Kuva Jaakko Lukumaa
Kuva Jaakko Lukumaa

Ystävän muuttuminen piikikkääksi arvostelijaksi järkyttää. Mikä luonteenmuutoksen voi aiheuttaa, psykologi ja psykoterapeutti Mikael Saarinen?

Olin kutsunut loma-asuntooni etelään kahdeksi viikoksi ystävättäreni, joka muutama vuosi sitten siellä oli jo ollut ja nauttinut olostaan. Nyt ensi hetkestä alkaen hänen suustaan tuli vain arvostelua ja ilkeitä sanoja. Hän arvioi asuntoni, makuuhuoneensa ja keittiökaappini sisukset todella ikävästi. Hän selitti, että ympäristö ei ollut sitä, mitä hän halusi, ja että paikalliset eläkeläiset rannalla melusivat liikaa. Hän ei halunnut syödä niin kuin minä vaan neuvoi syömään kuten hän. Hän kehotti minua heittämään kaikki lääkkeeni pois ja samalla taputti hymyillen vatsaani... Hän aloitti persoonani törkeän arvioinnin, mutta lopetti, koska luultavasti muisti, kenen kotona oli. Hän sanoi kyllä, että muut vierainani eivät olleet uskaltaneet sanoa minulle, millainen todella olen.  
Se kaksiviikkoinen oli tuskaa, koska en alentunut riitelemään. Tuttu lääkäri sanoi, että kuulostaa alkavalta alzheimerilta, aivo-kasvaimelta tai vanhenemisen tuomalta luonteenmuutokselta, koska ennen tällaista käytöstä ei ollut esiintynyt. Miten tällaiset tilanteet voisi ennakoida, ettei toista kertaa haksahda ”totuuden torven” kelkkaan?  VANHAT NAISET

Ajattelemme usein, että ihmiset eivät muutu elämänsä aikana eikä omaa persoonaansa voi muokata. Kirjeesi tuo hyvin esiin sen, että näin ei ole. Me muutumme mutta pääosin niin hitaasti, että emme huomaa sitä. Usein jo yksi isompi kriisi voi saada aikaan persoonassakin näkyvän muutoksen.

Ystävättäresi järkyttävä luonteenmuutos voi johtua monesta asiasta. Kuten tuttavasi epäili, kyse voi olla fyysisestä muutoksesta (aivot, kilpirauhanen jne.). Toisaalta kyse voi olla muustakin kriisistä: ystävättäresi on voinut kokea itsensä pitkään yksinäiseksi, joku hänelle tärkeä ihminen on poistunut hänen elämästään, häntä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti tai hänen taloudellisessa tilanteessaan on tapahtunut yllättävä muutos. Vaihtoehtoja on lukemattomia.

Luonteenmuutos, tai pikemminkin erilainen käyttäytyminen sinua kohtaan vierailulla, on tietyllä tavalla yritys selvitä näistä muutoksista. Psykoterapiassa näitä usein tiedostamattomia puolustautumistapoja kutsutaan defensseiksi ja yksi niistä on kuvaamasi omien kiusallisten tunteiden siirtäminen itsen ulkopuolelle — kuten vaikkapa sinuun, asuntoosi ja elämäntapaasi. Tällaisen tunteensiirron kohteeksi joutuminen on raskasta, ja pahinta on, että henkilö itse ei yleensä ole siitä edes tietoinen. Oma epämiellyttävä olo saa asiat ja muut ihmiset näyttämään rasittavilta ja huonoilta.

Miten sitten tulla toimeen tällaisen haastavassa elämäntilanteessa olevan ihmisen kanssa? Ihmisen, joka on omien ajatustensa ja tunteittensa vanki? Hoitotyötä tekeville tämä on arkipäivää, mutta he ovat saaneet siihen koulutuksen ja lisäksi he käyvät säännöllisesti työnohjauksessa käsittelemässä hankalia kohtaamisia.

Ehkäpä näitä samoja toimintatapoja voisi käyttää myös sinun kohdallasi. Yksi tapa hankkia lisätietoa on käydä vaikkapa terveys-kirjasto.fi- tai muistiliitto.fi -sivuilla. Tieto erilaisista aivoja rappeuttavista sairauksista ja hormonaalisista muutoksista voi antaa ymmärrystä ystävättäresi käyttäytymisen muuttumiseen ja lisätä myötätuntoa häntä kohtaan. Myös traumaterapiakeskus.com tarjoaa tietoa erilaisten psyykkisten kriisien vaikutuksista ja hoidosta.

Loppujen lopuksi välillänne tapahtunut muutos on varsin surullista ja ikävää teille molemmille. Ystävättäresi on vaarassa menettää ystävän kuten sinäkin.
Terapeuttina suosittelisin ensisijaiseksi keinoksi rohkeaa ja empaattista asian käsittelyä. Voit kysyä suoraan ystävättäreltäsi: Onko kaikki hyvin? Onko hänelle tapahtunut jotain ja voitko jollain tavoin auttaa häntä? Jos hänen on vaikea ymmärtää kysymyksiäsi, voit tarkentaa havaintojasi hänen käyttäytymisensä muutoksista. Varo kuitenkin arvostelemasta häntä ihmisenä (”olet nykyään niin vaikea”) vaan kuvaa tapahtumia ikään kuin kameranäkökulmasta tyyliin ”kuvailit tällä kertaa kotini sisustusta epäviihtyisäksi vaikka viime kerralla se ei häirinnyt sinua lainkaan”.

Elokuvaterapiaksi suosittelen Cannesissa palkittua rajua elokuvaa Rakkaus, joka kuvaa nopeaa muutosta puolisossa aivovaurion seurauksena. Komediallisempi vaihtoehto hankalan ihmisen kanssa toimeentulosta on Jack Nicholsonin tähdittämä Elämä on ihanaa. Margit Sjöroosin kirja Myötätunto antaa eväitä olla itse rauhallisempi tällaisissa meille kaikille haastavissa tilanteissa.

Lue lisää
Näin kesytät draamakuningattaren

Lisää psykologin vastauksia löydät täältä.

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.