Tuttu musiikki tuntuu sormenpäissä, hymykuopissa ja kyynelkanavissa, mutta se tehoaa vain jos se on mieleistä.
Suomalaisessa tutkimuksessa huomattiin, että aivohalvauspotilaat kuntoutuivat paremmin, kun he kuuntelivat lempimusiikkiaan — eikä ollut väliä soiko Kirka vai AC/DC. Mielimusiikin soiminen rentouttaa leikkauspotilaita ja synnyttäjiä ja vähentää samalla kipulääkkeiden tarvetta. Musiikilla on onnistuttu rauhoittelemaan myös aggressiivisia lapsia sekä levottomia dementikkoja.
Mielimusiikki heijastelee persoonallisuuttamme, elämänhistoriaamme ja kulttuuriamme, mutta ennen kaikkea muistojamme.
Nämä kaikki määrittävät sitä, minkälainen musiikki meihin vaikuttaa. Vieras tai omaan musiikkimakuun sopimaton musiikki saattaa jopa ärsyttää tai estää hyvää tekevät vaikutukset. Niinpä musiikkiterapian näkökulmasta ei ole olemassa hyvää tai huonoa musiikkia.
Mielihyvän kieli
Musiikki on läsnä elämän tärkeissä hetkissä elipä missäpäin maailmaa tahansa. Jo äidin vatsassa erilaiset rytmit ympäröivät meitä. Arkemme on täynnä sekä itse poimittuja että muiden valitsemia säveliä. Niistä muodostuu yhteinen kieli, joka toimii silloinkin, kun sanat loppuvat. Musiikki voi saavuttaa jopa dementiapotilaan, johon ei ole saatu sanallisesti kontaktia vuosiin.
Musiikki on värähtelyä, joka kulkee korviemme kautta aivoihin. Kun musiikki soi, aivojen palkitsemisjärjestelmä aktivoituu ja mielihyväaalto hellii mieltä kuin hyvässä seksissä.
Rytmi vie
Musiikki kutittelee aivojemme motorisia alueita, vaikka olisimme paikoillamme. Siksi on luonnollista, että se herättää meissä tarpeen liikkua ja tanssia. Jo parin kuukauden ikäinen vauva alkaa keinuttaa itseään musiikin tahdissa.
Musiikin kannattaa antaa viedä, sillä rytmin mukana liikkuminen on luovaa toimintaa ja voimistaa itseilmaisua. Hätkähdyttävimpiä esimerkkejä ovat tutkimukset musiikin vaikutuksista Parkinson-potilailla. Moni heistä hallitsee kävelemisen ja tasapainonsa paremmin selkeärytmisen musiikin soidessa.
Miellyttävä murhe
Meitä moititaan mollikansaksi, joka syttyy vain murheellisista lauluista. Ehkä se onkin kansanviisautta, sillä terapeuttien mukaan surullinen musiikki auttaa käsittelemään menetyksiä jo ennalta. Musiikin avulla herätetty suru koetaan kauniina, puhdistavana ja miellyttävänä.
Suomalaistutkimuksen mukaan nuoret ovat erityisen taitavia hyödyntämään musiikkia omien tunteidensa säätelyyn. Moni on oppinut tiedostamattaankin purkamaan musiikin avulla murrosiän ahdistusta, surua ja kasvukipuja.
Asiantuntija Jaakko Erkkilä musiikkiterapian professori, Jyväskylän yliopisto
