ovat vain lieviä ajoittain, usein vähäisiä. Eli masennus on nyt kaksisuuntainen masennus! Tarkoittaa siis sitä että handsup lääkitti minut niin, että mielin elämääni jopa mukavaksi ja masennus voimakkaana tulee vaan harvoina päivinä kuukaudessa. Muulloin se musiikki käytännössä poistaa kaikki ajatukset, jotka masennuksen ovat aina laukaisseet tyypillisesti. Pikkuhiljaa...
Lue kommentti
Vierailija

Musiikki tehoaa kuin lääke

Toi artikkeli kertoo aika paljon,mutta ottaisin kylla mukaan hieman lisaa joka toisaalta voi johtua oman itseni olemuksesta......kun haluan ilmaista jollekin kuka olen ihmisena ja paastakseni tilanteesta lyhyesti sanomalla,niin yleensa ilmaisen etta olen 10 miesta yhdessa miehessa......musiikkimaailmani on aivan sama,minulla on valtavan laaja mielimusiikki valikoima,oikeastaan anoa musiikki josta en pida on heavy.....mutta sitten tulee se vaihelevuus sisaan,jokainen eri tunnetila vaatii eri...
Lue kommentti

Kirjailija Kati Tervon uusin kirja sai innoituksen oman suvun vaietusta salaisuudesta.

"Neljäs kirjani Iltalaulaja (Otava 2017) kertoo taiteilija Ellen Thesleffistä ja maalaistyttö Taimista, joka haluaisi myös osata taiteilla, mutta taustansa vuoksi ei voi.

Löysin romaanin aiheen peratessani tätini kuolinpesää. Tätini ihaili Thesleffiä ja olisi tahtonut taiteilijaksi, mutta perhe vaati häntä opiskelemaan kunnon ammatin. Täti sairastui skitsofreniaan alle kolmikymppisenä.

Psyykkinen sairaus oli tabu. Sitä hävettiin perheessäni. En vielä 11-vuotiaanakaan tiennyt, että mummulassa seinänvieruksia pitkin hiljaa kulkeva ihminen on tätini. Hän oli laitoshoidossa lukuisia kertoja, mutta välillä oli myös parempia jaksoja. Minulla on tädistä myös valoisia muistoja, kun syömme yhdessä ja nauramme.

Harrastin itsekin kuvataiteita nuorena, kunnes isä sanoi, että nyt on taiteilut taiteiltu. Oli mentävä töihin. Katkera en ole, sillä työelämän opit ovat olleet hyväksi ja opettaneet vastuunottoa elämästä.

Nykyään minulla on työhuone kirjailijatalo Villa Kivessä. On mahtavaa, kun on paikka, minne voi mennä ja vetää oven kiinni. Ennen kirjoitin kotona, missä mieheni työskentelee ja poikani soittaa sähkökitaraa.

Näin on parempi, sillä kestän hälinää huonosti. En juurikaan katso telkkaria, sillä korvani väsyvät tv:n ääniin ja maailman melskeisiin. Jari hemmottelee minua kotona niin, että jalkapalloa katsoessaan hän laittaa kuulokkeet korville, jotta minun ei tarvitse kuunnella urheiluselostuksia.”

Lue lisää Kati Tervon terveystunnustuksia Hyvä terveys 12/2017. Tilaajana voit luke lehden ilmaiseksi digilehdet.fi-palvelusta.

Näyttelijä Outi Mäenpää on oppinut paljon uusperheen haasteista. Enää hän ei etsisi kiihkeästi ratkaisuja. Molempia puolisoita tyydyttävää ratkaisua ei aina ole.


Näyttelijä Outi Mäenpää, 55, kertoo, kuinka hän yritti toisen aviomiehensä kanssa tehdä uusperheestä ydinperhettä.

–Selviydyimme muutaman vuoden hyvin ottaen huomioon, että naimisiin mennessä perheeseen kuuluivat neljä teini-iän kynnyksellä olevaa poikaani ja miehen kaksi isompaa lasta sekä hänen kaksivuotiaat kaksosensa, sanoo Mäenpää.

Erosta on nyt kaksi vuotta.

–Rakastuminen lienee jonkinlainen aivojen häiriötila, näin aivotutkijat sanovat. Ilman yhteistä osoitetta meidän olisi kuitenkin ollut melko mahdotonta edes tavata. Yritimme saada arjen kaikkine uusperhesäätöineen toimimaan, mutta se ei onnistunut.

Jos Mäenpää nyt lähtisi samaan kuvioon, hän ottaisi vastaan tulevat haasteet iisimmin. Ei yrittäisi niin kovasti ratkaista vaativia tilanteita, sillä ehkä niihin ei edes ole ratkaisua.

–Pitäisi vain osata nähdä, kuinka aika auttaa ja tilanne pian muuttuu. Jo vuoden kuluttua arki on toisenlaista, kun lapset ovat isompia, Mäenpää toteaa.

Parisuhteesta hän oppi muun muassa, että on turha yrittää pelastaa toista hänen omilta kipuiluiltaan. Vasta jos puoliso pyytää apua, sitä voi yrittää tarjota.

–En yrittäisi operoida toista, en opettaa, en puuttua vaan keskittyisin itseeni ja omaan kehitykseeni. Omat tarpeensa on muistettava sanoittaa toiselle. Ei hän voi niitä muuten tietää.

Mäenpää sanoo olevansa ehdottomasti parisuhdeihminen. Niinpä hän voisi hyvinkin mennä naimisiin kolmannen kerran. Jos hän tekisi toiveittensa parisuhteesta aarrekartan, hän olisi siinä mukana itsekin.

 –Olisin aarrekartassa mukana iloisena siitä, että olen ymmärtänyt, miten minun nimenomaan ei kannata parisuhteessa toimia.

Lue lisää Outi Mäenpään hyvän olon oivalluksista: Hyvä terveys 12/2017. Tilaajana voit lukea koko lehden ilmaiseksi digilehdet.fi-palvelusta.