Tutkimusten mukaan musiikki hoitaa niin aivoja kuin sydäntä. Ja tehokkainta lääkettä on se musa, josta eniten pidät.

Tunti musiikkia potilaan oman maun mukaan joka päivä kahden kuukauden ajan, lääkäri kirjoittaa reseptilomakkeelle. Musaresepti voi pian olla totta, sillä näyttöä musiikin tervehdyttävistä vaikutuksista kertyy kiivasta tahtia.

Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen sekä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan pilottitutkimus osoitti, että musiikin kuuntelu edistää toipumista aivohalvauksesta. Kielellinen muisti ja tarkkaavaisuus elpyi paremmin niillä potilailla, jotka nautiskelivat päivittäin annoksen itse valitsemaansa musiikkia.

Lisää todisteita musiikin kuntouttavista vaikutuksista julkaisivat äskettäin myös Lontoon Imperial Collegen tutkijat. He havaitsivat musiikin petraavan aivohalvauksen vioittamaa hahmotuskykyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Dosentti Minna Huotilainen Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä toivoo, että musiikista tulisi arkipäivää kaikkien aivohalvauspotilaiden hoidossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Musiikki ei ole vain kivaa ajankulua, vaan se pitää hermosolut hereillä ja pistää potkua niiden uudelleenjärjestäytymiseen aivoinfarktin jälkeen, Huotilainen painottaa.

Menee ytimiin

Aivokuvaukset ovat paljastaneet, että pääkoppamme reagoi musiikkiin hämmästyttävän voimakkaasti. Sävelet pistävät vipinää aivoalueille, jotka säätelevät vireyttä, huomiokykyä, käsitteellistä ajattelua, muistia, tunteita sekä liikkeitä.

– Vaikutusten laajuus on yllättänyt meidät aivotutkijatkin, Huotilainen kertoo.

Väkevimmin meitä näyttää ravistelevan sellainen musiikki, josta eniten pidämme – olipa se sitten klassista, rockia, räppiä tai jotakin ihan muuta.

Kanadalaisen McGill-yliopiston tutkijat saivat selville, että mielimusiikki käynnistää aivojen palkitsemisjärjestelmän – sen saman, joka tekee ruoasta ja seksistäkin nautinnollista. Magneettikuvaus näytti, että suosikkisävelmät sytyttävät muun muassa accumbens-tumakkeen, joka erittää mielihyvähormonia dopamiinia.

– Lempimusiikki aktivoi aivojen syviä rakenteita, joiden reagoimiseen tarvitaan yleensä jokin erittäin voimakas pelkoa tai mielihyvää tuottava ärsyke. Ja musiikki tekee saman ikään kuin tuosta vaan, Huotilainen sanoo.

Sydän tykkää

Marylandin yliopiston tutkijoiden mukaan mielimusa tekee hyvää myös sydämelle ja verenkierrolle. Se sai koehenkilöiden verisuonten seinämät laajenemaan, mikä vauhditti veren virtausta.

– Musiikki virittää voimakkaasti niin mieltä kuin kehoa, psykologi ja musiikin tohtori, läänintaiteilija Ava Numminen vahvistaa.

Iskevä ja energinen musiikki valpastaa ja laukaisee ”taistele tai pakene” -reaktion: hengitys ja syke tihenee ja vereen purskahtaa adrenaliinia.

– Tämä näkyy siten, että nykyään joka tuutista tauotta tursuava musiikki voi piiskata elimistömme jopa ylivirittyneeseen tilaan. Yliannosteltuna musiikki muuttuu hälyksi.

Toisaalta musiikki voi rauhoittaa, hidastaa sykettä, madaltaa verenpainetta sekä vähentää stressihormoni kortisolin määrää veressä. Hyvä esimerkki tästä on tuutulaulu, jolla vanhempi tyynnyttää lapsensa uneen.

Silta muistoihin

Monissa tutkimuksissa on todettu, että mielimusiikin soiminen rentouttaa leikkauspotilaita ja synnyttäjiä, ja vähentää samalla kipulääkkeiden tarvetta. Musiikilla on onnistuttu rauhoittelemaan myös aggressiivisia lapsia sekä levottomia dementikkoja.

Yhdysvaltalaistutkija Linda Gerdner huomasi, että musiikki, joka on ollut rakasta Alzheimer-potilaalle ennen sairastumista, rauhoittaa tämän oloa myöhemminkin. Vertailu osoitti, että mielimusiikki hillitsee muistamattomalla hämmennyksen aiheuttamaa kiihtyneisyyttä paremmin kuin perinteinen rentoutusmusiikki.

– Musiikki on silta kadonneisiin muistoihin, sillä se aktivoi niihin taltioituneet tunteet. Näin musiikilla voidaan kohentaa muistisairaan turvallisuuden tunnetta ja luottamusta, Numminen selittää.

Hän on mukana tutkimuksessa, jossa kehitetään musiikkiin pohjautuvaa kuntoutusohjelmaa muistisairaille.
Koska musiikki ei kaipaa sanoja toimiakseen, sitä käytetään myös monenlaisissa psyyken terapioissa. Sen avulla voi ilmaista ja käsitellä vaikeitakin tunteita ja kokemuksia tai saada kontakti esimerkiksi vaikeavammaiseen lapseen.

Masennus helpottuu

Musiikki näyttää karkottavan myös masennusta. Suomalaisten aivoinfarktitutkimus muun muassa paljasti, että musiikkia kuuntelevilla toipilailla oli vähemmän masennusoireita kuin muilla.

Alustavien tulosten perusteella aktiivinen musiikkiterapia tasapainottaa depressiosta kärsivien aivotoimintaa.

– Ei voi sanoa, että jokainen masentunut parantuisi musiikkiterapialla. Sen sijaan voin tutkimuksemme nojalla todeta, että joidenkin masentuneiden tilaa se kohentaa jopa dramaattisesti, professori Jaakko Erkkilä Jyväskylän yliopistosta summaa.

– Niin ja haluan korostaa, etteivät tutkimukseemme osallistuneet ole mitään muusikkoja. Musiikkiterapia ei vaadi minkäänlaista soittotaitoa onnistuakseen.

Ilahduttavinta musiikissa onkin se, että kuka tahansa voi hoitaa sillä itseään. Musiikkikasvattaja Suvi Saarikallio Jyväskylän yliopistosta totesi väitöstutkimuksessaan, että eritoten nuoret ovat mestareita säätelemään musiikin avulla mielialaansa.

– Eikä pidä unohtaa musiikin sosiaalista ulottuvuutta, Ava Numminen muistuttaa.

– Musisointi ja laulaminen lisää vuorovaikutusta ihmisten välillä, mikä puolestaan on omiaan parantamaan hyvinvointia.

Nummisen mukaan moni ei kuitenkaan uskalla laulaa, koska luulee, ettei osaa. Omassa väitöskirjassaan hän kuitenkin todisti, että oikeasti sävelkuuro on vain ani harva.

– En väitä, että jokaisesta voi tulla Karita Mattila tai Jari Sillanpää, mutta jokainen meistä voi kehittää ääntään, laulaa ilmoille surujaan ja ilojaan tai päästä nauttimaan yhdessä laulamisen riemusta.

Kun kuuntelet musiikkia

  • mieliala kohenee
  • stressi lievittyy
  • olo piristyy tai tyyntyy
  • keskittymiskyky paranee
  • sosiaaliset siteet vahvistuvat

 
Mielimusiikki hoitaa

  • aivohalvausta
  • verenpainetta
  • muistisairautta
  • kipua
  • ahdistuneisuutta
  • masennusta
  • yksinäisyyttä

Handsupmusiikki (harddance ja hardstyle) on masennuslääkkeeni! Ilman sitä olisin vakavasti masentunut ja ahdistunut, nyt oireet ovat vain lieviä ajoittain, usein vähäisiä. Eli masennus on nyt kaksisuuntainen masennus! Tarkoittaa siis sitä että handsup lääkitti minut niin, että mielin elämääni jopa mukavaksi ja masennus voimakkaana tulee vaan harvoina päivinä kuukaudessa. Muulloin se musiikki käytännössä poistaa kaikki ajatukset, jotka masennuksen ovat aina laukaisseet tyypillisesti. Pikkuhiljaa noustaan vielä! / Jyri

Toi artikkeli kertoo aika paljon,mutta ottaisin kylla mukaan hieman lisaa joka toisaalta voi johtua oman itseni olemuksesta......kun haluan ilmaista jollekin kuka olen ihmisena ja paastakseni tilanteesta lyhyesti sanomalla,niin yleensa ilmaisen etta olen 10 miesta yhdessa miehessa......musiikkimaailmani on aivan sama,minulla on valtavan laaja mielimusiikki valikoima,oikeastaan anoa musiikki josta en pida on heavy.....mutta sitten tulee se vaihelevuus sisaan,jokainen eri tunnetila vaatii eri musiikkia ja siina voi olla joskus ihan hiuksia halkova ero siihen nahden mita haluan kuunnella,mita tarvitsen kuunnella ja haluanko kuunnella oikeastaan yhtaan mitaan......jokainen eri musiikki vie minut eri alueille,oman itseni sen hetken tunnetiloissa ja se muusiikki jonka voin kuunnella mahdollisesta tanaan uudelleen ja uudellen ja joka vie minut maarattyihin syviin tunnetiloihin,voi huomenna olla melkein kun myrkkya ja tehda minut vain artyneeksi,enka voi todellakaan kuunnella sita ollenkaan.....elin jonkun aikaa ihmisen kanssa jolle vain yhdenlaatuinen musiikki miellytti ja han oli aivan ihmeissaan kun soitin lapi koko repertuaarini musiikista ja piti minua omituisena....tama samainen ihminen oli hyvin yksiselitteinen kaikissa elamankuvioissaan,eika han pystynyt muuttamaan oikeastaan mitaan niihin tottumuksiin johon oli itsensa ajanut ja yritti vaen vakisin ohjata yhteisen elamamme siihen omaan kapeaan sisaanajettuun kuvioon,eika mikaan olisi saanut muuttua.....han tuntui kokevan kuin olisi myrskyssa kanssani ja itse koin etta han yritti pakottaa minut osaksi omaa betonirakennelmaansa......taman tapahtuman jalkeen minusta alkoi tuntuntua etta musiikki tottumukset ja mieltymykset kertovat hyvinkin paljon kuka ja mita me ollaan ihmisina,eli muuntautumiskykymme,tunnetilamme syvyystaso,levea- tai kapea-alaisuutemme,eli lyhyesti sanottuna,meilla on joko siivet tai meilla niita ei ole.....hyvana esimerkkina on kun tama samainen ihminen katsoi pihalta lintua joka leijaili hyvin korkealla ilmassatuulen kannattamana ja tokaisi etta"olisi mukava olla tuo lintu tuolla taivaalla,mutta en voi sita olla,kun mun vanhemmat eivat antaneet minulle siivet"

Sisältö jatkuu mainoksen alla