Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Masennus on useimmiten pitkäaikainen sairaus, jota on pitää hoitaa kuten astama tai diabetesta. Kun hoito on kunnossa, voi elää hyvää elämää sairaudesta huolimatta.

Masennusta hoidetaan eniten lääkkeillä. Useimmiten määrätään SSRI-lääkkeitä, jotka nostavat välittäjäaine serotoniinin pitoisuuksia eivätkä juuri aiheuta riippuvuutta. Lääkehoito voi helpottaa oloa ja lieventää oireita. Se myös lisää hermosolujen kasvutekijöitä, jolloin solujen välille voi syntyä uusia yhteyksiä.

Lääkkeitä saa Suomessa helposti. Usein riittää yksi käynti terveysasemalle, jonka jälkeen on resepti kourassa. Lääkkeiden käyttö onkin räjähtänyt parinkymmenen viime vuoden aikana. Näin on siitäkin huolimatta, että masennus ei sinällään ole lisääntynyt.

— Lääkkeitä vain aloitetaan aikaisemmin, mutta valtaosa lopettaa lääkkeensä oma-aloitteisesti keskimäärin kolmen kuukauden kuluessa. Osa potilaista haluaa nimenomaan lääkehoidon, psykiatrian professori Jyrki Korkeila vahvistaa.

Pelkkä pilleri parantaa pitkäaikaisesti harvoin ketään. Jos näin olisi, masennus olisi jo saatu kitkettyä. Näyttöä on lähinnä siitä, että lääke auttaa vaikeaan, usein myös keskivaikeaan masennukseen.

— Neljännes potilaista saa lääkkeistä selvän hyödyn. Lähes yhtä paljon on niitä, joita lääke ei auta mitenkään, se voi jopa olla haitaksi. Paras apu olisi yhdistää lääkkeet ja terapia.

Tässä piilee kuitenkin ongelma: harvalla on mahdollisuus terapiaan. Kelan korvaamaa psykoterapiaa saa vuosittain vain 20 000 ihmistä, vaikka tarvitsijoita olisi satojatuhansia. Myöskään kriisihoitoon tai masennuksen ehkäisyyn terapiaa ei myönnetä.

— Kuntoutuksena annettavan terapian saatavuus on Suomessa heikkoa ja ehdot tiukat.

Myönteistä on kuitenkin se, että terveyskeskuslääkäreistä aiempaa suurempi osa on masennuksen hoitoon perehtyneitä. Saatavilla on myös depressiohoitajien antamaa lyhytterapiaa, joka voi tuoda avun.

Jos terapian joutuu maksamaan itse, harvalla on siihen varaa: yksi käynti maksaa 70—100 euroa. Sairastuneita ja heidän omaisiaan tämä turhauttaa.

Tuntuu järjettömältä, että tappavaan sairauteen ei ole saatavilla parasta mahdollista hoitoa. Sillä pahimmillaan masennus vie hengen. Itsemurhan tehneistä tai yrittäneistä kahdella kolmesta on todettu masennusoireita.

Avuksi sähköhoito?

Vaikean masennuksen hoidossa ollaan viime vuosina alettu käyttää apuna myös aivojen sähköhoitoa. Se on vaikutuksiltaan nopeampaa ja tehokkaampaa kuin lääkehoito tai psykoterapia.

Se tarkoittaa, että potilaan kallon läpi annetaan lyhytkestoinen sähköimpulssi, joka aiheuttaa aivoissa kouristuskohtauksen. Kohtauksen jäljiltä masentunut piristyy usein huomattavasti.

Mielikuvista huolimatta sähköhoito on myös turvallista. Sitä annetaan aina sairaalassa.

– Iso osa vaikeaa masennusta sairastavista hyötyy sähkösokeista, Korkeila vahvistaa.

Kaikkein vakavimmissa tapauksissa, kuten itsemurhavaaran uhatessa, sähkösokkeja tulisi käyttää jopa ensimmäisenä hoitomuotona. Lievään masennukseen sähköhoidosta ei ole apua.

Masennus vie usein työn

Masennus on suurin yksittäinen työkyvyttömyyden aiheuttaja. Sen vuoksi jäi eläkkeelle 23 000 ihmistä vuonna 2011. Osa tästä joukosta voisi pärjätä töissä, jos saisi tehdä lyhyempää päivää ja helpompia hommia. Siihen ei kuitenkaan yleensä ole mahdollisuuksia, sillä työtahti ja vaatimukset ovat tiukentuneet.

Lyhyt sairausloma ja lepo voivat tehdä hyvää, mutta pitkittyessään ne eivät hoida masennusta.

— Työnteko edistää mielenterveyttä. Mitä pidempään on poissa töistä, sitä korkeammaksi nousee kynnys palata. Sairauslomaa tulisi myöntää vain, jos töiden jatkamisesta on haittaa, Jyrki Korkeila sanoo.

Erityisessä vaarassa ovat keski-iän ylittäneet. Heistä moni joutuu sairauslomalta suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle.

— Osa eläkepäätöksistä voitaisiin välttää, jos apua tarjottaisiin aiemmin, Korkeila sanoo ja penää työnantajilta auttavaa kättä.

— Voisimme ottaa mallia Yhdysvaltojen sijoita ja kuntouta -palvelusta. Se tarkoittaa, että masentunut sijoitetaan työhön ja häntä aletaan kuntouttaa työpaikalla.

Malli on tuottanut psykoosipotilailla hyviä tuloksia. Itseluottamus nousee, kun voi kantaa kortensa kekoon ja tuntea itsensä tarpeelliseksi. Suomessa ajatellaan päinvastoin: ensin pitää kuntoutua, jotta voi palata töihin.

Moni ei pysty. Niilläkin, joilla tämä onnistuu, kestää aikaa päästä kiinni rytmiin. Haastavissa tilanteissa väsyy herkemmin tai kärsii suorituspaineista. Tällöin toipuminen tarkoittaa lähinnä sitä, että huonojen päivien määrä vähenee.

Masennus myös uusii herkästi, jopa useammalla kuin joka toisella. Oireet palaavat etenkin, jos kuntoutuminen on jäänyt kesken. Masennus on useimmiten pitkäaikainen sairaus, jota pitää hoitaa kuten astama tai diabetesta. Kun hoito on kunnossa, voi elää hyvää elämää sairaudesta huolimatta.

Asiantuntija: Jyrki Korkeila, professori, Turun Yliopisto