Hyvä ero on sellainen, joka aloittaa uutta eikä vain lopeta jotakin vanhaa. Kun erosta saa rakennuspuita minuudelleen ja elämälleen, voidaan puhua rakentavasta erosta. Vuosien kuluttua monet ihmiset pitävät eroaan hyvänä asiana, kiittävät rohkeuttaan ja kokevat olevansa onnellisempia kuin ennen eroa.

Rakentavassa erossa lapset voivat oppia vanhemmistaan hyviä asioita. Vanhemmat pitävät huolta itsestään, eivätkä suostu elämään onnettomassa parisuhteessa. Joskus lapset pääsevät tutustumaan vanhempiinsa aikuisina ihmisinä vasta sitten, kun toisen vanhemman läsnäolon aiheuttama jännitys on poissa. Ero saattaa nostaa selkeämmin esiin turvallisen aikuisuuden, kun kumpikin vanhempi vuorollaan vastaa kokonaan lapsesta. Avioliitossa vanhemmuuden vastuu on ehkä kaatunut toisen vanhemman niskoille.

Rakentavassa erossa lapsi voi luottaa kumpaankin vanhempaansa, kunnioittaa heitä ja pitää molempia aika hyvinä ihmisinä. Hän uskaltaa puhua kaikista asioistaan molempien vanhempien kanssa vapaasti ilman, että täytyy jännittää, mitä toinen sanoo.

Rakentavassa erossa lapsi luottaa vahvasti siihen, että aikuiset tietävät, mitä tekevät. Kun lapsi näkee, että kumpikin vanhempi pärjää omillaan, hän voi olla huoletta lapsi, eikä hänen tarvitse ryhtyä vanhemmaksi aikuiselle.

Lapselle hänen vanhempiensa keskinäinen suhde on yhtä tärkeää eron jälkeen kuin yhteisen perhe-elämänkin aikana. Lapsen oikeuksiin kuuluu, että toista vanhempaa ei arvostella eikä hänestä puhuta pahaa lapsen kuullen.

"Rakentava ero on rakkauden kukka. Siinä eroavat puolisot lahjoittavat toisilleen itsenäisyyden." Tutkija, terapeutti Mikko Makkonen.

Asiantuntijoina perheterapeutti Merja Lemmetyinen, tutkija ja terapeutti Mikko Makkonen sekä perheneuvoja Erik Samulin.


Lue lisää erosta.