Hyvä arki yhdistää. Kotityöt kannattaa jakaa tasapuolisesti, sillä riidat niistä johtavat usein valtataisteluun. Puolisoilla pitäisi kuitenkin olla muutakin yhteistä tekemistä kuin siivoaminen.
– Parisuhteessa on oltava muutakin jaettavaa kuin rutiininomainen ja usein raivostuttavakin arki, sanoo pari- ja perheterapeutti Ann-Mari Hintikka, joka työskentelee Espoon seurakunnan perheasiainkeskuksessa ja Kirkkohallituksessa.
Jos yhteiselämä on pelkkää rutiinien jakamista, alkavat molemmat pian aloittaa lauseensa toisilleen: Sä et koskaan... tai Aina sä...
Joka päivä on oltava aikaa kysyä puolison kuulumisia. Toista voi katsoa, ja sanoa moi, miten sun päivä meni.
– Suhteessa oleminen perustuu hyvin usein 80 prosenttisesti oletuksiin. Mitä luulee toisen odottavan ja ajattelevan, Hintikka kertoo.
Siksi on sille tutulle kumppanillekin sanottava, mitä toivoo ja ajattelee. Muuten tulkinnat ottavat vallan ja vahvistuvat. Sä et ole ollenkaan sellainen isä, mies, vaimo tai äiti kuin mitä odotin.
– Aikaa puolisolle voi ottaa vaikka allakan kanssa, jotta toinen mahtuu siihen omaan arkeen.
Vältä arjen valtapeliä
Pariskunnat riitelevät eniten kotitöistä. Toiseksi tulee lastenhoito.
– Riidat alkavat pienistä, mitättömistä asioista, mutta kun niitä on paljon, niistä tulee parisuhdeongelmia, Hintikka kertoo.
Jos toinen haluaa määrätä miten siivotaan, sisustetaan, hoidetaan puutarhaa ja mitä syödään, jää sille toiselle aika vähän tilaa arjessa.
– Toisen erilainen tapa tehdä kotitöitä pitää hyväksyä, ei toista voi ruveta muuttamaan.
Ann-Mari Hintikka ehdottaa selkeää jakoa. Toinen hoitaa pyykit ja toinen vaikkapa tiskit. Mies ei voi olettaa, että vaimo hoitaa kotia niin kuin omassa lapsuudenkodissa oli tapana tai toisinpäin. Kun pedantti ja boheemi persoona rakastuvat, voi tapojen erilaisuus olla aluksi viehättävää. Arjen tullessa vastaan saatetaan ärsyyntyä erilaisuudesta. Silloin pitää neuvotella ja tehdä kompromisseja.
Riidat kotitöistä johtavat myös usein valtataisteluun. Aletaan kilpailla kumman ystävät, työ ja harrastukset ovat tärkeämpiä. Ethän sinä sen kanssa kovin hyvä ystävä ole ollutkaan, miksi sitä on yhtäkkiä niin tärkeää nähdä.
– Jos lähtee arvottamaan asioita, alkaa helposti alistaa toista.
Arkisilla asioilla voi käydä kauppaa, jos se pysyy humoristisella tasolla ja yhdistää parisuhdetta. Minä voin silittää paitasi, jos imuroit tänään.
Hintikan mielestä vaihtokaupassa pitää kuitenkin sanoa, mitä oikeasti tarkoittaa. Jos luovut illasta ystäviesi kanssa, silitän paitasi, on jo kiristystä, ja siinä ei oikeasti kerrota huolta siitä, miksei kumppani voisi lähteä ulos. Palkitseminen on aina tehokkaampaa kuin uhkailu. Mä en viitsi tehdä mitään kun sä aina huudat, aiheuttaa varmasti vastahyökkäyksen. Seksillä ei saisi käydä kauppaa, koska se on niin herkästi haavoittuva alue.
Hintikan mukaan on rakentavampaa riidellä kertomalla, miltä minusta tuntuu tai mitä mieltä minä olen kuin syytellä toista.
Aikaa meille kahdelle
Elämä muuttuu usein totaalisesti, kun perheeseen tulee lapsia. Keskitytään kodin rutiineihin ja lapsenhoitoon. Jos toinen käy töissä kodin ulkopuolella, pariskunnan arki rakentuu hyvin erilaisista asioista. Silloin täytyy Hintikan mukaan muistaa, mikä parisuhdetta yhdisti ennen lapsia. Mistä puhuttiin?
Mitä tehtiin? Ja on otettava myös kahdenkeskistä aikaa.
Toinen suuri haaste parisuhteelle perheessä on viimeistään sitten, kun lapset muuttavat omilleen.
– Jos on kovin vieraantunut puolisostaan, takertuu usein lapsiinsa ja näiden poismuutto voi olla kova paikka, Ann-Mari Hintikka sanoo.
Uuden elämäntilanteensa voi ottaa myös mahdollisuutena. Parisuhteelle jää uudella tavalla aikaa, voidaan alkaa rakentaa uusia kahdenkeskisiä perinteitä. Ottaisimmeko tavaksi lähteä kaupunkilomalle kaksin joka kevät, tai hankkisimmeko pienen mummonmökin jostain maaseudulta?
Lue lisää:
