Suurin osa peloista on opittuja. Hyvä uutinen on, että niistä voi myös opetella pois. Keinot ovat niin simppeleitä, että kannattaa kokeilla.
PELOT JOHTUVAT sekä huonoista kokemuksista että sisäsyntyisestä temperamentista.
Suurin osa peloistamme on opittuja. Hyvä esimerkki on lasten lääkäripelko. Kun lapsi saa rokotuksen valkotakkiselta hoitajalta hän alkaa pelätä valkotakkisia, ei rokotusta.
Ihmisillä on pelkoja sen takia, että ne suojelisivat meitä. Ahtaan paikan ja korkean paikan kammo ovat tavallaan järkeviä, sillä ihan joka paikkaan ei kannatakaan mennä.
Mutta moni pelkää myös vaikkapa pimeää, hämähäkkejä, sosiaalisia tilanteita, uimista tai lentämistä.
Jos pelot eivät rajoita hyvää elämää, niistä ei tarvitse välittää.
JOS PELKO ALKAA RAJOITTAA tavallista arkea tai vaikuttaa toimintakykyyn, on hyvä tehdä jotain.Suurin osa pääsee itsekseen eroon peloista.
- Siedättäminen on hyvä keino: Altista itseäsi pelkoa aiheuttaville tilanteille vähän kerrallaan. Yritä kasvattaa rohkeuttasi pikkuhiljaa sen sijaan, että yrittäisit voittaa pelon kokonaan.
- Pelkoa voi myös harhauttaa kiinnittämällä huomio muualle, kun pelottaa. Mielen voi harhauttaa ryhtymällä tekemään jotain muuta. Katsele vaikka telkkaria, kuuntele radiota tai tee käsitöitä.
Jos pelot aiheuttavat voimakasta ahdistusta, puhutaan jo fobioista. Niistä voidaan opetella pois terapiassa.
Jos pelko on opittu jossain vaiheessa elämää, siitä voi oppia myös pois. Mielenterveystalon sivulta löytyy hyvin tietoa peloista, ahdistuksesta ja niiden selättämisestä.
Asiantuntija: psykologi Marja Kaikkonen
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
