Puhutko itsestäsi kielteiseen sävyyn? Asiantuntija kertoo tarpeista negapuheen taustalla ja neuvoo, miten opit olemaan myötätuntoinen itsellesi.
”Tämä vaate on kauhea.”
”Näytän hirveältä.”
”Olen lihonut.”
Kuulostaako tutuilta keskustelunavauksilta? Itseään hiukan humoristisestikin soimaava kerjää muilta tietoa siitä, että on heidän arvoisensa ja kelpaa tällaisenakin. Hän varmistelee oikeuttaan kuulua porukkaan kaikkine kurveineen ja kiemuroineen, vaikka sen pitäisi olla itsestäänselvyys. Harvoin itsensä parjaus on koko totuus, mutta sillä on ällistyttävä voima saada muut kilvan kehumaan ja kannustamaan negailijaa.
Moni meistä on taipuvainen hakemaan vahvistusta muilta väheksymällä itseään. Silloin on hyvä miettiä, miksi hyväksynnän hakeminen tapahtuu negailun avulla. Voisiko ehkä mieluummin antaa vahvistusta itselleen: ”Itse asiassa tämä vaate on OK, näytän kivalta!”
– Ajattelun suunnanmuutos siihen, että hakeekin kannustusta ja hyväksyntää itseltä vaatii harjoittelua, mutta treenit voi aloittaa peilin edessä vaikka heti, johtava asiantuntija Heli Vaaranen Väestöliitosta sanoo.
Älä ”shoppaa” muilta
Kun ymmärtää, että itsen vähättely on oikeastaan vain kehujen kalastelua, huomaa myös, että läheiset voivat tympääntyä siihen.
– Älä ”shoppaa” hyväksyntää muilta vaan anna sitä itse itsellesi, Heli Vaaranen tiivistää.
Ensi askel itsearvostuksen tiellä on kielteisen puheen ja sen vaikutusten huomaaminen.
– Jos et voi kehua ja kiittää itseäsi, tulet addiktiksi muiden kehuille ja kaipaat niitä aina vain lisää. Mutta hehkutuksen vaikutus ei kestä pitkään, jos et syvällä sisimmässäsi arvosta itseäsi. On läheisille raskasta olla aina kannattelemassa ja pumppaamassa itsensä vähättelijään uskoa. Parempi olisi asettaa asioita oman pään sisällä raiteilleen. Kun itsellä on hyvä olla, muutkin viihtyvät seurassa.
– Negapuhe kertoo epäonnistuneista yrityksistä. Pettymykset ovat ookoo, niitä on varmasti aivan kaikilla, mutta mitä opit niistä? Kuka ottaisi vastuun niistä? Kuulijat, vai sinä itse?
Vaaranen kehottaa tavoittelemaan arkista hyvää, jolloin huomaa pienetkin ilonaiheet ympärillään ja vahvuudet itsessään. Kun kiva palaute tulee läheltä, sitä on jatkuvasti.
– Jos voi aamulla hampaita pestessään sanoa itselleen, että ”olen ihan hyvä tyyppi ja teen parhaani”, itsearvostus on jo koholla. Kaikilla, erityisesti itsellä, on kevyempi olla.
Asiantuntija: Väestöliiton johtava asiantuntija Heli Vaaranen
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
