Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Masennus on useimmiten pitkäaikainen sairaus, jota on pitää hoitaa kuten astama tai diabetesta. Kun hoito on kunnossa, voi elää hyvää elämää sairaudesta huolimatta.

Masennusta hoidetaan eniten lääkkeillä. Useimmiten määrätään SSRI-lääkkeitä, jotka nostavat välittäjäaine serotoniinin pitoisuuksia eivätkä juuri aiheuta riippuvuutta. Lääkehoito voi helpottaa oloa ja lieventää oireita. Se myös lisää hermosolujen kasvutekijöitä, jolloin solujen välille voi syntyä uusia yhteyksiä.

Lääkkeitä saa Suomessa helposti. Usein riittää yksi käynti terveysasemalle, jonka jälkeen on resepti kourassa. Lääkkeiden käyttö onkin räjähtänyt parinkymmenen viime vuoden aikana. Näin on siitäkin huolimatta, että masennus ei sinällään ole lisääntynyt.

— Lääkkeitä vain aloitetaan aikaisemmin, mutta valtaosa lopettaa lääkkeensä oma-aloitteisesti keskimäärin kolmen kuukauden kuluessa. Osa potilaista haluaa nimenomaan lääkehoidon, psykiatrian professori Jyrki Korkeila vahvistaa.

Pelkkä pilleri parantaa pitkäaikaisesti harvoin ketään. Jos näin olisi, masennus olisi jo saatu kitkettyä. Näyttöä on lähinnä siitä, että lääke auttaa vaikeaan, usein myös keskivaikeaan masennukseen.

— Neljännes potilaista saa lääkkeistä selvän hyödyn. Lähes yhtä paljon on niitä, joita lääke ei auta mitenkään, se voi jopa olla haitaksi. Paras apu olisi yhdistää lääkkeet ja terapia.

Tässä piilee kuitenkin ongelma: harvalla on mahdollisuus terapiaan. Kelan korvaamaa psykoterapiaa saa vuosittain vain 20 000 ihmistä, vaikka tarvitsijoita olisi satojatuhansia. Myöskään kriisihoitoon tai masennuksen ehkäisyyn terapiaa ei myönnetä.

— Kuntoutuksena annettavan terapian saatavuus on Suomessa heikkoa ja ehdot tiukat.

Myönteistä on kuitenkin se, että terveyskeskuslääkäreistä aiempaa suurempi osa on masennuksen hoitoon perehtyneitä. Saatavilla on myös depressiohoitajien antamaa lyhytterapiaa, joka voi tuoda avun.

Jos terapian joutuu maksamaan itse, harvalla on siihen varaa: yksi käynti maksaa 70—100 euroa. Sairastuneita ja heidän omaisiaan tämä turhauttaa.

Tuntuu järjettömältä, että tappavaan sairauteen ei ole saatavilla parasta mahdollista hoitoa. Sillä pahimmillaan masennus vie hengen. Itsemurhan tehneistä tai yrittäneistä kahdella kolmesta on todettu masennusoireita.

Avuksi sähköhoito?

Vaikean masennuksen hoidossa ollaan viime vuosina alettu käyttää apuna myös aivojen sähköhoitoa. Se on vaikutuksiltaan nopeampaa ja tehokkaampaa kuin lääkehoito tai psykoterapia.

Se tarkoittaa, että potilaan kallon läpi annetaan lyhytkestoinen sähköimpulssi, joka aiheuttaa aivoissa kouristuskohtauksen. Kohtauksen jäljiltä masentunut piristyy usein huomattavasti.

Mielikuvista huolimatta sähköhoito on myös turvallista. Sitä annetaan aina sairaalassa.

– Iso osa vaikeaa masennusta sairastavista hyötyy sähkösokeista, Korkeila vahvistaa.

Kaikkein vakavimmissa tapauksissa, kuten itsemurhavaaran uhatessa, sähkösokkeja tulisi käyttää jopa ensimmäisenä hoitomuotona. Lievään masennukseen sähköhoidosta ei ole apua.

Masennus vie usein työn

Masennus on suurin yksittäinen työkyvyttömyyden aiheuttaja. Sen vuoksi jäi eläkkeelle 23 000 ihmistä vuonna 2011. Osa tästä joukosta voisi pärjätä töissä, jos saisi tehdä lyhyempää päivää ja helpompia hommia. Siihen ei kuitenkaan yleensä ole mahdollisuuksia, sillä työtahti ja vaatimukset ovat tiukentuneet.

Lyhyt sairausloma ja lepo voivat tehdä hyvää, mutta pitkittyessään ne eivät hoida masennusta.

— Työnteko edistää mielenterveyttä. Mitä pidempään on poissa töistä, sitä korkeammaksi nousee kynnys palata. Sairauslomaa tulisi myöntää vain, jos töiden jatkamisesta on haittaa, Jyrki Korkeila sanoo.

Erityisessä vaarassa ovat keski-iän ylittäneet. Heistä moni joutuu sairauslomalta suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle.

— Osa eläkepäätöksistä voitaisiin välttää, jos apua tarjottaisiin aiemmin, Korkeila sanoo ja penää työnantajilta auttavaa kättä.

— Voisimme ottaa mallia Yhdysvaltojen sijoita ja kuntouta -palvelusta. Se tarkoittaa, että masentunut sijoitetaan työhön ja häntä aletaan kuntouttaa työpaikalla.

Malli on tuottanut psykoosipotilailla hyviä tuloksia. Itseluottamus nousee, kun voi kantaa kortensa kekoon ja tuntea itsensä tarpeelliseksi. Suomessa ajatellaan päinvastoin: ensin pitää kuntoutua, jotta voi palata töihin.

Moni ei pysty. Niilläkin, joilla tämä onnistuu, kestää aikaa päästä kiinni rytmiin. Haastavissa tilanteissa väsyy herkemmin tai kärsii suorituspaineista. Tällöin toipuminen tarkoittaa lähinnä sitä, että huonojen päivien määrä vähenee.

Masennus myös uusii herkästi, jopa useammalla kuin joka toisella. Oireet palaavat etenkin, jos kuntoutuminen on jäänyt kesken. Masennus on useimmiten pitkäaikainen sairaus, jota pitää hoitaa kuten astama tai diabetesta. Kun hoito on kunnossa, voi elää hyvää elämää sairaudesta huolimatta.

Asiantuntija: Jyrki Korkeila, professori, Turun Yliopisto

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.