Hyvä arki yhdistää. Kotityöt kannattaa jakaa tasapuolisesti, sillä riidat niistä johtavat usein valtataisteluun. Puolisoilla pitäisi kuitenkin olla muutakin yhteistä tekemistä kuin siivoaminen.

– Parisuhteessa on oltava muutakin jaettavaa kuin rutiininomainen ja usein raivostuttavakin arki, sanoo pari- ja perheterapeutti Ann-Mari Hintikka, joka työskentelee Espoon seurakunnan perheasiainkeskuksessa ja Kirkkohallituksessa.

Jos yhteiselämä on pelkkää rutiinien jakamista, alkavat molemmat pian aloittaa lauseensa toisilleen: Sä et koskaan... tai Aina sä...

Joka päivä on oltava aikaa kysyä puolison kuulumisia. Toista voi katsoa, ja sanoa moi, miten sun päivä meni.

– Suhteessa oleminen perustuu hyvin usein 80 prosenttisesti oletuksiin. Mitä luulee toisen odottavan ja ajattelevan, Hintikka kertoo.

Siksi on sille tutulle kumppanillekin sanottava, mitä toivoo ja ajattelee. Muuten tulkinnat ottavat vallan ja vahvistuvat. Sä et ole ollenkaan sellainen isä, mies, vaimo tai äiti kuin mitä odotin.

– Aikaa puolisolle voi ottaa vaikka allakan kanssa, jotta toinen mahtuu siihen omaan arkeen.

Vältä arjen valtapeliä

Pariskunnat riitelevät eniten kotitöistä. Toiseksi tulee lastenhoito.

– Riidat alkavat pienistä, mitättömistä asioista, mutta kun niitä on paljon, niistä tulee parisuhdeongelmia, Hintikka kertoo.

Jos toinen haluaa määrätä miten siivotaan, sisustetaan, hoidetaan puutarhaa ja mitä syödään, jää sille toiselle aika vähän tilaa arjessa.

– Toisen erilainen tapa tehdä kotitöitä pitää hyväksyä, ei toista voi ruveta muuttamaan.

Ann-Mari Hintikka ehdottaa selkeää jakoa. Toinen hoitaa pyykit ja toinen vaikkapa tiskit. Mies ei voi olettaa, että vaimo hoitaa kotia niin kuin omassa lapsuudenkodissa oli tapana tai toisinpäin. Kun pedantti ja boheemi persoona rakastuvat, voi tapojen erilaisuus olla aluksi viehättävää. Arjen tullessa vastaan saatetaan ärsyyntyä erilaisuudesta. Silloin pitää neuvotella ja tehdä kompromisseja.

Riidat kotitöistä johtavat myös usein valtataisteluun. Aletaan kilpailla kumman ystävät, työ ja harrastukset ovat tärkeämpiä. Ethän sinä sen kanssa kovin hyvä ystävä ole ollutkaan, miksi sitä on yhtäkkiä niin tärkeää nähdä.

– Jos lähtee arvottamaan asioita, alkaa helposti alistaa toista.

Arkisilla asioilla voi käydä kauppaa, jos se pysyy humoristisella tasolla ja yhdistää parisuhdetta. Minä voin silittää paitasi, jos imuroit tänään.

Hintikan mielestä vaihtokaupassa pitää kuitenkin sanoa, mitä oikeasti tarkoittaa. Jos luovut illasta ystäviesi kanssa, silitän paitasi, on jo kiristystä, ja siinä ei oikeasti kerrota huolta siitä, miksei kumppani voisi lähteä ulos. Palkitseminen on aina tehokkaampaa kuin uhkailu. Mä en viitsi tehdä mitään kun sä aina huudat, aiheuttaa varmasti vastahyökkäyksen. Seksillä ei saisi käydä kauppaa, koska se on niin herkästi haavoittuva alue.

Hintikan mukaan on rakentavampaa riidellä kertomalla, miltä minusta tuntuu tai mitä mieltä minä olen kuin syytellä toista.

Aikaa meille kahdelle

Elämä muuttuu usein totaalisesti, kun perheeseen tulee lapsia. Keskitytään kodin rutiineihin ja lapsenhoitoon. Jos toinen käy töissä kodin ulkopuolella, pariskunnan arki rakentuu hyvin erilaisista asioista. Silloin täytyy Hintikan mukaan muistaa, mikä parisuhdetta yhdisti ennen lapsia. Mistä puhuttiin?

Mitä tehtiin? Ja on otettava myös kahdenkeskistä aikaa.

Toinen suuri haaste parisuhteelle perheessä on viimeistään sitten, kun lapset muuttavat omilleen.

– Jos on kovin vieraantunut puolisostaan, takertuu usein lapsiinsa ja näiden poismuutto voi olla kova paikka, Ann-Mari Hintikka sanoo.

Uuden elämäntilanteensa voi ottaa myös mahdollisuutena. Parisuhteelle jää uudella tavalla aikaa, voidaan alkaa rakentaa uusia kahdenkeskisiä perinteitä. Ottaisimmeko tavaksi lähteä kaupunkilomalle kaksin joka kevät, tai hankkisimmeko pienen mummonmökin jostain maaseudulta?

Lue lisää:

Mykkäkoulu seis

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.